Kirjoittaja Aihe: Suomi on kultakaivos ulkomaisille pankeille  (Luettu 248 kertaa)

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3738
Suomi on kultakaivos ulkomaisille pankeille
« : Marraskuu 16, 2020, 02:43:54 ip »
Suomi on kultakaivos ulkomaisille pankeille



Suomalaisten maksamat lainakorot, tilien palvelumaksut ym. pankkimaksut valuvat naapurimaihin. Pankki toiminta pitäisi olla oman valtion hallussa yli 80% mutta kun ei ole. Oman maan hyvinvointirakenteiden peruspilarina -> on oman maan tuottama raha …jolla toimitaan maan sisällä.

Pankit kaivavat suomineidon vaosta mettä, paksut sormet käyvät pienen suomineidon mekon alla tiuhaan. Ruotsin harrastama satojen vuosien kuppaus perinne jatkuu.  Jotta päästäisiin suomineitoa kouraisemaan lisää ajetaan palkat alas. Samoin eläkkeensaajat vähenevät vuosikymmenten myötä. Pätkätyöntekijät, osa-aikaiset ym. epämääräisillä työsopimuksilla olevat työntekijät eivät saa eläkettä lienee ollenkaan, mennään USA malliin. Ay-liike mukana palkkojen alasajossa, irtautuu pikkuhiljaa entisestä roolistaan sijoittamalla kiinteistöihin ja tuulivoimaan.

Ruotsin orjamaa Suomi kyykkää ja syvään kenenkään tekemättä mitään ja siihenkin lienee syynsä, virkakoneisto on valjastettu palvelemaan jatkuvaa riistoa pienillä almuilla. Hännänheiluttajat eivät tee yhtään päätöstä, jotka huojuttavat heidän omia osakekursseja, vaikka koko yhteiskuntarakenne ajettaisiin alas, kuvitelmana päättävässä päässä ”minulla on rahaa voi muuttaa pois, kun maa polttaa alla”.

Tässä Suomen suurimpia kuppaajia, alla olevien pankkien tuotot eivät jää suomalaisten vanhusten, lasten, koululaisten tai vähävaraisten auttamiseen. Raha ei tunne rajoja eikä yhteiskuntavastuuta.



***

Nordea on Pohjoismaiden suurin finanssialan yritys. Nordealla on noin 10 miljoonaa kotitalousasiakasta ja noin 0,6 miljoonaa yritysasiakasta.[2] Taseensa perusteella (638,02 mrd. USD) Nordea luokiteltiin vuonna 2019 Suomen suurimmaksi ja maailman 50 suurimman pankin joukkoon.[3] Nordea-konsernin emoyhtiö on pörssilistattu Nordea Bank Oyj, jonka kotipaikka on Suomi. Lähde.Wikipedia

***

Danske Bank A/S, Suomen sivuliike[4] (aikaisemmalta nimeltään Sampo Pankki Oyj ja Danske Bank Oyj) on Suomessa toimiva liikepankki. Pankki on tanskalaisen Danske Bank -konsernin sivuliike. Vuonna 2019 Danske Bank -konserni toimi 16 maassa.[5]
Danske Bankilla oli 39 pankkikonttoria ja asiantuntijakeskusta vuonna 2018 ja sillä oli Suomessa lähes miljoona henkilöasiakasta sekä noin 90 000 yritys- ja yhteisöasiakasta[3].
Danske Bankin markkinaosuus asuntolainoissa on 11 prosenttia[6].
Lähde.Wikipedia

***

Collector Bank AB (“CB”), 556597- 0513 (Ruotsi)
Collector sai pankkitoimiluvan, ja samassa yhteydessä yrityksen nimi muuttui Collector Bankiksi. Pankki on listattu Tukholman pörssiin ja sen pääkonttori sijaitsee Göteborgissa. Muut Collector Bankin toimipisteet ovat Tukholmassa, Oslossa ja Helsingissä.
Lähde.Wikipedia

