Kirjoittaja Aihe: Yksityisen tukkukaupan 100 vuotta  (Luettu 3515 kertaa)

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3745
Yksityisen tukkukaupan 100 vuotta
« : Lokakuu 24, 2008, 12:42:12 ip »
Yksityisen tukkukaupan 100 vuotta

Tukolaista tukkukauppaa vuodesta 1924

Lait vuosilta 1859, 1868, 1873 ja 1879 toteuttivat Suomessa, niin kaupungeissa kuin maaseudullakin elinkeinovapauden periaatteet. Maakauppiaiden lukumäärä kasvoi nopeasti. Sekatavarakauppa- maakauppa, lanthandel, oli pitkään hallitseva kauppamuoto maaseudulla. Taustalla piti olla jonkinasteista tukkukauppaa. Rannikkokauppiaista tuli nopeasti tukkukauppiaita. Syntyi ns. yksityistä tukkukauppaa. Rautatieverkoston laajentuminen 1880-luvulla vauhditti tukkukaupan merkitystä. Vuosisadan vaihteen jälkeen käynnistyi osuustoiminnallinen kauppaverkoston synty. Kauppa jakaantui nopeasti 1910-luvulta alkaen kahteen leiriin. Pian jakautui myös osuustoiminnallinen kahteen ryhmittymään, joista syntyivät sittemmin näiden keskusliikkeet SOK ja OTK. Yksityisellä tukkurintamalla tapahtui kahtiajako jo alun pitäen 1920-luvulla. 1930-luvulla oli jo nelijako valmis. Suomen Tukkukauppiaiden Liitto perustettiin vuonna 1920 ja oma keskusliike TUKO aloitti keskitetyn toiminnan vuonna 1942. Toinen yksityisen kaupan keskusliike Kesko Oy aloitti vuonna 1940.

Tukon kirjava kenttä

Tukolaisen liiketoiminnan taustalla oli alueellisesti päällekkäisyyttä heti alusta alkaen. 1960-luvulla oli tukkuverkosto todella kirjava; Tukolaisia liiketunnustuksia olivat A & 0, Spar- ja TR-myymälät. Näillä kullakin oli oma maakunnallinen tukkuverkostonsa. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla oli tukkuliikkeinä Pohjanmaan Kauppiaiden Oy (myöhemmin Pohjanmaa Oy) Oy Granholm Ab, Helmer Husa Oy. Taustalla oli myös useita erikoisalojen maahantuojia ja teollisia yrityksiä. Näistä mainittakoon kahvinjalostaja Oy Gustav Paulig, Lassila & Tikanoja Oy.

Rautakaupat

Yksityiset rautakauppiaat perustivat Suomen Rauta- ja Koneliikkeiden yhdistyksen jo vuonna 1907. Oma, lähinnä tuontiin erikoistunut keskusliike Rautakonttori perustettiin vuonna 1918. Rautakaupat tarvitsivat vielä toisenkin keskusliikkeen; Rautakauppojen Oy aloitti toiminnan vuonna 1929. Yksityisesti rautakaupat muodostivat voimakkaan kaupan verkoston, joskin kilpailua syntyi myös jäsenten kesken. Täällä Pohjanmaalla onkin vanhin yritys vaasalainen Hartman Oy. Liike aloitti toiminnan jo vuonna 1862 ja on ainoa jatkuvasti saman perheen omistuksessa edelleen toimiva rauta-alan yritys.

Rautakauppojen Oy fuusioitiin TUKOON 1980-luvulla. Ennen sitä oli rautakauppojen keskuudessa tapahtunut melkoisia muutoksia. Vaasassa perustettu Teräs Oy laajensi toimintansa koko Länsi-Suomeen ja osin muuallekin. Teräs Oy:n valtaherruus katkaistiin, liike oli irtautumassa omasta keskusliikkeestä, mutta ei ollut kyllin omavarainen kestääkseen keskusliikkeen puristuksen. Teräs Oy:n myötä voidaan sanoa ns. tukolaisen rauta-alan purkautumisen katsoa alkaneeksi. Rautakauppojen sulautuminen Tukoon ei ollut onnistunut toimenpide.

