Kirjoittaja Aihe: Tupo-teatteri pyörii jälleen.  (Luettu 3076 kertaa)

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3757
Tupo-teatteri pyörii jälleen.
« : Heinäkuu 07, 2007, 09:39:18 ap »
Tulopoliittisia sopimuksia on Suomessa tehty 1960-luvun lopulta. Ensimmäinen varsinainen tulopoliittinen kokonaisratkaisu (tupo), joka perustui kolmikantaan, (ammatilliset ja työnantajien keskusjärjestöt sekä hallitus) tehtiin vuonna 1969 valtakunnansovittelija Keijo Liinamaan johdolla (Liinamaa I ).

Tupo ratkaisujen olennaisena osana on ollut työehtosopimuksien lisänä lainsäädäntö- ja veroratkaisuja, joilla työnantaja on ostanut ja saanut pieniä palkankorotuksia. Ammattiliitot ovat kyllä jo aikaisemmin ulkoparlamentaaristen toimintaperiaatteittensa mukaisesti painostaneet maan hallituksia erilaisiin sosiaalisiin uudistuksiin.

Tupojen syntymiseen vaikutti 60-luvun loppupuolen kehittynyt poliittinen tilanne. Ratkaiseva tekijä oli "eheyttäminen" vuonna 1966. Silloin SDP:n ja SKP:n johdolla TPSL syrjäytettiin SAK:n johdosta ja tilalle nostettiin SDP. Tämä johti lopulta SDP:n yksinvaltaan SAK:ssa. Se myös rapautti SAK:laisen ay-liikkeen merkitystä työläisten ulkoparlamentaarisina vaikuttajajärjestöinä. Aikaan liittyi myös suuntautuminen länsi-integraatioon.

Sopimus ay-jäsenmaksun ja työttömyyskassamaksun perimisestä työnantajan toimesta turvasi liittojen talouden, mutta samalla vähensi riippuvuutta jäsenistä. Voidaan sanoa. että tupot ovat olleet Eteläranta kympin patruunoiden ja sosialidemokraattien erityisessä suojeluksessa. Puheissa sekoitetaan usein kolmikantaan perustuva tulopoliittinen kokonaisratkaisu ja keskitetty- ja kokonaisratkaisu.

Keskitetyssä työehtosopimustavoitteissa liitot ja keskusjärjestöt sopivat yhdessä vaatimuksista. Yhteisesti sovitut vaatimukset voivat sisältää myös sosiaalisia ratkaisuja. Luonteeltaan niiden pitäisi edustaa rahamääräisiä korotuksia ja solidaarista linjaa. Miksi Eteläranta kympin patruunat nyt kesken sopimuskauden ilmoittivat luopuvansa tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta, on asia mitä ei voi ohittaa pohtimatta mihin sillä pyritään. Ovatko patruunat arvioineet pystyvänsä eduskuntavaalien jälkeisessä oikeistolaistuneessa ilmapiirissä paremmin heikentämään työehtoja, pudottamaan palkkoja, heikentämään luottamusmiesten asemaa ja hajottamaan ayliikettä? Onko tarkoitus patistaa oikeistohallitusta hyvinvointivaltion suojaverkkojen nopeampaan purkamiseen?

Tupo-aika on ollut kapitalisteille tuottoisaa. Pääomatulot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti ja palkkatulojen osuus pienentynyt. Vaikka tuottavuus on kasvanut ja Suomi "rikastunut", niin samaan aikaan eläkkeet, lapsilisät, opintotuet, työttömyyskorvaukset jne. ovat itse asiassa alentuneet. Mihin kapitalistien edustajat Eteläranta kympissä pyrkivät? Mitä ja kenen kanssa he ovat kabineteissa työläisten päänmenoksi sopineet? Mistä kertoo se, että jotkut liitot ovat tekemässä sopimuksia, vaikka edellisistä sopimuksista aikaa on reilusti jäljellä? Tehty kemian sopimuksen palkankorotus on prosenttilinjainen. Kemia on tehnyt mm. öljynjalostuksen osalta sopimuksen, jonka pituus on 2v 7 kuukautta ja korotus keskimäärin 3 prosentin vuositasoa.

Kahden viimeisen vuoden korotuksiin sisältyy 0,4 prosentin paikalliserä, josta puolesta yrityksen johto voi päättää. Entä lausumat missä työnantajalle varataan neuvotteluoikeus palkkojen pienentämiseksi? Missä on solidaarinen palkkapolitiikka, missä liittotason sopimusten "suuret" palkankorotukset?

Työläisten keskuudessa toivottiin vielä kevään kuluessa, että porvarihallituksen suurten vaalilupausten, yhtiöiden jättivoittojen ja miljardiosinkojen aikana ammattiliittojen johto ja ainakin SAK olisivat aloittaneet kunnon työehtokamppailun. Aikaa olisi ollut yhteisen keskitetyn sopimuksen valmisteluun. Siinä tavoitteena olisi pitänyt olla yhtiöitten jättivoittojen mukaiset palkkojen korotukset, luottamusmiesten oikeuksien ja aseman parantaminen, vuosi työajan lyhentäminen ja vaatimusten solidaarisuus. Olisi vaadittava hallitukselta arvonlisäveron poistamista elintarvikkeilta ehdolla, että ne siirretään hintoihin, eläkeindeksin korjausta ja pohjoismaisen hyvinvointivaltion turvaverkon vahvistamista.

Kalevi Wahrman Porvoon teletyöntekijöiden toimikunnan jäsen Kuva terveydenhoitoalan työntekijöiden mielenosoituksesta Narinkkatorilla Helsingin Kampissa 14.11.2006, jolloin työntekijät voimallisesti vaativat parempia palkkoja itselleen.

Kalevi Wahrman

Kansan Ö,,äni

http://www.vunet.org/kotimaa/tupo_teatteri_pyorii-464.html
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 27, 2011, 07:31:41 ap kirjoittanut VD.com »