"Arvoteoria yhdellä sivulla" on viisitoistatuhatta työtuntia vaatineen arvoteoria tutkimuksen äärimmäinen tiivistelmä.

  Tutkimus on tuottanut seitsemän kirjaa erilaisille kohderyhmille. Jonka pääteoksena 1500 sivuinen Arvoprosessi- teos, joka on modernin taloustieteen perusteos.

ARVOTEORIA YHDELLÄ SIVULLA

Katsotaan, voiko sen sanoa niin lyhyesti. Lähes mahdotonta, mutta tiivistetään.

    Kuten tunnettua, maailman etevimmät taloustieteilijät ovat sen oivaltaneet jo aikaa sitten, että tavara-arvon synnyttäjä on yleisinhimillinen ihmistyö. Tavaran arvon absoluuttinen suuruus muodostuu käytettyjen tuotantoprosessien työn  tuottavuuksien keskiarvosta, normaalijoutuisuudella työskennellen.  Abstraktin työn kerroin kuvaa työn tuottavuuden suuruutta, ja on suhdeluku tuotantoon käytetyn konkreetti työn ja tuotetun arvotuotteen eli tavaroiden sisältämän abstraktin työn välillä. Kehitetty teknologia sen tekee, mutta pitää muistaa, että tämä teknologia on vain ihmiskäden jatke työn suorittamisessa. Työn tuottavuuden kasvattaminen pienentää tavara-yksikköön sisältyvää konkreetti työn määrää, mutta sen arvo abstraktina työnä säilyy vakiona. Työn tuottavuuden kasvattaminen ei siis pienennä tavaran arvoa, mutta tavaran jalostusasteen pienentämisellä sen arvoa voidaan pienentää. Tähän asiaan nojaa New Yorkin Massonin, maailmantaloutta johtavan pankkiiriryppään visio, jonka mukaisesti se on rakentanut koko teollisen maailman, varsinainen maailmanmalli.

    Se on nimetty Ford-Taylor-menetelmäksi. Se tarkoittaa, että erityisestikin palkkatavaroiden kohdalla konkreetti työn väheneminen tavarayksikössä on toteutettu työn tuottavuutta kohottaen teknologiaa parantamalla 2/3:lla kokonaisvähennyksestä. Loppu 1/3 on saatu tavarayksiköiden jalostusastetta pienentäen. Näin on saatu varsinaisten käyttöarvojen tuotantovolyymin prosessi ja niiden sisältämän arvon tuotantovolyymi erkanemaan toisistaan. Tuotetut hyödykeyksiköt tyydyttävät edelleen saman tarpeen, mutta ovat arvossaan halventuneet. Näin myös työvoimatavara on arvossaan halventunut, kun sen uusintamisen tavarat ovat näin halvennetut. Näin on saavutettu tila, jossa työväestön palkkojen reaalista ostovoimaa ei ole arvoina tarvinnut vuosikymmeniin kohottaa, vaan niin sanottu ”elintason” kasvu on tapahtunut hyödykkeiden jalostusasteen pienennyksen kautta. Jopa teollisuuden palkkojen prosenttikorotukset ja työn tuottavuuden kohottamiseen panostuksena suunnatut palkkaliukumat, yhdistettyinä maksetuksi palkkasummaksi, on pienentynyt. Samalla työntekijöiden elintaso on saatu näyttämään kohonneelta, kun he tyydyttävät tarpeensa aina arvottomammilla hyödykkeillä. Palkkaliukumat edustavat siis ammattikuntarakenteessa tapahtuvaa muutosta, joka johtuu aina kehittyneemmän teknologian käyttöön otosta ja ovat siis näin muodoin panostusta työn tuottavuuden kasvattamiseen.

    Tavarayksiköiden pienennetyn arvon kertoimen käänteisluku on optiokerroin, jolla reaaliseksi ostovoimaltaan muunnettu työpalkka on kerrottava, jotta saadaan elintason absoluuttista tasoa ilmoittava W, Wolf. Näin palkkojen kohottamisen tarpeen osoittimena on jo vuosikymmenet toiminut Massonille tämä Wolf, eikä palkan reaalinen ostovoima. Asian todellista laitaa hämätäkseen porvarillinen tilastointi on yhdistänyt palkkojen prosenttikorotuksen ja palkkaliukuman summana ansiotason nimikkeeseen, vaikka ne eivät näin käsiteltäviksi mitenkään sovi. Toisaalta näin säästetyt arvot on voitu siirtää porvareiden käyttämiin omiin hyödykkeisiin jalostusasteen kohottamisen muodossa, jolloin tuotettujen tavaroiden ja tuotettujen arvojen kokonaismäärät ovat yhtä suuret.

   Tässä samassa yhteydessä on tuotu ensi kertaa työskentelyn joutuisuuden käsite myös kansantaloustieteeseen. Kun jokainen työläinen ymmärtää, mitä tarkoitetaan hiostuksella, vaikkakaan porvarit eivät sitä ymmärrä, niin voidaan todeta, että kapitalistien ostamat työtuntivolyymit ja heidän työläisillään teettämät työtuntivolyymit ovat eri suuret. Porvarit käyttävät kaikissa laskelmissaan ostettujen työtuntien määrää, eikä suurempaa, käytettyjen työtuntien määrää.Konkreetti työ luo siis käyttöarvot ja säilyttää tavaraan kulutettua kiinteää pääomaa. Abstrakti työ luo puolestaan arvot eli abstraktin työn määrä on arvon määrä itse.

Tutkimus osoittaa, että nämä talouden kaikki tärkeät muuttujat ovat olleet tämän Massonin jo vuosikymmeniksi ennakkoon ohjeistamat. He ovat määränneet vuosikymmeniksi edeltä käsin maailman teollisuustyöläisten kohtalot.

                                                                                                     Markus Räsänen
                                                                                     

Päätoimittaja Markus ”Red” Räsänen, modernin taloustieteen luoja.

Lue myös:

"Räsäsen seinälehti”

www.markusreed.julkaisee.fi

MARKUKSEN FACEBOOK

http://www.facebook.com/group.php?gid=190163283062

Psta:VD