Kirjoittaja Aihe: NATO TAPEELLINEN VAI TARPEETON?  (Luettu 9346 kertaa)

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3718
NATO TAPEELLINEN VAI TARPEETON?
« : Huhtikuu 17, 2007, 12:24:44 ip »
"Natolla on konflikti tilanteita tuon tuosta, sehän tiedetään. Maailman poliisina ei helppoa ole olla, niinpä Nato värvääkin mielellään uusia jäsenmaita reservien kartuttamiseksi " nopean toiminnan joukkoihin". Natoon liittyminen on yleensä pysyvä päätös, mikä maksaa nykyistä enemmän joko suoraan rahassa tai ihmishenkinä. Erittäin tärkeätä olisi kuitenkin huomioida se tosiseikka, että Naton yliherra vaihtuu määräajoin vallituloksen perusteella. Uuden, niin sanotun yliherran liipaisin herkkyys vaikuttaa siivottavien maiden määrään ja sotkun suuruus vaikuttaa suoraan sidottavien joukkojen määrään. Irak on yksi hyvä esimerkki siitä miten Nato toimii".

USA: Saddamilla ei ollut kytköstä al-Qaidaan

"Saddamin terroristiyhteydet olivat alkujaan yksi presidentti Bushin hallinnon perustelu Yhdysvaltain lähdölle Irakin-sotaan. Yhdysvaltain puolustusministeriö ei ole löytänyt todisteita Irakin teloitetun presidentin Saddam Husseinin ja al-Qaida -terroristiverkoston yhteyksistä. Husseinin oletetut terroristiyhteydet olivat yksi presidentti George Bushin hallinnon perustelu Yhdysvaltain lähdölle Irakin-sotaan vuonna 2003. Saddamin kuulusteluista ja Irakin hallinnon asiakirjoista ei ole löytynyt todisteita oletetuista terroristiyhteyksistä, kertoo eilen kokonaisuudessaan julkaistu ministeriön selvitys. Pentagonin mukaan maan tiedusteluyhteisö ei pitänyt Saddamin ja al-Qaidan yhteyksiä todennäköisinä ennen sotaakaan. "Ratkaisevaa näyttöä -- suorasta yhteistyöstä ei ollut", raportissa todetaan." (MTV3-STT-AFP)

"Kuin Yhdysvaltojen presidentti tekee mielivaltaisia päätöksiä, niin tarkoittaa se sitä, että Nato- joukot osallistuu Yhdysvaltojen presidentin päähänpistojen toteutukseen. Nato on yhtä kuin Yhdysvallat, eikä mitään muuta. Nato jäsenyys aktivoi myös al-Qaidan tapaiset terroristijärjestöt, jotka käyvät pyhää sotaa Yhdysvaltoja/ Natomaita vastaan, suomessakin on kattava kirjo ulkomaalaisia jo tällä hetkellä "se kannattaa muistaa". Vain Suomen puolueettomuus takaa ulkomaalaisväestön aloillaan olon".

"Olisitko sinä valmis lähettämään lapsesi esimerkiksi Irakiin tai Afganistaniin? Monikohan ministeri tai kansanedusta olisi valmis lähettämään lapsensa sotaan? Nato toimii jo tällä hetkellä läpinäkyvästi, kohteina on vain maat joilla on luonnonvaroja "jotka hienovaraisesti putsataan", eihän se olisi muuten liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa".  

"Nykyinen Nato johtaja touhuaa edelleen Lähi-idässä"

"Irakin putsaaminen öljystä jatkuu edelleen, G. W. Bushin ajattelumaailma elää liiketaloudessa, kuten imperialismissa on tapana elää. Bush ei juurikaan välitä sodan seurauksista, vain tavoiteltava hyöty on tärkeää. Naton Irak retki ajoi Irakin sisällissotaan, jonka kesto voi olla kymmeniä vuosia. Yhdysvaltojen jälkipyykinpesu on ennalta arvattavissa, Nato-joukot poistuu vähin äänin parinvuoden sisällä, "kuten Vietnamistakin". Nato- joukot jättävät jälkeensä miljoonia kodittomia, satojatuhansia kuolleita. Tässä pelissäkö Suomi haluaa olla mukana".

Esimakua täältä:
US MARINES in Iraq Real Footage Warning Graphic
http://www.youtube.com/watch?v=enm9Dhp79Vk&feature=related

*******************************************************************************


(Metro)

"MOSKOVA. Venäjän presidentti Vladimir Putinin mukaan Suomen mahdollinen jäsenyys puolustusliitto Natossa ei olisi hyväksi Venäjän ja Suomen suhteille.2
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Putin+Suomen+Nato-j%C3%A4senyydest%C3%A4+Sotilasliitot+eiv%C3%A4t+lis%C3%A4%C3%A4+turvallisuutta/1135224754902

"Suomen Nato-jäsenyyttä on valmisteltu salassa jo kymmenen vuotta"
http://komnl.fi/index/nato2.html

"Nato-propaganda jatkuu herkeämättä Suomessa"
http://www.tiedonantaja.fi/arkisto/0219pohjapaak.html

"IRAKGATE"
"mitä medialta jäi kertomatta Irak vuodoista?
http://www.journalistilehti.fi/journalisti/arkisto/132004/lyhy/Muut129040.htm

Asiakirjat.
http://www.nettisanomat.com/2003/07/17/irakvuotoiltalehti20030311.htm

KORKEIMMAN  HALLINTO-OIKEUDEN  PÖ,,Ö,,TÖ-S Irak vuodoista
http://www.mtv3.fi/oikeus/khoirak.doc

"Joko puolustukseen osoitetaan lisää rahaa tai liitytään Naton"
 http://www.eskoseppanen.net/index.php?option=com_content&task=view&id=377&Itemid=27

"Estä Nato-jäsenyys!"
http://www.vapaansuomenliitto.fi/vsuomi/2002-7/vs-003.html

"Nato-jäsenyys - varma tie sotilaallisiin konflikteihin"
http://www.euvkr.com/1-03nato.html

"Aatos Erkko skeptinen Nato-jäsenyyden suhteen2
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Aatos+Erkko+skeptinen+Nato-j%C3%A4senyyden+suhteen/1135226256089?ref=rss

"Miksi Nato-jäsenyys ei kannata"
http://www.vapaasana.com/17-06miksinatoeikannata.htm

Suomen Natosoutamisesta riittäisi jutun juurta Moorelle.



Kuva ei liity juttuun
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 02, 2011, 10:03:15 ap kirjoittanut VD.com »

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3718
Jatkoa totuuteen
« Vastaus #1 : Huhtikuu 18, 2007, 12:21:39 ip »
"MEDIA JA NIIN SANOTTU YLEINEN MIELIPIDE OVAT MUODOSTANEET TIETYNLAISEN MAAILMANKUVAN. SE EI VÖ,,LTTÖ,,MÖ,,TTÖ,, OLE OIKEA.

Iskut World Trade Centeriin ja Pentagoniin ja niiden seuraukset vuonna 2001 muuttivat maailmaa. Se ei enää koskaan palaa entiselleen. Nyt on erityisen tärkeää muodostaa mahdollisimman todenmukainen kuva meneillään olevista poliittisista, taloudellisista ja sotilaallisista prosesseista.

Kolmannen maailman epäoikeudenmukaisen kohtelun lopettaminen olisi ollut ainoa keino laajojen väkivaltaisuuksien estämiseksi.

Tapahtumat maailmankapitalismin keskuksessa liittyvät viime vuosina korostetusti esille tulleeseen umpikujaan ja sovittamattomalta näyttävään ristiriitaan maailman rikkaiden ja köyhien maiden välillä, olipa syyllinen iskuihin kuka tai mikä tahansa.

Maailma on tähän saakka rakentunut pääosin kapitalistiselle vahvemman oikeudelle kaupassa ja politiikassa. Se tie on kuljettu loppuun. Maailmankapitalismi turvautuu nyt järjen käytön sijasta viimeiseen keinoonsa, sotaan.

Kyse ei todellisuudessa ole ensisijaisesti "terrorismin vastaisesta taistelusta", vaikka tällaisella visiolla on ollut helppo perustella väkivaltaisuuksia. Kyse on iskuista, jolla maailman raaka-aine- ja markkina-alueita pyritään asevoimin saattamaan keskitetysti hallitun moniongelmaisen maailmankapitalismin haltuun. Samalla yritetään sotien avulla estää maailmankapitalismin romahtaminen.

Ajatus terrorismin voittamisesta valtioterrorismilla on absurdi. Siihen näyttävät Suomessakin poliittiset päättäjät ja media kuitenkin uskovan. Tavalliset kansalaiset ovat kriittisempiä ja heillä on enemmän käytännön järkeä virheiden välttämiseksi tältä kannalta, mutta sen enempää suomalaisilla kuin muillakaan kansoilla ei enää ole todellista poliittista valtaa.

Kapitalistinen politiikka ja valtamedia pyrkivät tekemään kaikesta kansalaisten ja kansalaisjärjestäjien puolustautumisesta kapitalismin raakuuksia vastaan "terrorismia", jolla oikeutetaan kovat otteet. Tätä kautta edessämme on ennenäkemätön yleismaailmallinen fasismi. Erilaiset etniset ryhmät sekä kommunistit ja sosialistit ovat valtiollisen terrorin ja puolisotilaallisten järjestöjen vapaata riistaa suuressa osassa maailmaa jo nyt, pian varmasti myös mm. Länsi-Euroopassa.

Kapitalismin vastainen poliittinen toiminta pyritään joko leimaamaan terrorismiksi tai muutoin kieltämään ideologiset oppositiot lainsäädännöllisin keinoin.

