Kirjoittaja Aihe: Kunta-ja sote-uudistusfarssin loppunäytös  (Luettu 3166 kertaa)

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3768
Kunta-ja sote-uudistusfarssin loppunäytös
« : Tammikuu 15, 2014, 04:17:41 ip »
Kunta-ja sote-uudistusfarssin loppunäytös

Kolme viime hallitusta on ajanut kunta- ja palvelurakenneuudistusta  (KUPRU) kuin käärmettä pyssyyn. Mammuttikuntien puolesta on esitetty asioita, joihin kuntakoolla ei ole vaikutusta - väestön ikääntyminen,  kuntien velkaantuminen ja kuntapalvelujen saatavuus, sekä terveydenhoitohenkilökunnan värväys syrjäkulmille jne. Jokainen täysipäinen tietää, että ihmiset vanhenevat kuntarajoista riippumatta ja syrjäseudut pysyvät syrjäseutuina kuntarajaveivauksesta riippumatta.

Prologi

Tähän asti suurin kuntauudis­tus tehtiin vuonna 1944 ja se vah­vistettiin Pariisin rauhansopimuk­sessa 1947.  Esko Ahon hallituksen ministeri Mauri Pekkarinen piirsi EU-jäsenyysneuvotteluihin Suomen kartan, jossa maa oli jaettu 88 EU:n tilastoalueeseen. Pekkarinen kiistää, että se olisi kuntakartta, mutta Vanhasen, Kiviniemen ja Kataisen hallitukset ovat pitäneet sitä kuntalahtauksen pohjapaperina. Matti Vanhasen hallitus aloitti vuonna 2007 ns. Paras-hankkeen, joka tähtäsi suurkuntien muodistamiseen.  Paras-laissa todetaan:  Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta.  Kuntaministerit Hannes Manninen ja Mari Kiviniemi ajoivat jättikuntien muodostamista Vanhasen  hallituksissa. Paras-laissa velvoitettiin muodostamaan kaavamaisesti vähintään 50 000 asukkaan ammatillisen koulutuksen alueet. Perusterveydenhuollossa laki edellytti vähintään 20 000 asukkaan alueita. Kuntien valtionosuuksia leikattiin rajusti, kun taas yhdistyneille kunnille luvattiin uuden kunnan puitteissa myös lisää valtionosuusmäärärahoja joiksikin vuosiksi. Kuntien määrää väheni 431:sta 320:een. Jyrki Kataisen hallitus on yrittänyt jatkaa Kunta ja palvelurakenneuudistusta eli Kuprua - Paras-himmelin rakennusta - entistä tolkuttomampana kuntaministeri Henna Virkkusen johdolla. Ensin asetettiin tavoitteeksi kuntien määrän pudottaminen 70:een. Vasta kuukausia myöhemmin alettiin miettiä sosiaali- ja terveystoimen uudelleenjärjestelyä. Viimeksi alettiin selvittää, mitä tehtäviä kunnilla tänään on. Hanketta alettiin toteuttaa takapuoli edellä puuhun kiipeä­misen menetelmällä. Järkevä tapa olisi ollut tasan päinvastainen. Tänä syksynä kehysriihen jälkeen on alettu miettiä, mitä tehtäviä kunnilla pitäisi olla.

Kovakorvaisuuden huippu

Hallitus ilmoitti ohjelmassaan tekevänsä kuntauudistuksen. Siis hallitus tekee. Ei kuntia eikä oppositiota tähän projektiin tarvita. Seuraukset ovat nähtävissä.  Uudistus  on ajautunut umpikujaan. Hallituksen kovakouraisesta ja -korvaisesta projektista tulikin periaatteellinen kysymys. Kuntaliiton johtava lakimies Kari Prättälä arvioi, että monilla alueil­la kuntien jo pitkällekin edenneet valmistelut stoppasivat.

Suomessa Euroopan toiseksi suurimmat kunnat

Virkkunen ajaa pontevasti pieniä kuntia yhteen, sillä  vain suuret kunnat pystyvät tarjoamaan kansalaisilleen lain suomat palvelut . Tilastojen mukaan sote-toimen nettokustannukset ovat olleet yli 100 000 asukkaan kunnissa keskimäärin 2454 â,¬ /asukas ja 10 000-40 000 asukkaan kunnissa 2190 â,¬ /asukas. Opetus- ja kulttuuritoimessa ero on pienempi, mutta samansuuntainen.

Ryhmänä kaikkein pienimpien eli jopa alle 5 000 asukkaan kuntien­ (108 kpl) toimintakulut alittavat 100 000 asukkaan kuntien kulut. Sote-toimen suurimmat kustannukset ovat alle 2000  yli 100 000 asukkaan kunnissa. Suomen 100 pienimmän kunnan yhteenlasketut menot ovat 3-4 % kaikkien kuntien­ menoista. Jos ne pyyhkäistäisiin asukkaineen päivineen pois kartalta, kuntien menoja säästyisi 3-4 %. Jos ne liitettäisiin naapurikaupunkeihin kulut oletettavasti vain kasvaisivat.