***

Klarna Bank AB , jota kutsutaan yleisesti nimellä Klarna , on ruotsalainen pankki, joka tarjoaa verkkopalveluja, kuten maksuja verkkokaupoista, suoria maksuja, oston jälkeisiä maksuja ja paljon muuta. Niiden ydinpalveluna on ottaa vastaan myymälöiden maksuvaatimukset ja hoitaa asiakasmaksut, jolloin eliminoidaan taloudelliset riskit sekä myyjälle että ostajalle.
Yhtiöllä on yli 3000 työntekijää, joista suurin osa työskentelee pääkonttorissa Tukholmassa . Vuonna 2019 yritys hoiti noin 35 miljardia dollaria verkkomyyntiä. [1] Vuodesta 2011 noin 40% kaikesta verkkokaupan myynnistä Ruotsissa meni Klarnan kautta. [2]
Lähde.Wikipedia

***

Swedbank AB (aiemmin FöreningsSparbanken) on ruotsalainen liikepankki, joka on yksi suurimpia pankkikonserneja Pohjoismaissa ja Baltiassa. Taseella mitattuna (263,66 mrd. USD) Swedbank luokiteltiin vuonna 2015 maailman 88. suurimmaksi julkisesti noteeratuksi pankiksi.[2] Lähde.Wikipedia[/i]

Unohtamatta järkyttävää määrää pikavippiyrityksiä, jotka suurimmaltaan osin ovat Ruotsalaisia ”heissan suomipoika, tule meille halpa korko, vedät vaan slaiderista ja valitset ”.



***


Seuraava jujutus


Köyhillä ei ole edes varaa sairastaa Suomessa



Suomessa on aloitettu koulujen ja terveyspalveluiden trollaaminen. ”eikö olisi vapaampaa mennä minne tahansa lääkäriin ym. ”. Varmasti trollia pyörittää valtion maksama koneisto.

Sillä kukaan ei ole kertonut mitä se ”vapaa” tarkoittaa jo nyt.

Ambulanssien / kela taxsien omavastuut ovat nousseet jo
Hammaskääkärimaksut ovat nousseet
Terveyspalvelumaksut ovat nousseet huimasti



Kuin päästään Suomen haluamaan matki USA.n terveydenhuoltoa , niin myös lobbarit vievät hieman välistä. Tässä pieniä esimerkkejä, mitä vapaa USA.ssa maksaa.

Terveysvakuutus per henkilö  noin 670 dollaria / kk, mikä ei lähellekään vastaan kaikkea.  Edes kallein ei vastaa kaikkea.

”Synnytys voi maksaa Yhdysvalloissa yli miljoonan – hintakehitys saattaa riistäytyä käsistä myös Suomessa: "Maksumieheksi tässä järjestelmässä päätyy aina potilas"
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/synnytys-voi-maksaa-yhdysvalloissa-yli-miljoonan-hintakehitys-saattaa-riistaytya-kasista-myos-suomessa-maksumieheksi-tassa-jarjestelmassa-paatyy-aina-potilas/7277076#gs.llfq9x

Koulutus alemman asteen jälkeen 30 000 -60 000 dollaria per oppilas, eikä kapitalistinen koulutusjärjestelmä vastaa edes Suomen peruskoulua.


Kuin suomalaisia aivopestään ”vapalla terveys trollilla” olisi hyvä kertoa mitä se voisi myös tuoda tullessaan, onko esim. puolella kansasta, laittaa joka kuukausi liki 600-700 euroa vakuutukseen jolla pääsee lääkäriin, olisi nelihenkiseltä perheeltä 600-700 ekua x 4 jne.
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 17, 2020, 11:37:20 ap kirjoittanut VD.com »

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3738
Vs: Suomi on kultakaivos ulkomaisille pankeille
« Vastaus #1 : Marraskuu 17, 2020, 11:29:39 ap »
”Nöyryys vie tuhkatkin pesästä”




Kapitalistien joukko koko ajan pienenee ja rikastuu, mutta työläisten joukko suurenee ja köyhtyy. Kapitalistit rikastuvat sen vuoksi, että tuotannossa työnarvosta kapitalistit maksavat vain osan palkkana ja pitävä suurimman osan itsellään lisäarvona. Siksi näiden kahden joukon välillä on ainainen jännite, haluttiin tai ei, kirjoittaa Kai Kontturi FB:ssä julkaisemassaan kirjoituksessa.