Kapitalismin kuolinkouristukset ovat tuottaneet ja tulevat tuottamaan suurta kärsimystä ihmiskunnalle. Iskuja Afganistaniin ja Irakiin tulee varmasti seuraamaan muita iskuja ja vastaiskuja eri puolilla maailmaa.

Maailmankapitalismin lakeijat yrittävät tietoisesti vääristää maailmankuvaamme. Rauhanpalkinnon myöntäminen YK:lle ja sen pääsihteerille YK:n hyväksyttyä laajan sodan aloittamisen Aasiassa on surkuhupaisuudessaan omaa luokkaansa.

11.9.2001 merkitsi ihmiskunnalle käännekohtaa, josta todennäköisesti alkoi maailmankapitalismin lopullinen tuhoutuminen. Tapahtuneet imperialismin ja kapitalismin vastaiset väkivaltaiset prosessit ovat kuitenkin olleet luonteeltaan spontaaneja, lähinnä vihan sanelemia. Marxilainen tiede on tämän tilanteen ennakoinut. Kommunististen ja sosialististen puolueiden ja ryhmittymien tieteellisperustainen työ maailman vaarallisten taloudellisten ja poliittisten vastakkainasetteluiden poistamiseksi jatkuu joka tapauksessa monissa eri muodoissa.

Valtamedia ja monien valtioiden virallinen tiedotus ovat yrittäneet luoda mielikuvaa "kansainvälisestä yhteisöstä", joka nykytilanteessa luotsaa maailmaa kohti rauhaa ja tasapainoa. Todellisuudessa maailman sekä luokka- että geopoliittiset ristiriidat ovat juuri nyt kärjistymässä äärimmilleen. Syksyn 2001 tapahtumat ovat aiheuttaneet hämmennystä, joka luo otollisen maaperän virheellisille mielikuville.

Loppuvuonna 2001 ja sen jälkeen on sekä arabivaltioiden medioita että sosialistis-kommunistisia tiedotusvälineitä järjestelmällisesti häiritty. TV- ja radioasemien häirinnän lisäksi sähköpostilistoja ja web-sivuja on sabotoitu ja kommunististen puolueiden sähköpostilaatikoita on tukittu.
 
Todellisuutta pyritään valtamedian taholta hämärtämään myös luomalla mielikuva maailman uskonnollisista vastakkainasetteluista kristittyjen ja islamilaisten välillä. Islamilaisen maailman oma propaganda tukee tätä virheellistä asettamusta. Totuus on brutaalimpi. Todellisessa maailmassa on kyse taloudesta, erityisesti öljystä ja muista luonnonvaroista sekä kapitalismin poliittisista tavoitteista.

Yhdysvaltalais-englantilaisen sotilasliittouman syksyllä 2001 aloittaman Afganistanin sodan imperialistinen luonne kävi selväksi prosessin edetessä. Itsenäisen valtion miehitys ja koko Aasiaa uhkaavan ohjusjärjestelmän rakentaminen Afganistaniin ja lähialueille eivät loogisesti sovellu "terrorismin vastaiseen taisteluun".

Hyökkäyksellä Afganistaniin ei saavutettu edes sille asetettuja näennäisiä tavoitteita. "Terrorismia" ei tällä tavoin kukisteta. Sen sijaan aiheutettiin sisällissota, sekasorto ja mittaamattomia inhimillisiä kärsimyksiä.

Vuosina 2002/2007 Yhdysvallat on esitellyt uusia hyökkäyssuunnitelmia kolmannen maailman valtioihin. Siten syyskuun 11. päivän tapahtumat osoittautuvat aihetodistein entistäkin selkeämmin pelkäksi tekosyyksi laajojen sotien valmistelussa. Kyse on imperialistisesta sotilaallisesta aggressiosta nykyisessä konfliktissa maailman rikkaiden ja köyhien valtioiden välillä, ei "terrorismin vastaisesta taistelusta".
 
Yhdysvaltain presidentti on sanonut, että "sodasta terrorismia vastaan" tulee pitkä. Niin varmasti tulee. USA-johteinen maailmankapitalismi yrittää sotilaallisin keinoin tuhota kapitalismin vastaisen opposition koko maailman mitassa. Ajatus on yhtä älykäs kuin Don Quijoten taistelu tuulimyllyjä vastaan.

George W. Bushin vuonna 2002 julkistama "pahuuden akseli" -ajatusmaailma viittaa täydellisessä nurinkurisuudessaan psykiatriseen sairauteen.

Los Angeles Times kertoi maaliskuussa 2002 Bushin hallituksella olleen vuoden 2002 alusta alkaen valmiina suunnitelma ydinaseiden käyttöön Venäjää, Kiinaa, Korean demokraattista kansantasavaltaa, Irakia, Irania, Libyaa, ja Syyriaa vastaan. Samassa yhteydessä on Bushin hallinnon laadittiin suunnitelma Israelin-Palestiinan ongelman ratkaisemiseksi ydinasein. Kesäkuussa 2002 Yhdysvaltain itselleen oikeuttama mielipuolinen ensi-iskun mahdollisuus koski kuuttakymmentä valtiota. Lokakuussa 2002 pahuuden akseli -valtioiden luetteloa laajennettiin edelleen. Uutta pahuutta edustivat kuulemma Ukraina, Valko-Venäjä, Kenia, Zimbabwe, Gabon, Namibia, Etelä-Afrikka ja Bosnian Serbitasavalta. Imperialismi lisäsi "käsiteltäviin" kohteisiin huhtikuussa 2003, Irakin sodan aikana, myös Pohjois-Irlannin.

Kolmikymmenluvun kapitalismin kasautuneet ongelmat päätyivät toiseen maailmansotaan. Likaisen työn suoritti lähinnä Adolf Hitler. Sotaan tähtäävä vihanlietsonta aloitettiin itse järjestetyllä Berliinin valtiopäivätalon tulipalolla.

Tämä päivän maailmankapitalismin laajenevat ongelmat saattavat johtaa kolmanteen maailmansotaan. Keulahahmo sotilaallisten aggressioiden aloittamisessa on George W. Bush. Sodanlietsonta aloitettiin syyskuun 11. päivän tapahtumien tekosyyllä. Tähän mennessä saatujen tietojen perusteella voidaan varmuudella todeta Yhdysvaltain viranomaisten olleen etukäteen tietoisia tulevasta, kauan suunnitellusta ja taitavasti suoritetusta iskusta. Lisäksi on vähintäänkin mahdollista, että Yhdysvaltojen ja Israelin tiedustelupalvelut ovat osallistuneet Yhdysvaltoihin suunnatun hyökkäyksen suunnitteluun.
 
Yhdysvaltain virallisen tiedotuksen jo aikaisemmin tiedossa olleet 11.9. tapahtumiin liittyvät valheet tulivat päivänvaloon alkuvuonna 2002. Yhdysvaltain hallituspiirien selittely-yritykset veivät lopunkin pohjan Yhdysvaltain ulkopolitiikan uskottavuudelta.

Jugoslavian sodalla, 9.11. tapahtumilla, invaasiolla Afganistaniin ja länsiliittouman hyökkäyksellä Irakiin ja ilmeisillä hyökkäysaikeilla myös Iraniin ja Korean demokraattiseen kansantasavaltaan on keskinäinen historiallinen, imperialismin tarkoitusperiin ja menettelytapoihin liittyvä yhteys.

Vuosina 2002 - 2007 Yhdysvaltain presidentti on uhonnut ennaltaehkäisevillä iskuilla ilman tarkempaa määrittelyä. Kyse lienee mm. siitä, että Yhdysvaltain ja Naton taholla tilanne on sotilaallisessa mielessä luisunut käsistä. Valtioiden väliseen sotaan rakennettu sotakoneisto ei toimi, kun vastapuolella on suurelta osin maailmanlaajuinen kansalaistason anti-imperialistinen rintama. Samassa yhteydessä voidaan puhua vaikkapa maailmanlaajuisesta luokkasodasta. Siinäkään eivät vanhakantaiset sotilaalliset menettelytavat toimi.

Yhdysvaltojen nykyiseen geopoliittiseen doktriiniin kuuluu imperialismia palvelevan militarismin levittäminen joka puolelle maailmaa. Kansallisilla fasistihallituksilla on usein Yhdysvaltain sotilaallinen tuki.

Tapahtuneet ja tulevat terrori-iskut - olipa niistä vastuussa kuka tahansa - johtuvat pohjimmaltaan amerikkalaisjohteisen maailmankapitalismin ristiriidoista, jotka eivät ratkea ainakaan mielivaltaisilla "kostoilla". On lisäksi varsin erikoista, että "kostoiskut" suunnataan erityisesti maailman tärkeillä öljyalueilla ja -reiteillä sijaitseviin valtioihin ja kansoihin.

Vuosina 2003 - 2006 Yhdysvallat on toteuttanut brutaalia sotaa Irakia ja sen siviiliväestöä vastaan. Prosessi ei varmasti pysähdy siihen. Yhdysvaltain presidentillä on aikomus käynnistää maailmanlaajuiset joukkotappajaiset. Suunnitteilla on mm. ballististen ohjusten käyttäminen "terrorismin vastaisessa taistelussa". Miten ballistisilla ohjuksilla osutaan ns. "terroristeihin" muita vahingoittamatta? Myös sekä strategisten että taktisten ydinaseiden käyttöä on väläytelty. Mitenkähän ne erottelevat "hyvät" ja "pahat"?

Vuonna 1939 Adolf Hitler käynnisti toisen maailmansodan käyttäen tekosyynä "Puolan uhkaa".
 
