Kirjoittaja Aihe: Tehokkuusvaatimukset äänikeräilyssä  (Luettu 9557 kertaa)

thei

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 21
Tehokkuusvaatimukset äänikeräilyssä
« : Toukokuu 28, 2008, 11:07:53 ap »
Tuntuu että mikään ei enää riitä työnantajalle äänikeräilyssä. Pitäisi ottaa huomioon, että ihmiset ovat yksilöitä, eikä koneita, jollaiseksi meidät yritetään muokata. Työnjohto painostaa esim. uusia työntekijöitä keräämään väh. 600 riviä päivässä. Tällä menolla ihmisiä ajetaan loppuun ja sairaslomat  lisääntyvät. Ei uskalleta enää pitää ruoka eikä kahvitaukoja, koska on koko ajan pelko että työsuhdetta ei jatketa koeajan jälkeen. Mielestäni tilanne on muuttunut sairaanloiseksi. Työnantajan pitäisi ymmärtää, että aina toiset keräävät enemmän ja toiset vähemmän. Kun lopetettaisiin tämä järjetön keräilijöitten hiostus, niin meillä kaikilla olisi mukavampi olla työssä. Se olisi myös työnantajan etu, koska sairaslomat vähenisivät ja työhön sitoutuneisuus lisääntyisi. Odottaisin muiltakin tovereilta kannanottoja asiaan !!!

Krisafa

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 1
Vs: Tehokkuusvaatimukset äänikeräilyssä
« Vastaus #1 : Tammikuu 12, 2009, 01:22:13 ip »
Onhan se totta, että ihminen on yksilö, eli meitä on erillaisia, mutta koneita emme ole.
Itse ollen kohta ollut 3kk Inexillä ja voin myöntää ihan 100% rehellisesti, että minua stressaa jatkuvasti tehokkuuvaatimukset jne.
Eniten minua ottaa päähän se , että Inexin tehokkuusvaatimukset ovat ihan toista maata kuiva sekä tuore puolella. Esim tuorepuolella jos haluaa " vaaditun 450min" päivässä, niin kuiva puolella sen eteen täytynee tehdä huomattavasti vähemmän töitä. Tuorepuolella tehdään töitä niska limassa taas kun kuiva puolella " chillataan" jatkuvasti. MIKÖ,, ON SE KUULUISA TASA-ARVOISUUS VIIPYY >:(.


VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3742
IHMISELÖ,,MÖ,,Ö,, PAKKOMYYNNISSÖ,, eli työskentelyn joutuisuudesta
« Vastaus #2 : Huhtikuu 10, 2010, 08:31:21 ap »
IHMISELÖ,,MÖ,,Ö,,  PAKKOMYYNNISSÖ,, eli työskentelyn joutuisuudesta
 
Tieteellinen työntutkimus on tuonut mukanaan käsitteen työskentelyn joutuisuudesta, intensiivisyydestä. Se ei tarkoita työliikkeiden nopeutta, vaan työn tuloksen syntynopeutta, sovitulla työmenetelmällä työskennellen.

Työn joutuisuus ilmoitetaan kertoimella, jolloin normaali-joutuisuus on 1,00.
Joutuisuuden asteikko muuttuu viiden sadasosan portain.

Esim. 1,00  oe 1,05  oe 1,10  oe 1,15¦  tai  1,00  oe 0,95  oe 0,90  oe 0,85¦
Normaali-joutuisuuden määrittämiseksi on malli, jossa normaali korttipakka jaetaan kortti kerrallaan pöydälle neljään pinoon, jotka ovat neliön kulmissa, jonka sivut ovat 30 cm.  

Normaali-joutuisuuden määritettä lähtökohtana käyttäen on työtä mittaava työntutkija joutunut kehittämään päässään joutuisuus-kertoimien asteikon, jolla hän arvioi kunkin senttiminuutti-kellolla mittaamansa työnvaiheesta pilkottujen työnerien käytetyn joutuisuuden mittaushetkellä.

Tämä työskentelyn joutuisuus määritetään aina, käytetään sitten aikamittausta, havainnointi-tutkimusta tai jotakin muuta menetelmää.