Kapitalistit ovat sijoittaneet tuotantoon pääomaa saadakseen voittoa. Heillä voitonnälkä on rajaton. Siksi he ovat lopettaneet siirtäneet tuotannon halvan työvoiman maihin. Näin siitä huolimatta, että nykyiselläänkin lisäarvoa, voittoa, syntyy varsin komeasti.

Kun lisäarvosta ja palkoista vähennetään verot ja maksut, saadaan näkyviin niiden nettomäärät. Vuonna 2019 nettopalkat oli 44,2 miljardia ja lisäarvon netto 119,2 miljardia euroa. Lisäarvon suhde palkkoihin oli hurjat 269,7 prosenttia.

Tuon lisäarvon kanssa kapitalistit olivat ihmeissään, sillä todelliseen ökykulutukseen ja erilaisiin aineellisiin sijoituksiin he löysivät käyttöä ”vain” 95,6 miljardille joten käteen jäi riihikuivana 23,6 miljardia euroa. Mihin se on joutunut, sen vain piru tietää. Joka tapauksessa siinä olisi ollut kiva potti palkkatyöläisille ja verottajalle.

Kaikesta huolimatta kapitalistit ovat ahtaalla.

90-luvulla lisäarvon suhde palkkoihin ja voiton suhde kokonaispääomaan tekivät melkoisen loikan ylöspäin. Nyt molemmat ovat vaikeuksissa, kun niiden suunta on alaspäin. Kapitalisteille se on sietämätöntä, vaikka voitot ovatkin hurjan hyviä.

Niinpä nyt on pantu liikkeelle epidemia, jolla saadaan aikaan tulojen ja pääomien uudelleenjakoa. Joitakin onnistumisia on jo näkyvissä. Sveitsiläinen pankki UBS kertoo, että koronaepidemian aikana pienellä joukolla miljardöörejä omaisuuden kasvuvauhti mm. teknologiateollisuudessa ja terveydenhuollon (!) alalla olivat päätähuimaavat 36–44 %.

Paperitehtaiden lopettaminen esimakua

Tässä ei ole vielä nähty kapitalismiin kuuluvan luonnollisen keskittymisen kiihtymistä. Sellu- ja paperitehtaiden lopettaminen ovat vasta esimakua tulevasta. Edessä odottaa vielä konkurssiaalto. Sen kautta tapahtuu osa omaisuuksien uudelleenjaosta ja pääomien keskittymisestä harvoille.

Vaaravyöhykkeellä olevien suurten ja keskisuurten yritysten välillä on taistelu siitä kuka joutuu moolokin kitaan. Taistelussa käytetään kovia otteita työn tehokkuuden nostamiseksi ja ennen muuta palkkakustannusten alentamiseksi. Siitä väistämättä seuraa työttömyyttä. Yleensä ja aina pääomien keskittyminen merkitsee työn vähenemistä ja työttömyyden lisääntymistä.

Kapitalistien riehuminen voittojensa kasvattamiseksi kovenee. Siinä työantajien Metsäteollisuus on ryhtynyt kurjistamisen päänavaajaksi. Se ilmoitti kylmän rauhallisesti, että nyt puretaan vuoden 1940 helmikuun kihlaus. Siinä sovittiin, että SAK on työehtosopimuksissa työntekijöitä edustava osapuoli. Nyt sitä ei enää tarvita.