Vuosina 2004 - 2007 George W. Bushin idiotismi on jatkuvasti vaarassa sytyttää koko maailman tuleen. Bushin menettelytapoihin kuuluu pelottelu tekaistuilla uhkakuvilla. Bushin ja republikaanien keinotekoinen vaalivoitto marraskuussa 2004 on verrattavissa Hitlerin ja NSDAP:n voittoon Saksan vaaleissa vuonna 1933.

Yhdysvallat valmistelee ilmeisesti seuraavaksi hyökkäystä Iraniin. Tekosyinä ovat nyt: "Iran suojelee al-Qaedan jäseniä" ja "Iran valmistautuu ydinaseiden tuotantoon". Myös Syyria on välittömän uhan alla. Tekaistut syyt sodalle: "Syyria oli syyllinen libanonilaispoliitikon murhaan", "helmikuun 2005 itsemurhaisku Tel Avivissa suoritettiin Syyriasta käsin". Tätä vaarallista prosessia saattavat hidastaa USA:n kärsimät tappiot Irakissa.

Saattaa olla, että Yhdysvaltain epäonnistuttua yrityksessään käyttää Yhdistyneitä kansakuntia välineenä maailman alistamiseksi se yrittää epävirallisesti samaa nyt G8-valtioiden muodostaman hajanaisen yhteisön kautta.

Irakin sotaan liittyneet valheet paljastuivat laajassa mitassa maailmalle vuosina 2003 - 2007. Olisikohan nyt syytä tarkastella lähemmin muitakin imperialismin tuottamia lähihistorian valheita?

YK:n 58. yleiskokouksessa syyskuussa 2003 Kuuban ulkoministeri sanoi USA:n aikaansaaman Irakin ongelman muodostuvan kohtalon kysymykseksi maailmanjärjestön olemassaololle sen nykyisessä muodossa. 59. yleiskokouksessa syyskuussa 2004 hän sanoi lisäksi, että YK:n elinehto on osoittaa kykynsä maailman varallisuuserojen ratkaisevaksi kaventamiseksi. Tässä yleiskokouksessa Kuuba ja Kiina esittivät YK:n turvallisuusneuvoston säännöstön muuttamista siten, että kolmannen maailman vaikutusvalta maailmanjärjestössä kasvaisi olennaisesti. USA:n käyttämä veto turvallisuusneuvostossa lokakuussa 2004 Israelin suorittaman Palestiinan kansanmurhan tuomitsemisen estämiseksi oli piste i:n päälle tältä osin. Nykyisellään YK:lla ei ole tositilanteissa mitään merkitystä. YK:n 60. yleiskokouksen epäonnistuminen syyskuussa 2005 vahvisti tätä visiota.

Naton asevoimien viimeaikaisista liikkeistä ja yhteissotaharjoituksista muutamien euraasialaisten valtioiden kanssa voidaan arvailla USA:n pitkän tähtäimen tavoitteena olevan Venäjän ja Kiinan sotilaallinen saartaminen. Kokouksissaan Brysselissä joulukuussa 2003 ja Istanbulissa kesäkuussa 2004 NATO käsitteli kaikkia maanosia koskevia suunnitelmiaan. Yhdysvaltain vuoteen 2007 mennessä kärsimät sotilaalliset ja arvovaltatappiot Irakissa ja Afganistanissa saattavat kuitenkin vähintäänkin viivästyttää mielettömien maailmanvalloitussuunnitelmien toteuttamista.

Israelin Yhdysvaltain tuella toteuttama möykkäys Libanoniin vuonna 2006 saattoi olla alkusoitto tarkoituksellisesti järjestetylle laajemmalle alueelliselle konfliktille Lähi- ja Keski-idässä. Hyökkäys kuitenkin epäonnistui ja suunnitelmat tältä osin ilmeisesti viivästyivät. Sen sijaan Yhdysvallat hyökkäsi Somaliaan tammikuussa 2007.

Pääoman vapaan liikkuvuuden ja keskittymisen olosuhteissa maailma on muotoutunut jatkuvan väkivallan ja sotien kierteeksi juuri siten kuin Karl Marx ja Friedrich Engels 1800-luvulla ennakoivat. Maailmankapitalismi tarvitsee sotia ja pelkää rauhaa.

Läntisten imperialististen voimien tukeman Georgian ja Venäjän tukeman Etelä-Ossetian välinen konflikti saattaa muodostua sotilaalliseksi vastakkainasetteluksi Naton ja Venäjän välillä. EU:n, USA:n ja Naton vastakkainasettelu Venäjän ja eräiden muiden Itä-Euroopan valtioiden kanssa kärjistyy edelleen.

Aasian hyökyaaltokatastrofin uhrien auttamiseen osallistui koko maailma. Monilla tahoilla kuitenkin epäillään, että Yhdysvallat ja Australia pyrkivät avun varjolla lisäämään sotilaallista läsnäoloaan Etelä-Aasiassa.

Tämän hetken maailmassa imperialismin vastainen taistelu on suurelle osalle maailman kansoista suoranainen elinehto. Itsenäisyytensä menettäneet kansat ja valtiot eivät useinkaan kykene kehittymään lainkaan. Yhteiskuntatiede ja yhteisöllinen kehitys ovat erityisesti nyt ihmislajin elämän jatkumisen välttämätön edellytys. Kaikkialla luonnossa yhteisön etu on yksilön etua tärkeämpi. Ihmisyhteisö ei ole poikkeus. Ihminen poikkeaa kuitenkin muista eläimistä sikäli, että hän voi tietoisella toiminnallaan luoda tarkoituksenmukaiset yhteiskunnan kollektiiviset rakenteet.

Vuonna 2005 -2007 maailman geopolitiikassa alkoi tapahtua ratkaisevia muutoksia. Venäjä, Kiina, Intia ja Shanghai Cooperation Organization liittolaisineen ovat faktisesti muodostamassa voimakasta sekä taloudellista että sotilaallista vastapainoa Yhdysvaltain hegemoniapyrkimyksille. Euraasialainen puolustusliitto CSTO, jonka ytimenä on Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliitto, terästää valmiuttaan. Helmikuussa 2007 Venäjän presidentti päätti selväsanaisella puheellaan MÖ¼nchenissä loputkin kuvitelmat USA/Naton ja Venäjän "kumppanuudesta".

Naton huippukokous Riikassa marraskuussa 2006 yritti viestittää maailmalle Naton yleismaailmallista merkitystä ja voittamattomuutta. Viesti tuskin meni perille halutulla tavalla.

Pieni valopilkku historian kulussa oli syyskuussa 2006 Havannassa järjestetty maailman sitoutumattomien maiden liikkeen (Non-Aligned Movement, NAM) huippukokous, johon myös YK:n pääsihteeri sekä Kiinan ja Venäjän valtuuskunnat osallistuivat. 118-jäsenisen maailmanjärjestön viesti oli selvä: Loppu Yhdysvaltain - Israelin maailmanhegemoniapyrkimyksille! NAM-kokouksella oli myös vastaava myönteinen vaikutus YK:n 61. yleiskokoukseen syyskuussa 2006.

Taloudellisessa mielessä maailmankapitalismi ja sen nykyiset menettelytavat ajavat maailmaa täydellä höyryllä kohti tuhoa. Erään virolaiskirjailijan vertaus Titaniciin on varsin osuva. On aika hiljentää vauhtia, ajatella ja perehtyä meneillään olevien prosessien todelliseen luonteeseen.

Pelkkä rahallisten arvojen kasvattaminen ei auta maailman ongelmien ratkaisemisessa. Meidän tulee vähintäänkin myöntää se itsestäänselvyys, että politiikan tulee johtaa taloutta eikä päinvastoin, niin kuin asia läntisessä maailmassa yleensä on.

Suunniteltu talous lienee aina parempi kuin suunnittelematon talous, kaikilla tasoilla. Suunnitelmatalouden puitteissa tapahtuvalla luonnonvarojen säästämisellä voitaisiin mitä ilmeisimmin estää tulevat sodat. Nyt meneillään olevien ja tulevien sotien keskeisin syy on epäilemättä maailman öljyvarantojen ja muiden luonnonvarojen tavoittelu."
                                                                                                                      KOMINFORM

Katso myös totuuden mukaiset uutiset maailman tilanteesta, mitä Suomen media ei julkaise.
http://www.vunet.org
« Viimeksi muokattu: Huhtikuu 19, 2007, 10:47:01 ap kirjoittanut Jarno »

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3718
Erkki Tuomioja sekä Matti Vanhanen ovat vastaan Natoon liittymistä.
« Vastaus #2 : Tammikuu 07, 2008, 09:52:01 ap »
Erkki Tuomioja sekä Matti Vanhanen ovat julkisesti kertoneet Nato kantansa joka on "kielteinen".
Häkämies taas hehkuttaa rapakon takana olevaa puolustus liittoa rintakehä pulleana, viimeaikoina ollut tästäkin hiljaa," liekkö Halonen tukkinut Häkämiehen suun?". "Kuten Halmeelta aikanaan".



« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 02, 2011, 10:05:13 ap kirjoittanut VD.com »

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3718
Tekosyynä tämänkertaiselle ehdotukselle uudeksi Nato-kytkennäksi on se, että väitetysti tarpeellista pohjoismaista ilmapuolustusyhteistyötä ei voida toteuttaa ilman Norjaa, joka on Naton jäsen. Norjalla kun ei ole kansallisia ilmavoimia, niin Nato-kytkentä yhteispohjoismaisessa ilmapuolustuksessa on kuulemma välttämätön.

Höpö höpö. Suomen ilmapuolustus ja ilmavoimat on jo teknisesti kytketty Natoon. Suomen ilmavoimien koneissa on jo vuosia ollut Naton omakonetransponderit, niin että Suomen ilmavoimia tuskin teknisesti voi enää enempää Natoon liittää.