Jatkuvasti vaikuttavana on normaali-joutuisuus maksimi terveyden sallima työskentelyn intensiivisyys. Työskentelyn intensiivisyyttä kasvatettaessa yli normaali-joutuisuuden, alkaa työn kuluttavuus vaikuttamaan ihmiseen eksponentiaalisesti kasvaen, joutuisuus-kertoimen kasvaessa. Toisin sanoen, ihmisen eliniän odote pienenee, sitä jyrkemmin eksponentiaalisesti kuin mitä suuremmaksi joutuisuus-kerroin kasvaa.
 
Työsopimus aika-palkkauksella edellyttää työskentelyä normaali- joutuisuudella.
  
Urakka-palkkauksessa mitatut ajat normalisoidaan eli kerrotaan joutuisuus-kertoimella, jolloin saadaan normaali-aika eli aika normaali-joutuisuudella työskennellen.

Tämän lisäksi huomioidaan laki- ja sopimusperusteiset elpymistauot, sekä apuajat, joissa tulee huomioida normaalit vakiintuneet toimet, kuten vessassa käymiset, peseytymiset jne. Kun edelliset on vähennetty työajasta, voidaan laskea työlle urakka-hinta, normaali-joutuisuuden pohjalta.  

Normaali-joutuisuudella työskennellen tulee siis urakka-palkkauksessa päästä samaan ansioon kuin aika-palkkauksessa, jolloin edellytetään myös samalla normaali-joutuisuudella työskentelyä.

Urakka-palkkauksessa työntekijä siis asetetaan sen tilanteen eteen, että jos hän haluaa päästä aikapalkkaa suurempiin ansioihin, on hänen itse hiostettava itseään, jota tosin myös työnantaja odottaa, oman hyödyn asiasta saadakseen.

Samoin käytännössä, myös erilaisin pelottein ja vaatimuksin, kapitalistit ovat pakottaneet yleisesti työn joutuisuuden normaali-joutuisuutta suuremmaksi, myös aika-palkatussa työssä, kautta aikojen.  

Erityisesti 90-luvun alun "laman" jälkeen ryhdyttiin systemaattisesti työpaikoilla kohottamaan työn edelleen hiostamista voittojen kasvattamiseksi, kun työn tuottavuuden kohottamisen prosessit olivat törmänneet kapitalistisen tuotantotavan talouden lakien asettamiin rajoitteisiin.

Työn teettäminen normaali-joutuisuutta suuremmalla työskentelyn intensiivisyydellä loukkaa kuitenkin työsuojelun määräyksiä ja henkeä.

Työsuojelun perusajatuksiin kuuluu työntekijän suojeleminen myös omalta itseltään, kuten sallitut ylityö-tunnit, työnantajan mielivallan lisäksi.  

Näin ollen molemmat asiat tulee julkisesti ja virallisesti tuomita ja LAISSA KIELTÖ,,Ö,,, toisaalta työntekijän painostaminen aikapalkatussa työssä normaali-joutuisuutta suurempaan työskentelyn intensiivisyyteen ja toisaalta urakka-palkkaus jo sellaisenaan automaattisesti normaali-joutuisuutta suurempaa työn intensiivisyyttä ehdottavana ja odottavana.

Kuten koneen ja sen komponenttien käyttöikä määräytyy käyttötuntien, sekä säädettävien maksimikierrosten perusteella, tapahtuu sama myös ihmisen kohdalla.  
Ihmisen työkyvyn menettämisen ikäraja- ja elinikäodote on sidoksissa jatkuvasti käytettyyn työn joutuisuuteen eli ihmisen kuluminen on suhteessa työn rasittavuuteen, sen raskauden ja intensiivisyyden yhteisvaikutukseen.

Työkyvyttömyyden- ja eliniän odote ei ole kuitenkaan suorassa käänteisessä suhteessa jatkuvasti käytettyyn työn joutuisuus-kertoimeen, vaan on eksponentiaalisesti laskeva joutuisuus-kertoimen kasvaessa yli normaali-joutuisuuden.