Työttömyys on tehnyt kansan nöyryyttämisessä oman tehtävänsä ja hallitus korona epidemia nimissä hoitanut loput.

Erityisesti nykyhallitus on pelottelussa ja suoranaisen hysterian luomisessa onnistunut mallikkaasti. Sitä on osaltaan avustanut ay-liike, joka on ollut hiljaa kuin kusi sukassa, vaikka Metsäteollisuuden ulostulossa sen olisi pitänyt iskeä nyrkkiä pöytään ja ilmoittaa, että ei käy – ei käy!



Kylmät väreet tulevasta

Tulevien vuosien näkymät aiheuttavat EU:ssa kylmiä väreitä. Siksi tilanteen helpottamiseksi se on suunnistellut tukipaketit. Sen oma on 750 miljardia ja kansallisvaltioiden 1 500 miljardia euroa. Siinä sitä on 2 250 miljardia euroa lahjaa kapitalisteille ja EU kansalaisille velkaa maksettavaksi.

Näin se lopulta menee, vaikka kuinka toisin yritetään selittää.

Kylmät väreet syntyvät, kun talous näyttää menevän päin helvettiä. Koronan tai oikeammin kapitalismin kriisin vuoksi tuotanto supistuu reippaasti. Meillä se taitaa mennä siten, että (vuoden 2010 rahassa) viimevuoden tuotanto 392,1 miljardia euroa olisi jo tänä vuonna 10 % pienempi. Tosin supistuminen voi jakaantua kahdelle vuodelle.

Maailmalaajuisesti heikkojen ennusteiden perusteella näyttää siltä, että vasta vuonna 2036 tuotanto olisi 395,8 miljardia euroa eli viime vuoden tasolla.

Siitä riippumatta työn tuottavuuden jatkuvan kasvun seurauksena työtunnit vähenevät hiljalleen koko ajan niin, että 2036 tarvittaisiin vain noin 2,8 miljardia tuntia. Mikäli ennusteet työikäisistä pitävät kutinsa, niin työvoiman kokonaismäärä olisi 4,8 miljardia tuntia. Näin jäisi käyttämättä hurjat 2,0 miljardia tuntia.

Näiden ennusteiden perusteella työvuosi voisi olla lisääntyneiden pätkätöiden vuoksi keskimäärin 1200 tuntia, 29 tuntia viikko, niin työllisiä olisi 2,33 miljoonaa ja työttömiä 470 tuhatta, 16,8 %. Mutta työtä tarvitsevien mukaan ja puuttuvien työtuntien perusteella työttömyysaste olisi 41,7 %.

Mitkään seikat eivät puhu näitä laskelmia vastaan. Päinvastoin. Tulevina vuosina elämme entistä raaempia aikoja. Väestön elintasoa laskee ja kurjuus lisääntyy eikä parannusta ole näköpiirissä.

Mikä neuvoksi?

Satoja miljardeja jaellaan sinne tänne, mutta ei ammatista riippumatta työläisille eikä työttömille. Heillä on kuitenkin voima voittamaton. Mutta ay-liikkeen suuret ja todella suuripalkkaiset johtajat pyörittelevät vain silmiään ja peukaloitaan, vaikka nyt jos koskaan pitäisi ihan tosissaan ajaa duunareitten etuja palka ja työllisyys edellä.



Mutta ei, ay-johtajat ja vasemmiston poliitikot – entistä presidenttiä lainaten – nuo saatanan tunarit ovat hiiren hiljaa.

Siksi itse kunkin, sinun ja minun on lähdettävä vaatimuksinemme liikkeelle. Kansan on tehtävä itsensä näkyväksi ja kuuluvaksi, kun muu ei auta, sillä vanhan sanonnan mukaan nöyryys vie tuhkatkin pesästä.



Lähde:Kai Kontturi

PSTA:VD
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 17, 2020, 11:44:40 ap kirjoittanut VD.com »