Nyt tehdyssä ehdotuksessa on epäilemättä kyse Suomen Nato-jäsenyyden edistämisestä tällaisella kierolla tavalla.

Tähän saakka on puhuttu lähinnä Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyöstä ja Nato-liittoutumisista. Ruotsi on kuitenkin ottanut vähintäänkin aikalisän Nato-liittoutumisen osalta. Niin että nyt haetaan Nato-kytkentöjen lisäämisessä apua Norjasta.

Toiseksi pohjimmaltaan ei tietenkään ole kyse pelkästään ilmapuolustuksen kytkemisestä Natoon vaan sekä ilmavoimien, muidenkin aselajien että samaa linjaa noudattaen koko Suomen Nato-sidonnaisuuden lisäämisestä tilanteessa, jossa enemmistö kansasta edelleen vastustaa Nato-liittoutumista.

Tällä tavoin menetellen sivuutetaan askel askeleelta näppärästi kansan tahto, Suomen perustuslaki ja Eduskunta kaikkine asiaan liittyvine valiokuntineen.

Suomea viedään Natoon umpikieroin ja epärehellisin menettelytavoin, jolle vetää vertoja vain Suomen "pakollinen" Euroopan rahaliittoon liittyminen. Miksiköhän Suomen Emu-kytkentä oli muka pakollinen osa EU-sopimusta, mutta näin ei asia kuitenkaan ollut Ruotsissa eikä Tanskassa?

Niin suunnaton on tiettyjen piirien hinku ajaa Suomi läntiseen sotaliittoon, ettei mitään keinoja enää kaihdeta. Valhe valheen perään.

Suomea ei idän suunnalta varmuudella uhkaa mikään, minkä takia ilmapuolustusta ylipäätään tarvitsisi kehittää. Ainoa uhka on USA/NATO, joka voi aggressiivisella politiikallaan ja aseistuksen tuomisella Venäjän vastaisen rajan pintaan saada aikaan konfliktin Euroopassa.

KOMINFORM



VD
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 02, 2011, 10:05:47 ap kirjoittanut VD.com »

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3718
Tiedonantaja. Viikon pakina. Loppu Nato-jäsenyyspuheille?
« Vastaus #4 : Helmikuu 03, 2008, 08:51:40 ip »


"Yhteistyön tiivistyminen Naton jäsenmaan Norjan kanssa heikentää niitä varaumia, joita ruotsalaisilla ja suomalaisilla on kansanvaltaisten teollisuusmaiden puolustusjärjestöä kohtaan", kirjoitti Olli Kivinen Helsingin Sanomissa toissa tiistaina.

Uusimmat tiedot "kansanvaltaisten teollisuusmaiden puolustusjärjestön" puuhista pikemminkin panevat pisteen puheille Suomen Nato-jäsenyydestä.

Ydinaseiden ensi-iskun käytön täytyy säilyä Naton keinovalikoimassa "äärimmäisenä instrumenttina joukkotuhoaseiden käytön estämiseksi", todetaan viiden läntisen sotilasjohtajan laatimassa Naton uudistamissuunnitelmassa (mm. The Guardian 22.1.)

Raportin tekijät ovat kenraali John Shalikashvili (USA), kenraali Klaus Naumann (Saksa), kenraali Henk van den Breemen (Hollanti), amiraali Jacques Lanxade (Ranska) ja sotamarsalkka Peter Inge (Britannia). Se on esitelty Pentagonille ja Naton pääsihteerille Jaap de Hoop Schefferille ja siitä keskustellaan sotilasliiton huippukokouksessa Bukarestissa huhtikuussa.

Orwellilainen kielenkäyttö on asiakirjassa viety huippuunsa: pahimman joukkotuhoaseen ensi-iskun käyttö joukkotuhoaseiden käytön estämiseksi. Nyrnbergissä ensi-iskun hyökkäystä nimitettiin "suurimmaksi kansainväliseksi rikokseksi".

Ydinaseiden ensi-iskun käyttö on tunnetusti George W. Bushin hallinnon laatimassa USA:n sotilasdoktriinissa, ja USA:n puuhaama Venäjän vastainen ohjuskilpijärjestelmä tähtää siihen, että ensi-isku voidaan tehdä estäen hyökkäyksen kohteen kostoisku.

Mutta Natossahan päätökset tehdään konsensuksella, ja yksikin jäsenmaa, vaikkapa Suomi, voi estää ydinaseiden ensi-iskun käytön.

Ei voi, jos raportti hyväksytään.

Raportissa kehotetaan rukkaamaan Naton päätöksentekomenetelmiä, muodostamaan uusi USA:n, Naton ja EU:n johtajien "direktoraatti" reagoimaan nopeasti uhkiin ja tekemään loppu EU:n "estämisestä" ja "kilpailuasenteesta Naton kanssa".

Konsensus-päätöksenteosta Naton elimissä on siirryttävä enemmistöpäätöksiin ja kansallisesta veto-oikeudesta on luovuttava.

Myös kansallisten vastalauseiden ja varaumien mahdollisuus Nato-operaatioissa on eliminoitava, eikä Nato-operaatioita koskevassa päätöksenteossa saa olla mitään roolia jäsenmailla, jotka eivät osallistu operaatioihin.  

Saksalainen kenraali Naumann arvostelee rankasti oman maansa toimintaa Afganistanissa. "Saksalle on tullut aika päättää, haluaako se olla luotettava kumppani." Vaatimalla "erikoissääntöjä" joukoilleen Afganistanissa Angela Merkelin hallitus edistää "Naton hajoamista". Raportti romuttaa keskeiset Suomen Nato-jäsenyyttä puoltavat sepustukset. Ainoa keino jatkaa valehtelua on vaieta koko asiakirjasta

EERO

Tiedonantaja nro 4/2008
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 02, 2011, 10:09:08 ap kirjoittanut VD.com »

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3718
Suomi, EU ja Nato.
« Vastaus #5 : Toukokuu 24, 2008, 08:39:45 ap »

SKP ja Tiedonantaja ovat julkaisseet paljon aineistoa ja linjanvetoja Suomen suhteesta Euroopan unioniin ja Natoon. Siksi seuraavassa tarkastellaankin aihetta Suomen historian pidemmän aikajatkumon valossa. Pidemmän historiallisen taustan tarkastelu tuo aiheeseen lisävalaistusta. Suomen vallanpitäjien pyrkimykset viedä maatamme länteen eivät alkaneet vasta 1990-luvulla.

Suomi suurvaltojen pelinappulana.

Ennen itsenäistymistään Suomi oli maantieteellisen asemansa vuoksi pitkiä aikoja suurvaltojen kiistakapulana. Sen rajoja vedettiin suurvaltojen kulloistenkin voimasuhteiden mukaan ja se oli vuoronperään Ruotsin ja Venäjän hallussa. Jo tällöin päti myöhemminkin pätenyt totuus eli se, että suurvallat eivät olleet kiinnostuneet maastamme niinkään sen itsensä vuoksi kuin sen geopoliittisen aseman vuoksi ja sillanpäänä suurvaltapoliittisessa pelissä.

Pääosa Suomen aatelistosta, porvaristosta, virkamiehistöstä ja upseeristosta palveli uskollisesti kulloistakin emäsuurvaltaa ja hyötyi siitä. Emäsuurvalloilta eliitti sai myös apua taistelussa omaa kansaa vastaan. Tämä korostui erityisesti sen jälkeen kun työväenluokka kasvoi ja järjestäytyi ja syntyi itsenäinen työväenliike.

Osittain jo Venäjän helmikuun porvarillis-demokraattien vallankumous, mutta varsinkin lokakuun vallankumous muutti tilanteen. Lokakuun vallankumous avasi Suomelle tien itsenäisyyteen ja myös siihen mitä myöhemmin alettiin kutsua rauhanomaiseksi rinnakkaiseloksi. Mutta vallankumouksen säikäyttämänä Suomen porvaristolle tuli kiire yksipuoliseen itsenäisyyden julistamiseen, työväenliikkeen nujertamiseen väkivalloin ja selkänoja hakemiseen Saksalta.

Mitä sitten seurasi, on tuttua historiaa. Erityisen tärkeä siinä oli valkoisen Suomen hallituksen ja Saksan 7.3.1918 solmima sopimus, joka saksalaisten joukkojen Suomeen hyökkäyksen ohella sisälsi faktisesti Suomen vastasaavutetun itsenäisyyden lopettamisen ja maamme alistamisen Saksan vasalliksi. Kun porvaristo oli voittanut luokkasodan, tämä vasallisuhde aiottiin sinetöidä istuttamalla maamme valtaistuimelle saksalainen kuningas. Saksan tappio ensimmäisessä maailmansodassa kuitenkin romutti hankkeen.

Valkoinen Suomi ja liitto Natsi-Saksan kanssa.

Valkoisen Suomen suhde itärajan taakse syntyneeseen neuvostovaltion oli periaatteessa ja käytännössä vihollissuhde, vaikka maltillisemminkin suhtautuneita porvariston edustajia oli. Tätä ilmensivät muun muassa valtiolliseksi ideologiaksi korotettu "ryssäviha", tuen hakeminen imperialistisilta valloilta Neuvosto-Venäjää ja Neuvostoliittoa vastaan, aseelliset hyökkäykset itäisen naapurin alueelle, reunavaltiopyrkimykset eli pyrkimykset muodostaa saartorengas neuvostovaltion rajoille sekä kansainvälinen käräjöinti rajoja ja Itä-Karjalaa koskevissa kysymyksissä Suomen sekä Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kannalta kohtalokas oli fasismin valtaannousu Saksassa. Se johti askel askeleelta tiiviimpien, sekä julkisten että kulissien takaisten suhteiden luomiseen Suomen ja Saksan välille. Natsi-Saksan julkisesti ilmaistuna tavoitteena oli bolshevismin ja Neuvostoliiton hävittäminen, ja Suomelle oli varattu siinä astinlaudan ja tärkeän liittolaisen rooli. Ennen talvisotaa käydyissä neuvotteluissa oli Neuvostoliiton kannalta kyse tähän uhkaan valmistautumiselta. Seurannut talvisota oli Saksalle tulevan suurhyökkäyksen esinäytös, vaikka Saksa ei siinä vaiheessa ollutkaan valmis aktiivisiin toimiin itäistä suurvaltaa vastaan.