Tukon uusi linja
Tukon tukkuverkoston purku tapahtui asteittain. Keskusliike pyrki samaan kuin kilpailijat Kesko Oy ja SOK. Se tapahtui ehkä liian myöhään. Huonosti toimineet osakekaupat heikensivät Tukon otetta. Liiketunnukset etsivät osuuttaan kovassa kilpailussa. Anttilan osto aikoinaan oli piristävä toimenpide. Tuko sai merkittävän tavarataloketjun. Anttila on ollut voimatekijä.

Auto-Market rintamalla ei TUKO yltänyt kilpailijoiden S- ja K-markettien rinnalle. Toinenkin osuustoiminnallinen ryhmittymä E-tunnuksin ehti TUKON edelle Market-osuuksissa. Spar-tunnuksesta tuli ykköstuote. Entä jos Tuko olisi keskittynyt jo 1960-luvulta lähtien vain tähän tunnukseen.

Kaupan fuusiot

Joitakin vuosia sitten E-liikeryhmittymä ajautui pääomavaikeuksiin. Rahoittajapiirit etsivät mahdollista yhteistyökumppania. Neuvottelut Tukon kanssa olivat hämmästyttävän pitkällä. Hanke kariutui - ehkäpä poliittisiin näkökantoihin. Porvarillinen liikeryhmittymä näki punapääoman valtausyrityksen mahdollisuuden. Ehkäpä se olisi sitä ollutkin. Tukoa tervehdytettiin. Osin ulkoa ja voimakkaasti sisältäpäin. Yksityisen tukkukaupan jatko oli yksi vaihtoehto. Rahoittajapiirit näkivät asian toisin. Vapautunut EU-kauppa tunnusteli mahdollisuutta tulla Suomeen. Tukolla oli pienoista kosintaa. Suomen ykkösketjuksi kohonnut Kesko K-tunnuksin laski varman päälle. Tukon osakkeita oli vielä yksityisrintamalla; ne saattoivat liukua pois Suomesta. Keskon johto teki mahtisopimuksen Tukon päärahoittajien kanssa. Keskosta tuli vieläkin suurempi. Tukon tunnukset T- ja Spar ovat vielä kertomassa yhdestä merkittävästä kaupanalan historiajaksosta. Ovatko vielä vuonna 2000, sen aika näyttää.

Rautakaupan nykytila

Yksityisen rautakaupan keskittynyt liiketoiminta voidaan katsoa lakanneeksi. Vanhat suuret rautakaupat lakkasivat olemasta suurelta osin. Tuko ei onnistunut rautalinjallaan. Vaasalainen Hartman näki tilanteen kehityksen vuosikymmenten kuluessa. Liike teki kauppaa omaan tahtiinsa. Onnistui. Irtautui täysin itsenäiseksi vuosien varrella. Nyt liike vaihtaa jo yli miljardin vuodessa. Kesko Oy rakensi rautakauppaketjun jo 1960-luvulta lähtien. Onnistui. SOK keskitti rautakauppatoiminnan pääosin itsenäisten osuuskauppojen turvin, näinhän he tekivät jo 1910-luvullakin. Yksityistä tukkukauppaa on nykyisin erikoisaloilla vielä melkoisesti. Nämä tukkurit ovat keskittyneet omaan ulkomaan tuontiin. Myös nykyinen kilpailuasetelma on synnyttänyt uusia yksityisiä market-tyyppisiä myymälöitä ja myymäläketjujakin. Pohjanmaalla näistä mainittakoon Halpahallit, Minimanit ja Tuurin Velj. Keskisten suurmarketti.

Kirjoittaja: Toivo Sandkvist

Artikkeli on aiemmin julkaistu Keskipohjanmaa-lehdessä 30. 6. 1996.

Lähteet: Kaupan alan historiakirjat
http://www.porstuakirjastot.fi/files/95/Tukolaista_tukkukauppaa.htm
« Viimeksi muokattu: Elokuu 19, 2009, 09:40:30 ap kirjoittanut Ylläpito »