Hiostus työssä on ehdottomasti yleisin sairastumisten ja ennenaikaisten kuolemien aiheuttaja.

Työntekijän suostuessa työskentelyyn hiostuksen alaisuudessa, hän samalla luovuttaa pois osan työuransa pituudesta ja koko elämästään.

Ylikierroksilla työtä tehden, tulee työuran pituus auttamattomasti eksponentiaalisesti lyhenemään.  

Voi sanoa varmuudella, että jatkuvana keskimääräinen joutuisuuden 1,20 käyttö johtaa yli kymmenen vuoden eliniän lyhenemiseen ja yli viiden vuoden työuran lyhenemiseen työkyvyttömyytenä.

Näin ollen tulee työn hiostus ottaa vakavasti esiin keskustelussa eläkeiän kohottamisen tarve keskustelussa. Eläkeiän kohottaminen on lisärasite, joka tappaa varmuudella vieläkin nopeammin. Tarve ei olekaan eläkeiän kohottamiseen, vaan hiostuksen poistamiseen, joka auttaa lähes kaikkien selviämiseen työelämässä 65 vuoden eläkeikään asti.

Näemme, että kapitalisteilla on tavoite muuttaa työntekijän koko elinaika työajaksi.
Tästä voitaisiin tietenkin jatkaa voittojen pienenemiseen ja kapitalistisen tuotantotavan tehottomuuteen, kun riisutaan siltä pois naamiot hiostuksena tuotetusta tuotoksesta ja katsotaan myös ilmiselvästi "tarpeettomat" investoinnit, niin sanotun "kilpailukyvyn" nimissä, mutta me emme sitä tässä yhteydessä tee.

Toteamme vain, että siirtyminen työn normaali-joutuisuuteen poistaa välittömästi työttömyyden ongelman maastamme.

Vain pelkästään teknologialla aikaan saatu työn tuottavuuden kohottaminen on oikeaa työn tuottavuuden kasvattamista.

Pääomien elimellinen kokoonpano asettaa kuitenkin investoinneissa rajan, joka on jo saavutettu ja jäljelle on jäänyt työn lisähiostaminen.  

Modernin taloustieteen luoja, Räsänen on ensimmäisenä maailmassa tuonut arvoteoria tutkimuksensa yhteydessä joutuisuus-kertoimen myös kansantalous-tieteeseen.
Siellä se esiintyy päivittäisen joutuisuus-kertoimen ja vuotuisen joutuisuus-kertoimen yhdistelmänä eli kokonaisjoutuisuus-kertoimena.

Päätoimittaja Markus Räsänen

Lue myös.

http://www.markusreed.julkaisee.fi/58

http://www.markusreed.julkaisee.fi/59

Psta: VD
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 30, 2011, 09:01:06 ip kirjoittanut VD.com »

Iskiasvaivainen

  • Full Member
  • ***
  • Viestejä: 116
Vs: Tehokkuusvaatimukset äänikeräilyssä
« Vastaus #3 : Huhtikuu 10, 2010, 05:20:42 ip »
Haluatko sinä aiheuttaa itsellesi ennenaikaisen kuoleman tekemällä liikaa työtä. Olisi parempi tehdä "normaalia vauhtia" töitä ja lisärahaa voi sitten tienata järkevällä määrällä ylitöitä.
Emme tule ajatelleeksi omaa terveyttä, ennen kuin se on jo myöhäistä.

Co-Worker

  • Vieras
Vs: Tehokkuusvaatimukset äänikeräilyssä
« Vastaus #4 : Huhtikuu 10, 2010, 08:01:32 ip »
En itse kerää ns. tehoilla. Teen omaa vauhtiani ja keskityn nostoliikkeeseen painavien tavaroiden kohdalla ollessani keräämässä. Tuo kannustepalkkaus toimii vain eräänlaisena porkkanana, että varastoissa ylipäätänsä tehtäisiin töitä. Suon kyllä kaiken kunnian sellaisille, jotka pystyvät ja jaksavat tehdä täysillä tai melkein täysillä joka päivä.