Se aika koitti vuosina 1940-41, jolloin Suomi sidottiin elimelliseksi osaksi Saksan Barbarossa-suunnitelmaa ja saksalaiset joukot sijoitettiin Pohjois-Suomeen. Seurasi ns. jatkosota, Saksan ja Suomen yhteinen hyökkäys-, valloitus-, miehitys- ja tuhoamissota Neuvostoliittoa vastaan sen hävittämiseksi. Sota päättyi Saksan ja Suomen tappioon. Suomen osalta tappio pelasti maamme olemassaolon itsenäisenä valtiona.

Itsenäistymisen jälkeinen Suomen historia ennen EU:hun liittymistä jakautuu kahteen toisistaan jyrkästi poikkeavaan kauteen. Ensimmäiselle kaudelle, joka kesti vuodesta 1917 syyskuuhun 1944, oli tyypillistä ankara väkivaltakomento sisäpolitiikassa ja aggressiivinen neuvostovastaisuus ulkopolitiikassa. Tällä kaudella Suomen hallitseva porvaristo apureineen toistuvasti vaaransi maamme itsenäisyyden ja kahdesti  oe 1918 ja 1941-44  oe onnistui sen tilapäisesti hävittämäänkin. Toinen kausi alkoi syksyllä 1944.

Itsenäisyyden vahvistumisen syyt.

Toisella kaudella maamme itsenäisyys oli monin verroin lujemmalla pohjalla kuin aikaisemmin. Mutta se ei johtunut siitä, että suurpääoman ja oikeiston epäisänmaallinen olemus olisi muuksi muuttunut ja että linjasta ei olisi tarvinnut taistella. Se johtui:

1) Neuvostoliiton voitosta toisessa maailmansodassa ja Suomen hallitsevia piirejä vastaan käydyssä jatkosodassa;

2) Neuvostoliiton voiton aiheuttamasta voimasuhteiden muutoksesta maailmassa sosialismin ja edistyksen voimien hyväksi;

3) Suomen ja Neuvostoliiton uusista keskinäisistä suhteista ja niitä säätelevistä sopimuksista, välirauhansopimuksesta, Pariisin rauhansopimuksesta ja yya-sopimuksesta, joiden pohjalta Suomi omaksui uuden rauhanomaisen ulkopolitiikan ja demokraattisemman sisäpolitiikan;

4) Työväen- ja demokraattisen liikkeen vapautumisesta ja noususta sekä tämän liikkeen  oe mukaan luettuna ystävyysliike ja rauhanliike  oe käymästä menestyksellisestä taistelusta;

5) Muuttuneiden olosuhteiden voimistamasta realiteettien tajusta ja kansallisten etujen omaksumisesta myös tietyissä porvarillisissa piireissä sekä erityisesti presidenttien J.K. Paasikiven ja Urho Kekkosen panoksesta;

6) Suomen ja Neuvostoliiton yhteistyön jatkuvasta syventymisestä yya-sopimuksen pohjalta solmittujen uusien sopimusten mukaisesti.

Vuonna 1949 SKP julkaisi O.W. Kuusisen kirjasen Suomen työväenliikkeen opetuksia. Siinä Kuusinen aiemman kokemuksen valossa muistutti Suomen vallanpitäjien ulkopoliittisista seikkailuista ja varoitti niiden toistumisesta:

"Ajatelkaapa vain minkä merkillisen kiertokaavan mukaan Suomen vallanpitäjät ovat ulkopolitiikkaansa ohjanneet vuosikymmenestä toiseen. Kierto on aina alkanut sotapoliittisista vehkeilyistä jonkin ulkovallan kanssa; sen jälkeen on ryhdytty sotimaan ja hyökkäämään yrittäen anastaa itäisen naapurimaan alueita; mutta sitten kun sodassa on käynyt huonosti, on juostu vikkelään anomaan Neuvostoliitolta rauhaa, luvaten elää ikuisessa sovussa ja ystävyydessä. Sen jälkeen on alkanut seuraava â,,¢rondiâ,,¢ uusista sotapoliittisista vehkeilyistä ulkovaltain kanssa, kunnes on päästy sotimaan ja sitten taas anomaan rauhaa, ja niin edespäin. Kolmasti on Suomen ulkopolitiikka jo täydelleen suorittanut tuon kiertokulkunsa¦" ....

ERKKI SUSI

Lue lisää Tiedonantajasta nro 19 / 9.5.2008
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 02, 2011, 10:10:10 ap kirjoittanut VD.com »

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3718
Räkäosterijojot vievät Suomea NATO:on
« Vastaus #6 : Lokakuu 01, 2008, 08:56:34 ap »
Räkäosterijojot vievät Suomea NATO:on


YK:n peruskirjan mukaan kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta uhkaavien valtioiden välisten riitojen selvittely tulisi perustua rauhanomaisiin menettelytapoihin. Jos turvallisuusneuvosto katsoo, että 41. artiklassa edellytetyt toimenpiteet ovat riittämättömiä, tai jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi, se voi ryhtyä ilma-, meri- tai maasotavoimien avulla toimintaan, jota se pitää tarpeellisena kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi.  

On ikävää havaita, että YK:n 24.10.1945 voimaansaattama peruskirja on muuttunut kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden kannalta kokoelmaksi kastuneita paperitiikerin haukotuksia. Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus ja YK:n asema kansainvälisten kriisien ratkaisijana on menettänyt maamme poliittisen eliitin keskuudessa merkityksensä. Ne ovat korvautuneet NATO-yhteistyöllä. Suomi aloitti hivuttautumisensa kohti NATO:n jäsenyyttä liittymällä Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvoston (NACC) tarkkailijaksi v. 1992 ja v. 1994 Naton rauhankumppanuusohjelmaan. NACC:n korvanneeseen Euro-Atlanttiseen yhteistyöneuvostoon (EAPC) maamme änkesi v. 1997. Elämme NATO-yhteyksien syventämisen aikaa.

 
NATO:n MUUTTUNUT ROOLI

Kylmän sodan päättymisen jälkeen Nato on laajentunut itään entisiin Varsovan liiton maihin ja neuvostovaltioihin. Sotilasliiton toiminta on aktivoitunut ja sen toiminnan luonne on muuttunut kauhun tasapainottomuuden kaudella puolustusliitosta hyökkäysliitoksi. Se suhtautuu välinpitämättömästi YK:n päätöslauselmiin. Todistaakseen voimansa NATO suoritti ensimmäisen sotatoimensa helmikuussa 1994 Bosnia-Hertsegovinassa.

On suorastaan naurettavaa, että NATO:n peruskirjan 7. artiklassa väitetään, että NATO-sopimus ei vaikuttaisi millään tavoin niihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, joita sen YK:hon kuuluvilla jäsenvaltiolla Yhdistyneiden Kansankuntien peruskirjan nojalla on.

 

SIVIILIEN JOUKKOTUHOON ERIKOISTUNUT SOTILASLIITTO

YK:n yleiskokous toi julki 11.12.1946 päätöslauselmassaan joukkotuhonnan olevan rikos kansainvälistä oikeutta vastaan, YK:n hengen ja päämäärien vastaista sekä sen olevan myös sivistyneen maailman tuomitsema teko. Kyseisen päätöslauselman 1. artiklassa sanotaan: "Sopimuspuolet toteavat joukkotuhonnan, tapahtui se sitten rauhan tai sodan aikana, olevan kansainvälisen oikeuden mukaan rikoksen, jonka ehkäisemiseen ja rankaisemiseen ne sitoutuvat. Tällaisiin rikoksiin syyllistyneet henkilöt on rangaistava siitä riippumatta, ovatko he perustuslain mukaisesti hallitusvastuussa olevia henkilöitä, virkamiehiä tai yksityisiä henkilöitä."

USA:n johtaman NATO:n siviileihin kohdistavat täsmätappotoimenpiteet Afganistanissa ja Irakissa täyttävät varsin hyvin joukkotuhonnan tunnusmerkit. USA:n ja NATO-maiden valtiojohtajat olisi asetettava syytteeseen kansanmurhista Haagin kansainväliseen sotarikostuomioistuimeen. Rikostuomioistuimella on valta tuomita henkilöitä sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhonnasta. Miksi YK:n pakotejärjestelmiä ei sovelleta tähän imperialistiseen sotilasliittoon?

 

NATO:n PERUSKIRJAN JOUSTAVA 5. ARTIKLA

"Sopimuspuolet sopivat siitä, että aseellista hyökkäystä yhtä tai useampaa sopimuspuolta vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa on pidettävä hyökkäyksenä niitä kaikkia vastaan? jos tällainen aseellinen hyökkäys tapahtuu, kukin niistä harjoittamalla erillistä tai yhteistä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklassa tunnustettua puolustautumisoikeutta auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai hyökkäyksen kohteeksi joutuneita sopimuspuolia".