Kuntaliitoksissa palaa rahaa

Kuntaliitokset eivät ole tuoneet nopeita säästöjä. Pikemminkin on käynyt päinvastoin. Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki sanoo, ettei keskittämisestä automaattisesti saada säästöjä. Tehokkaasti hoidettu hajautettu malli voi olla yhtä tehokas kuin keskitetty malli.  oeHajautettu sivistysmallimme on tuottanut meille paljon taloudellista hyötyä .  Suomen hajautetusta yhteiskuntamallista on hyvää historiallista todistusaineistoa, josta esimerkiksi menestys PISA-tutkimuksissa. Kyläkoulut ja kirjastot ovat olleet merkittävässä roolissa.

Kokemukset tehdyistä kuntaliitoksista ovat murheelliset: liitoksen jälkeen yhdistyneen kunnan menot ovat rajusti kasvaneet verrattuna liitoskuntien yhteenlaskettuihin menoihin. Eräs syy on viiden vuoden irtisanomissuoja kaikille työntekijöille. Kunnan johtavien virkailijoiden palkat on sidottu kunnan asukaslukuun, jolloin pamppujen liksat nousevat heti liitoksen toteutuessa. Kulujen kasvu jatkuu vielä seuraavinakin vuosina  " vielä viiden vuoden suoja-ajan jälkeenkin  " ja rajut kuntaveron korotukset ovat edessä. Kuntaliitokset aiheuttavat yleensä vain terveyskeskusten, päiväkotien, koulujen, vanhainkotien, nuorisotalojen, postien ja pankkien paon­ liitosalueilta sekä kaiken lisäksi usein veroäyrin korotuksen.

Paistaa aurinko risukasaankin


Virkkusen mukaan hallitus ei tiedä, minkälaisia säästöjä kunta- ja sote-uudistus tuottaa. Kuntauudistuksen taloudellisten vaikutusten arviointi edellyttää tietoa kuntaliitoksista sekä kuntien omia arviointeja kuntaliitoksen hyödyistä ja haitoista. Muutama viikko aiemmin hallitus ilmoitti, että nämä  uudistukset  korjaavat lähes kolmanneksen talouden kestävyysvajeesta eli noin 3 miljardia.

Sote-uudistus etenee väärään suuntaan  

Sosiaalipolitiikan asiantuntija, professori Aila-Leena Matthies keskeyttäisi parhaillaan Suomessa valmistelussa olevan sote-uudistuksen. Kansainväliseen sosiaalityöhön perehtynyt Matthies kritisoi Suomessa valmisteltavaa sote-uudistusta. Eurooppalaisen korkeakouluverkoston johtotehtäviin juuri valitun Matthiesin mukaan Euroopassa tehdään paluuta pieniin yksikköihin, kun suuret eivät tehostaneet toimintaa odotetulla tavalla

Suomi tekee niitä virheitä, mistä muut jo palaavat.


Kun katsoo isoja EU:n laajuisia hyvinvointivaltion tutkimusohjelmia, niin siellä puhutaan koko ajan siitä, että nyt on menossa tämä hajasijoitus- ja paikallistason vahvistaminen ja pienten organisaatioiden politiikka, niin Suomi menee ihan toiseen suuntaan. - Euroopassa isot sote-yksiköiden markkinallistamiset ja isot organisaatiot eivät tuoneet kustannustehokkuutta eivätkä toimineet. - Ehkä nyt voisimme viheltää pelin poikki ja sanoa, että nyt on seitsemän vuotta yritetty. Nyt voisimme ottaa kiinni sen tason, missä olemme olleet ja mihin muut maat pyrkivät, toki kaikki uusi tutkimustieto siihen yhdistäen. Tämä on mielestäni todella iso kysymys. Minusta tämä on aika edesvastuutonta, kun ajattelee kuinka paljon kohta kymmenen vuoden ajan näihin uudistuksiin on pantu voimavaroja.

Lorun loppu lähenee

Vanhasen hallituksen vuosisadan sosiaaliturvauudistusta rakennellut Sata-komitea sai aikaan kaksi lakia  " minimipalkan ja työttömien asemaa heikentävän Lex-Soininvaaran. Kataisen hallituksen vuosisadan kuntarakenneuudistus on karahtanut kiville. Vuonna 1944 tehty ja Pariisin rauhansopimuksessa vahvistettu kuntauudistus jää suurimmaksi nykyhallituksen jälkeenkin

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko toteaa (HS 2.11), että hallitus joutuu tinkimään sote-uudistuksestaan. Toteutus on osoittautunut liian vaikeaksi.  Hallituksen sote-uudistus tulee liian myöhään terveyskeskuksille.  Erikoissairaanhoito toimii, mutta peruspalvelut - eli perusterveydenhoito ja perussosiaalihuolto  " ovat näivettymässä.  Risikko arvelee syyksi sen, että kuntauudistus on epäonnistumassa. Risikko näkee ratkaisuna Raha seuraa potilasta  "mallin, jossa 250  " 350 miljoonaa lisärahaa vuodessa menee yksityisiin lääkäriasemiin. Tämä on ollut  tiedossa jo kauan. Julkista terveydenhoitoa on ajettu alas jo vuosia. Tilastokeskuksen yliaktuaari Olli Savelan laskelmien mukaan hallitusten tekemien leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta vuosina 2012-2017 valtionosuuksia peräti 6,6 miljardia â,¬.




Juhani Tanski
 STP:n puheenjohtaja
 Kansan ääni 5/13




Psta:VD