Muutenkin tuo tehokkuusvaatimus pitäisi porrastaa iän ja kunnon mukaan, jos sellaista sovellettaisiin oikeudenmukaisesti.

Vaikka keräisi täysillä tehoilla, niin taloudellinen hyöty on olematon työmäärään nähden. Teet kahden ihmisen työt ja saat vain 1,1:n ihmisen palkan.


Varastolainen

  • Jr. Member
  • **
  • Viestejä: 67
Työpaikkalääkäri kertoo totuuden elintarvekeräilystä
« Vastaus #5 : Huhtikuu 10, 2010, 10:46:12 ip »
Tässä on totuus työpaikka asiantuntijalääkärin silmin, työn kuormittavuudesta.  Työnantaja asettaa suorite aste kiristyksellään niin, että se asettaa työntekijän savuttamaan saman ansiontason kuin ennen uudempaa kiristys toimenpiteitä. Näin yritys ns. houkuttelee työntekijöitä tekemään työtä omaa fyysisiä rajojen ylittäen.

Tämäkin on luultavasti kirjoitettu kelalle tai vakuutus asiamiehelle nopeuttaakseen työkyvynsä menettäneelle uudelleen koulutukseen tai ennen aikaiselle työkyvyttömyys eläkkeelle. Lopulta yhteiskunta maksaa nämäkin viulut.








kÖÄnkkÖÄrÖÄnkkÖÄ

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 17
Vs: Tehokkuusvaatimukset äänikeräilyssä
« Vastaus #6 : Huhtikuu 28, 2010, 06:23:09 ip »
Eräässä työpaikassa on lääkäri alkanut parantamaan tehokkuutta.

Hän sanoo, ettei voi kirjoittaa niin pitkää sairaslomaa potilaalle, kuin sairaus vaatisi, koska tässä työpaikassa on paljon sairaslomia. Hän kirjoittaa pitkin hampain yhden päivän saikkua, ja sen jälkeen hoito-ohje on: Buranaa naamaan ja polulle.

Hieno lääkäri.

Vastaavanlaisia tapauksia on useita.

Mutta kukaanhan ei voi pakottaa olemaan sairaana töissä. Vai voiko?
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 30, 2011, 09:01:37 ip kirjoittanut VD.com »

illu

  • Newbie
  • *
  • Viestejä: 4
Vs: Tehokkuusvaatimukset äänikeräilyssä
« Vastaus #7 : Huhtikuu 29, 2010, 01:31:38 ip »
Taas  on tulossa kuulemma kevyet kiristykset suoritearvoihin inexin tuorepuolella. Juoskaa pojat juoskaa, neljän ihmisen työt tekemällä, eli keräämällä työvuoron aikana noin 15000kg heviä saatatte saada jopa maksimissaan 4 euroa tunnissa "kannustetta" palkaanne.  ;D :-*

Co-Worker

  • Vieras
Vs: Tehokkuusvaatimukset äänikeräilyssä
« Vastaus #8 : Toukokuu 02, 2010, 04:03:31 ip »
Eräässä työpaikassa on lääkäri alkanut parantamaan tehokkuutta.
Hän sanoo, ettei voi kirjoittaa niin pitkää sairaslomaa potilaalle, kuin sairaus vaatisi, koska tässä työpaikassa on paljon sairaslomia. Hän kirjoittaa pitkin hampain yhden päivän saikkua, ja sen jälkeen hoito-ohje on: Buranaa naamaan ja polulle.
Hieno lääkäri.
Vastaavanlaisia tapauksia on useita.
Mutta kukaanhan ei voi pakottaa olemaan sairaana töissä. Vai voiko?

Kuulostaa jokseenkin tutulta  ;)

Potilasasiamieheen voi ja kannattaakin ottaa yhteyttä ja tehdä ilmoitus hoitovirheestä jos esim. työterveyslääkäri laittaa sairaana töihin tai kirjoittaa vain päivän sairaslomaa, vaikka sairauden kannalta työntekijä tarvitsisi viikon.

Täältä lisätietoa

http://www.valvira.fi/ohjaus_ja_valvonta/terveydenhuolto/kantelu/potilasasiamies