Afganistan ja Irak eivät ole hyökänneet aseellisesti  "ainoankaan niistä nähden maapallon toisella puolella sijaitsevan" NATO-valtion kimppuun, joten NATO:n peruskirjan 5. artiklan määrittelemään kollektiiviseen puolustautumisoikeuteen vetoaminen 12.9.2001 oli Afganistanin valloitussodan kohdalla täysin kestämätön peruste. Irakin miehitys rikkoi myös kaikkia mahdollisia kansainvälisiä sopimuksia. USA:n johtama liittoutuma aloitti maahyökkäyksen Irakiin 20.3.2003 ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta tai edes julistamatta sotaa. Sodan aloittaminen aiheutti ristiriitoja NATO:n sisällä, koska Ranska, Saksa ja Belgia vastustivat Irakin sotaa, mutta tämäkään ei lopettanut itse sotaa. Irakista ei ole löytynyt joukkotuhoaseita ja yhteyksiä USA:n kouluttamaan Al-Qaidaan, koska se ei ollut edes tarpeen. Espanja on vetänyt joukkonsa pois Irakista.

NATO:n peruskirja on merkillinen laitos. Siinä mainitaan, että 5. artiklan mukaiset aseelliset toimenpiteet on lopetettava, kun YK:n turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin rauhan ja turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

 

SUOMI JA NATO

Suomen oikeistolaiset räkäosterijojot pyrkivät liittämään maamme vaikka väkisin NATO:n täysjäseneksi. Kuinka moni kansalainen tiedostaa ratifioidun NATO-sopimuksen olevan valtiosopimus, jota voi tarkistaa vasta 10 vuotta siihen liittymisen jälkeen, mikäli toiset jäsenmaat suostuvat siihen. Lisäksi maamme voisi irtisanoutua sotilasliitosta aikaisintaan 21 vuotta siihen liittymisen jälkeen. Kaikille lienee selvää, että mitkään Suomen aikaisemmin tai tulevaisuudessa solmimat kansainväliset sitoumukset eivät saa olla ristiriidassa NATO:n määräysten kanssa.

Kuinka syvälle Suomen "NATO-myönteisen poliittisen eliitin" on työnnettävä kätensä paskaan, ennen kuin se huomaa kourivansa paskaa? Suomen kansaa ei voi pakottaa loputtomilla gallupeilla, Martti Ahtisaaren nuoleskelevilla tyhmyyksillä ja Hesarin mielipidemuokkauksella liittymään NATO:n täysjäseneksi.


Olisi parempi suuntautua tulevaisuuteen ja solmia YYA-sopimus Kiinan kanssa kuin haikailla lahoavan jenkki-imperiumin perään.

 

 

IRTI NATOSTA!

 

Matti Laitinen
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 21, 2008, 08:24:33 ap kirjoittanut Ylläpito »

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3718
Hornetien 'uudelleenpäivitys'.
« Vastaus #7 : Lokakuu 04, 2008, 07:44:39 ap »
Hornetien 'uudelleenpäivitys'.


Julkisuudessa on kerrottu Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjien "uudelleenpäivittämisestä", mikä maksaa joko miljardin tai puolitoista riippuen kuulemma siitä, miten tuo summa budjettiteknisesti lasketaan.

Ja se riippuu myös siitä, kuka asiasta kertoo. Ennalta voi huoletta lyödä miljardin vetoa siitä, että lopullinen summa tulee olemaan paljon suurempi. Niin se aina ennenkin on vastaavissa tapauksissa ollut.

Rahaa tärkeämpi kysymys Hornetien uudelleenversoimisessa on kuitenkin tämän "uudelleenpäivityksen" sotilaallinen tarkoitus.

Hornetit on aikanaan hankittu niin sanotusti puolustuksellisiin tarkoituksiin. Niiden versioiminen pitkän matkan hävittäjäpommittajiksi merkitsee samalla sitä, että ne muuttuvat puolustuksellisista aseista aseiksi, joilla voidaan erityisesti käydä myös hyökkäyssotaa. Miksi Hornetien käyttötarkoitus on varsin lyhyessä ajassa muuttunut?

Miksi on tärkempää sijoittaa suuri määrä rahaa hyökkäyksellisiin aseisiin kuin esimerkiksi kouluterveydenhuoltoon, vanhustenhuoltoon, yleiseen kunnalliseen terveydenhuoltoon ym. asiallisiin tarkoituksiin, joihin kunnat eivät valtionapua saa siten kuin pitäisi?

Eduskunnassa ja hallituksessa - puoluekannasta riippumatta - puhutaan yleensä vain rahasta. Puolustuspolitiikan todellisista ja sisällöllistä tavoitteista ei ainakaan ääneen puhuta. Kukaan ei näköjään uskalla kyseenalaistaa tai edes arvostella tätä NATOhörhöille niin mieluisaa projektia.

Miksi muuten Suomen ilmavoimien koneissa on NATOn omakonetransponderit?

KOMINFORM

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3718
Hornet-hanke jäihin - rahaa peruspalveluihin
« Vastaus #8 : Lokakuu 07, 2008, 07:17:59 ip »
Hornet-hanke jäihin - rahaa peruspalveluihin


Suomi aikoo modernisoida Hornet-hävittäjänsä muuttamalla ne torjuntahävittäjistä täysiverisiksi rynnäkkökoneiksi. Koneisiin hankitaan monenlaista uutta tekniikkaa, muun muassa Nato-yhteensopiva tietovuolaitteisto ilmatilannekuvan luomista ja yhteyksien pitoa varten.

Lisäksi on tarkoitus hankkia ilmasta ilmaan- sekä ilmasta maahan-ohjuksia. Jälkimmäisten kantomatka tulisi olemaan jopa yli 300 kilometriä. Hyökkäyksellisyys on suuri muutos Suomen ilmavoimille, jonka hävittäjät ovat toimineet tähän saakka vain torjuntaominaisuudessa.

Modernisointiprosessin ensivaihe, MLU 1, maksaa 325 miljoonaa euroa. Toisen vaiheen, MLU 2:n, kustannuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta ilmavoimissa on arvioitu sen tulevan maksamaan 1,3 miljardia.

Modernisointihankeen kustannusarvio yllätti jopa puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaojan. Onkin ilmeistä, että kustannusten todellinen taso on pidetty salassa eduskunnalta, koska on haluttu varmistaa hankkeen läpimeno ilman vastalauseita.

PAND-Taiteilijat rauhan puolesta-järjestö tuomitsee suunnitelmat Hornetien muuttamiseksi hyökkäyskoneiksi. Hornet-hanke on kuvastaa hyvin Suomen ulkopolitiikan muutosta perinteisestä  rauhanomaisesta sovittelulinjasta avoimeksi militarismiksi. Hanke tiivistää entisestään Suomen yhteistyötä sotilasliitto Naton ja sen johtavan valtion, maailman suurimman asemahdin, Yhdysvaltojen kanssa.

Suomen kansan selkeä enemmistö vastustaa maamme Nato-jäsenyyttä. Hornetien muuttaminen tekniikaltaan Nato-yhteensopiviksi on taas yksi lisäosoitus maamme johdon pyrkimyksestä integroida Suomea Natoon ulkokautta, kansalta ulottumattomissa ja sen mielipiteestä piittaamatta.

 

Kunnille riittävät määrärahat.

Lukuisat mielipidetiedustelut osoittavat, että sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat kansalaisten enemmistön mielestä tärkeimpiä yhteiskunnallisia tavoitteita.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on väläytellyt julkisten menojen leikkauksia Yhdysvalloista lähtöisin olevan finanssikriisin johdosta. Asevarustelumäärärahoista tinkimistä ei ole julkisuudessa juuri vaadittu. Pelkona on, että leikkaukset kohdistuvat jälleen 1990-luvulta tuttuun tapaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.

PAND vaatii hallitusta asettamaan asiat vihdoinkin kansalaisten enemmistön vaatimaan tärkeysjärjestykseen. Jokelan ?yksittäistapaus? ei saanut hallituksen hälytyskelloja soimaan. Kuinka monta ?yksittäistapausta? tarvitaan, ennen kuin kunnille taataan riittävät määrärahat saattamaan esimerkiksi koulujen oppilashuolto säälliselle tasolle?

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut on saatettava niin ikään välittömästi kuntoon. Terveydenhoidon ja perusopetuksen resurssit on turvattava. Tähän on varaa, sillä Suomi on rikkaampi kuin koskaan aiemmin ? kyse on poliittisista arvovalinnoista.

Jos valtiovarainministeri Katainen haluaa jostain leikata, niin tehtäköön se ensimmäiseksi tolkuttoman kalliista ja turhista Hornet-modernisoinneista. Hallituksen on kuunneltava ihmisten mielipiteitä, ja satsattava ihmisten hyvinvointiin asevarustelun sijasta.

 

PAND - Taiteilijat rauhan puolesta
« Viimeksi muokattu: Lokakuu 21, 2008, 08:26:49 ap kirjoittanut Ylläpito »

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3718
Ahtisaari aloitti uuden Nato-kampanjan
« Vastaus #9 : Lokakuu 21, 2008, 07:57:15 ap »
Ahtisaari aloitti uuden Nato-kampanjan.

Poliittisin perustein Nobelin rauhanpalkinnon saanut presidentti Martti Ahtisaari ei aikaillut aloittaessaan uuden vyörytyksen Suomen liittämiseksi sotilasliitto Natoon. Ahtisaaren Nato-into tuli täysin selväksi viime lauantain Ylen Ykkösaamu-ohjelmassa, jossa hän oli haastateltavana.

Ahtisaaren mukaan rauhanturvaamisessa saadaan Naton kautta parhaat tulokset. Lausunto on todella hämmästyttävä ja piittaamaton. Natohan sotii parhaillaankin USA:n joukoissa Afganistanissa, Irakissa ja aseistaa sotaintoisia hallituksia kaikilla mantereilla.

Ahtisaaren Nato-kanta on toki linjassa hänen aikaisemman USA-mieleisen toimintansa kanssa. Ruotsalainen rauhantutkija Jan Ö-berg pitikin Ahtisaaren Nobel-palkintoa skandaalina. Hänen mukaansa Ahtisaari on länsimaiden edun ajaja, joka on suosinut kansainvälisen lain vastaisia ja sotilaallisia ratkaisuja konflikteissa.

Työkansan Sanomat

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3718
Nato-jäsenyys ei ole "hyvä vaihtoehto"
« Vastaus #10 : Lokakuu 31, 2008, 11:08:40 ap »
Nato-jäsenyys ei ole "hyvä vaihtoehto".


Suomen Nato-kantaan on ehdolla merkittävä muutos, kertoi Ylen uutiset viime viikon keskiviikkona. Parhaillaan valmisteltavaan turvallisuuspoliittiseen selontekoon ehdotettu muotoilu antaa ymmärtää, ettei Nato-jäsenyys olisi Suomelle enää pelkkä optio vaan "hyvä vaihtoehto".

Ylen uutisten mukaan selontekoluonnosta on valmistellut hyvässä yhteisymmärryksessä korkean tason työryhmä, jossa on ollut mukana myös presidentti Tarja Halosen oma edustaja, kansliapäällikkö Jarmo Viinanen.

Naton arvioinnin myönteisessä valossa katsotaan vauhdittavan keskustelua Nato-jäsenyydestä ensi vaalikaudella, presidentti Halosen kauden jälkeen.

Jos uutinen pitää paikkansa, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ollaan ottamassa jälleen uusi askel vaaralliseen suuntaan. Jo optiomuotoilun käyttöönotolla annettiin ymmärtää, että Nato-jäsenyys on Suomelle yksi vaihtoehto, ja avattiin ovi maamme liuttamiselle aste asteelta lähemmäs sotilasliittoa. Puhumalla "hyvästä vaihtoehdosta" luovuttaisiin jo abstrakteista sivistyssanoista ja siirryttäisiin selkokielisesti kansalaisten valheelliseen suostutteluun.


Nato-jäsenyys olisi Suomelle pahin mahdollinen vaihtoehto. Yhdysvaltain imperialismin johtama Nato ja sen jäsenmaat käyvät laittomia hyökkäys- ja kansanmurhasotia, jotka ne todennäköisesti tulevat häviämään. Nato ei ole voittanut ainoatakaan käymäänsä sotaa. Nykyinen Nato ei ole perinteinen puolustusliitto, eikä sen keskinäisen puolustuksen artiklalla ole käytännössä merkitystä. Kova kovaa vastaan asetettuna Nato on osoittautunut paperitiikeriksi.

Mutta nämä seikat eivät tee Nato-jäsenyydestä vähemmän vaarallista. Nato huseeraa jäsenmaidensa alueen ulkopuolella maailmalla imperialismin etuja ajaen ja tulehduttaa maailmantilannetta saartaen USA:n käsikassarana Venäjää, Kiinaa ja eräitä muita maita. Nato on ydinasesotilasliitto, jonka doktriiniin kuuluu ydinasein suoritettava ensi-isku. Naton jäsenenä Suomi olisi toinen ydinasemahdin rajamaa toisen ydinasemahdin rajalla. Naton päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa siten, että konsensuspäätöksistä siirrytään enemmistöpäätöksiin ja kansallisesta veto-oikeudesta luovutaan.

Naton jäsenmaat eivät myöskään kelpaa tarjoamaan palvelujaan puolueettomina rauhanvälittäjinä ja kansainvälisten konfliktien ratkaisijoina. Ihan sattumalta muuten samaan aikaan selonteon "kehittämistä" koskevan uutisen kanssa kerrottiin Venäjän ja USA:n sotilasjohtajien tavanneen tiistaina Suomessa Venäjän aloitteesta maiden välisten suhteiden parantamiseksi. Ulkomaisissa uutisissa puhuttiin tapaamisesta "puolueettomassa Suomessa".

Vain epäisänmaalliset roistot tai täydelliset idiootit voivat kaavailla Suomelle sellaista onnettomuutta kuin maamme liittäminen Natoon.

Nato-kaavailut ovat hyvä lisäsyy tehdä kuntavaaleista ?esikansanäänestys? Nato-jäsenyyttä ja sitä ajavia puolueita vastaan.

ERKKI SUSI
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 02, 2011, 10:12:08 ap kirjoittanut VD.com »

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3718
Vs: NATO TAPEELLINEN VAI TARPEETON?
« Vastaus #11 : Lokakuu 31, 2008, 12:18:22 ip »
Olisiko maailman laajuista kriisiä tullutkaan ilman "sotaretkiä"?
Onko biljoona ja triljoona sama asia? Katso tästä linkistä juttua:
http://www.tucsoncitizen.com/ss/fromcomments/100846.php

Nimityseroja: Biljoona (billion) Yhdysvalloissa = miljardi Suomessa; triljoona (trillion) Yhdysvalloissa = biljoona Suomessa.

Uutinen jenkkilässä on 1 triljoona (sekaannusta saattaa tulla helposti)

1 triljoona on miljoona biljoonaa

Urotöiden hintaa täältä:
http://rawstory.com/news/2008/Price_of_Iraq_war_now_outpaces_0318.html

Sodan hintalappu "kannataa lukea":
http://www.latimes.com/news/opinion/la-op-bilmes16mar16,0,389827.story

Report: Iraq war costs could top $2 trillion
http://www.csmonitor.com/2006/0110/dailyUpdate.html

High Prices Caused by Iraq War:
http://www.commondreams.org/views06/0503-34.htm


« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 02, 2011, 10:12:28 ap kirjoittanut VD.com »

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3718
Rauhankulkueita YK:n päivänä: Nato-jäsenyys on perin huono vaihtoehto
« Vastaus #12 : Marraskuu 07, 2008, 04:49:56 ip »
Rauhankulkueita YK:n päivänä: Nato-jäsenyys on perin huono vaihtoehto.


Viime vuosille on valitettavasti ollut aseriisunnan sijasta leimallista aseiden käyttö, varustelun kiihdyttäminen ja asevaraisen turvallisuuden varaan rakentaminen, totesi Suomen Rauhanpuolustajien entinen puheenjohtaja, OTT Pekka Koskinen puhuessaan YK:n päivänä 24.10. Helsingissä järjestetyn rauhankulkueen päätteeksi Rautatientorilla.

Koskinen viittasi turvallisuuspoliittisen selonteon valmisteluun, jossa joidenkin tietojen mukaan olisi määrä leimata Nato-jäsenyys olemassa olevan option sijasta hyväksi vaihtoehdoksi.

Ö,¬ Väärin. Vaihtoehto on perin huono. Natossa olisimme ydinasesotilasliiton uloin etuvartio toista ydinasesuurvaltaa Venäjää vastaan. Suomeen ei sellaisenaan, irrallaan maailman kokonaistilanteesta, kohdistu sotilaallisia uhkia. Mutta ei ole vaikea kuvitella, mitä Nato-jäsenyys mahdollisessa aseellisen kriisin tilanteessa merkitsisi maallemme. Unohdetaan siis koko juttu. Pelkän optionkin loputon korostaminen synnyttää epävarmuutta Suomen linjasta.

Koskinen muistutti, että Naton viimekätisenä pelotteena ovat ydinaseet. On jo moraalisesti vastenmielistä ajatella, että me antaisimme tukemme politiikalle, jossa vakavasti pelataan ydinaseiden ensikäytön mahdollisuudella. Koskinen sanoi myös Suomen varusteluhankkeiden herättävän huolta.

Mihin Suomen puolustus-, korostan puolustusvoimat tarvitsee Hornetien varustamista hyökkäysohjuksilla? Torjuntahävittäjistähän on alun perin ollut puhe.



Tarvitaan myös arjen turvallisuutta

-Koskinen korosti rauhan käsitteen laaja-alaisuutta. Rauha pitää sisällään myös kotimaisen arjen turvallisuuden. Traagiset kouluampumistapaukset oat vakavasti horjuttaneet turvallisuuden tunnetta tältä osin.

-Hänen mukaansa laajasti ymmärrettyä rauhaa vaarantaa myös joka kodin ampuma-aseiden kansainvälisessä vertailussa käsittämättömän suuri määrä. Tarvitaan määrätietoisia toimia mittavan aseriisunnan toteuttamiseksi tälläkin sektorilla.

-Ei ase tapa, vaan ihminen, sanovat kivääriyhdistysihmiset. Jotain tässä totta kai on. Mutta ampuma-aseiden vaivaton käsilläolo tietysti helpottaa olennaisesti ihmisen toimia. Siksi aseiden saatavuutta tulee radikaalisti karsia. Lopuksi Koskinen muistutti rikosoikeudessa tunnetusta sloganista, jonka mukaan parasta kriminaalipolitiikkaa on hyvä sosiaalipolitiikka.

-Tämä pätee laajemminkin. Näin aseriisuntaviikolla ja YK:n päivänä sopiikin vedota sen puolesta, että yhteiskunnan resursseja kohdennettaisiin asevarustelun sijasta kaikkiin sellaisiin sosiaali-, koulutus- ja terveyspolitiikan toimiin, jotka pitkän päälle rakentavat meille yhteistä arjen turvallisuutta, ja rauhaa.

Tiedonantaja nro 40 / 31.10.2008
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 02, 2011, 10:14:04 ap kirjoittanut VD.com »

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3718
Yhdysvaltain ulkopolitiikassa odotettavissa enintään kosmeettisia muutoksia.
« Vastaus #13 : Marraskuu 19, 2008, 02:34:36 ip »
Yhdysvaltain ulkopolitiikassa odotettavissa enintään kosmeettisia muutoksia.


Tähän mennessä saadut tiedot Yhdysvaltain tulevasta ulkopolitiikasta uuden presidentin valtakautena ovat kaikkea muuta kuin rohkaisevia.

- Yhdysvaltain tulevalla presidentillä Barack Obamalla ei ole tällä tietämällä aikomustakaan muuttaa Yhdysvaltain suunnitelmia sijoittaa Eurooppaan Venäjää ja sen liittolaisia vastaan suunnattuja asejärjestelmiä.

- Obama aikoo oman ilmoituksensa mukaan jatkaa yhteistyötään Venäjän taholla sotarikolliseksi nimetyn Georgian presidentti Miheil Saakasvilin kanssa. Siten vastakkainasettelu Georgian ja Venäjän välillä jatkunee ilman, että Yhdysvalloilla olisi mahdollisuuksistaan huolimatta tahtoa liennytykseen Kaukasuksella.

- Obaman lupaamalla Guantanamon vankileirin sulkemisella ei ole geopoliittista merkitystä. Tämän lupauksen täyttäminen ei ole vaikeaa, koska koko kysymys ei enää ole erityisen huomion kohteena. Asialla on lähinnä kosmeettista merkitystä Yhdysvaltain toivottoman tuntuisessa kasvojenkohotusyrityksessä.

Osittaisena vastauksena Yhdysvaltain ilmeiseen neuvotteluhaluttomuuteen Euroopan uudesta turvallisuusjärjestelmästä Venäjän ohjusjoukkojen ja tykistön komentaja kenraaliluutnantti Sergei Bogatinov ilmoitti tiistaina, että taktiset Iskander -ohjukset tullaan toimittamaan Venäjän asevoimille sovitun aikataulun mukaisesti. Ohjukset sijoitetaan Kaliningradiin suojaamaan Venäjää Puolaan tällä näkymällä sijoitettavilta yhdysvaltalaisohjuksilta.

Puolaan sijoitettavien ohjusten lentoaika esimerkiksi Moskovaan on vain neljä minuuttia. Siksi vasta-aseistuksen tulee olla mahdollisimman lähellä uhkaavien ohjusten laukaisualustoja, todetaan Venäjän sotilaslähteistä.

Yhdysvallat väittää Puolaan sijoitettavien ohjusten olevan ilmapuolustusohjuksia (S/A, maasta-ilmaan). Tätä on syytä epäillä. Ne ovat todennäköisesti ainakin osittain hyökkäysohjuksia (S/S, maasta-maahan).

On selvää, että Yhdysvallat kieltää näiden aseiden hyökkäyksellisen luonteen. Tokkopa on ihan ensimmäinen kerta, jolloin Yhdysvallat tietoisesti valehtelee. Washington ei ole suostunut Moskovan kompromissiehdotukseen venäläisten sotilastarkkailijoiden läsnäolosta Puolassa. Yhdysvallat on myös hylännyt Venäjän rakentavan ehdotuksen yhteisestä tutka-asemasta Adzerbajzanissa. Tämän jo aikaa
sitten tehdyn sotilasmaantieteen realiteetteihin perustuvan ehdotuksen hylkääminen osoitti, että kyse ei ole missään vaiheessa ole ollut "Iranin uhasta" muutoin kuin kuvitteellisena tekosyynä sijoittaa asejärjestelmiä Venäjän rajojen tuntumaan.

Heikki Sipilä, VTM

Helsinki

KOMINFORM

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3718
Kettuja ehdolla kanatarhan vahdeiksi. Obaman nimityspolitiikka koetuksella.
« Vastaus #14 : Marraskuu 21, 2008, 08:11:12 ip »
Kettuja ehdolla kanatarhan vahdeiksi. Obaman nimityspolitiikka koetuksella.



Jo muutama päivä Barack Obaman USA:n presidentinvaaleissa saavuttaman voiton jälkeen hänen ensimmäiset toimensa hallintonsa kokoamiseksi osoittivat, etteivät hänen politiikkaansa sanele kansan odotukset vaan USA:n raha- ja yhtiöeliitin sisä- ja ulkopoliittiset edut.

Obaman ensimmäinen tärkeä nimitys ja siirtymäkauden tiimi ovat ilmeisessä ristiriidassa hänen kampanjaretoriikkansa kanssa, jossa puhuttiin "muutoksesta", "uudesta politiikasta" ja "liikkeen rakentamisesta ruohonjuuritasolta ylöspäin". Hänen valitsemansa henkilöt kuuluvat kaikki poliittiseen huippukerrokseen ja heillä on läheiset siteet mahtavien suuryhtiöiden ja pankkien etuihin.

Valkoisen talon kansliapäälliköksi Obama valitsi Rahm Emanuelin Emanuel on kansanedustaja, miljonääri ja sotahaukka, Israelin ja USA:n kaksoiskansalainen, Israelin armeijan veteraani ja Israelin tiedustelupalvelun Mossadin agentti. Pyrkiessään kongressiin vuonna 2002 hän tuki George W. Bushin esitystä Irakin vastaisen sodan valtuuttamiseksi. Entisenä investointipankkiirina hänellä on läheiset suhteet finanssipiireihin.

Obaman siirtymäkauden tiimiä, joka tulee kokoamaan hänen kabinettinsa, johtaa John Podesta, entinen Bill Clintonin kansliapäällikkö ja yksi Washingtonin menestyksekkäimmistä yhtiölobbareista. Podestan ohella siirtymäkauden tiimiä johtavat Valerie Jarrett, Obaman pitkäaikainen neuvonantaja ja Chicagon kiinteistöjohtaja, ja Pete Rouse, Washingtonin sisäpiiriläinen ja Obaman kansliapäällikkö senaatissa.

Ehdolla valtiovarainministeriksi.

Obamaa lähellä olevat lähteet ovat vuodattaneet julkisuuteen listan ehdokkaista valtiovarainministeriksi.  oe epäilemättä keinona rauhoittaa Wall Streetia. Listalla ovat entinen keskuspankki Fedin puheenjohtaja Paul Volcker, entinen Clintonin valtiovarainministeri ja nykyinen Citigroup-rahoitusyhtiön toimitusjohtaja Robert Rubin, toinen entinen Clintonin valtiovarainministeri Lawrence Summers, New Yorkin Fedin presidentti Timothy Geithner sekä New Jerseyn kuvernööri ja entinen Goldman Sachs -pankin toimitusjohtaja Jon Corzine.

Kaikki nämä henkilöt näyttelivät johtavia rooleja pankkien ja sijoitusyhtiöiden sääntelyn purkamisessa, mikä edesauttoi supervoittoja ja massiivisia yritysjohtajien korvauspaketteja 1990-luvulla ja tämän vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla ja edisti finanssiromahdusta, joka on nyt suistamassa USA:ta ja muuta maailmaa syvimpään taantumaan sitten 1930-luvun.

Geithner on näytellyt keskeistä roolia hallituksen antamassa jättilahjoituksessa Wall Streetin pankeille ja muille suurfirmoille, kuten vakuutuskonglomeraatti AIG:lle ja asuntoluottojäteille Fannie Maelle ja Freddie Macille.

Fedin johtajana Jimmy Carterin ja Ronald Reaganin kaudella Volcker oli vastuussa korkean korkotason "sokkiterapiasta", joka hävitti suuren osan USA:n teollisuudesta 1980-luvun alkupuolella ja johti kokonaisten alueiden köyhtymiseen.
Suosikki Summers.

Obaman suosikkina valtionvarainministeriksi pidetään kuitenkin Lawrence Summersia. Summers toimi vuosina 1991 oe1993 Maailmanpankin pääekonomistina. Hän myötävaikutti makrotaloudellisten uudistusten toteuttamiseen lukuisissa velkaantuneissa kehitysmaissa. Näiden Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Maailmanpankin valvoman rakenteellisen sopeutusohjelman puitteissa toteutettujen uudistusten vaikutus oli tuhoisa ja aiheutti massamittaista köyhyyttä.

Summers syötti myös 1990-luvulla entisille neuvostotasavalloille sekä Itä-Euroopan ja Balkanin maille Maailmanpankin ja IMF:n Kansainvälisen valuuttarahaston kuolettavaa "talouslääkettä" sekä laati vuonna 1997 "sokkiterapiapaketit" Etelä-Korealle, Thaimaalle ja Indonesialle.

Summersista tuli valtiovarainministeri heinäkuussa 1999. Hän on David Rockefellerin suojatti. Hän kuului surullisenkuuluisan finanssipalvelujen uudenaikaistamislain pääarkkitehteihin. Laki antoi laillisuuden sisäpiirinkaupoille ja suoranaiselle finanssimanipulaatiolle.

Summers on nyt Goldman Sachsin neuvonantaja ja D.E. Shaw Group -sijoitusrahaston toimitusjohtaja, Sijoitusrahaston pomona hänen kontaktinsa ministeriöön ja Wall Streetiin varustavat hänet arvokkaalla sisäpiirin informaatiolla rahamarkkinoiden liikkeistä. Summersin ollessa peräsimessä ja suorana tuloksena finanssikriisistä D. E. Shaw Group teki ennätysvoittoja.

Summersin valitseminen vastaamaan valtiovarainministeriöstä olisi käytännössä samaa kuin panna kettu vastaamaan kanatarhasta.

ERKKI SUSI

Tiedonantaja nro 42 / 14.11.2008
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 02, 2011, 10:16:34 ap kirjoittanut VD.com »