Kirjoittaja Aihe: MIKSI SUOSTUMME YLLÄPITÄMÄÄN MILITARISMIA?  (Luettu 109 kertaa)

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3697
MIKSI SUOSTUMME YLLÄPITÄMÄÄN MILITARISMIA?
« : Kesäkuu 04, 2019, 11:12:53 ap »
MIKSI SUOSTUMME YLLÄPITÄMÄÄN MILITARISMIA?

"Militarismi tarkoittaa kielitoimiston sanakirjan mukaan joko sotilaallisten seikkojen yksipuolista korostamista, sotahenkisyyttä ja sotaisuutta tai sotilasvaltaa. Saksalainen sosialisti Karl Liebknecht kirjoitti v. 1907 kirjassaan ”Militarismi ja antimilitarismi”: ”Militarismi ei ole erikoisesti mikään kapitalistinen ilmiö. Se on pikemmin ominainen ja oleellinen jokaiselle luokkayhteiskunnalle, joista kapitalismi on viimeinen… Yleinen asevelvollisuus vastaa parhaiten kapitalismin kehitystasoa. Vaikka yleisellä asevelvollisuudella kootut joukot ovatkin otetut kansasta, eivät ne kuitenkaan ole kansan puolella, vaan sitä vastaan, tai koetetaan ainakin kaikin keinoin yhä enemmän saada niitä sellaisiksi.”

Liebknechtin mukaan jokaiselle luokkayhteiskunnalla on oma kansallinen armeijansa eri aselajeineen, joka suojelee sen laillista yhteiskuntajärjestystä sisäisiltä ja ulkoisilta vihollisilta. Sen sisäisenä tarkoituksena on ”suojella vallitsevaa yhteiskuntajärjestystä, tukea kapitalismia ja aina asettua työväenluokan vapaustaistelua vastaan… Militarismi tahtoo aseistaa kansan kansaa itseä vastaan, saattaa työläiset sortajina, vihollisina ja murhaajina toisiaan vastaan, omia vanhempiaan, siskojaan ja lapsiaan vastaan, omaa tulevaisuuttaan vastaan. Se tahtoo esiintyä samalla kansanvaltaisena ja yksinvaltaisena, valistuneena ja koneellisena, kansallisena ja kansan vihollisena.”

”Täyttääkseen tarkoituksensa täytyy militarismin tehdä armeijansa tottelevaiseksi, helposti liikuteltavaksi ja kelvolliseksi aseeksi.”

KIIHKOKANSALLINEN TYHMYYS

Armeijan koostuessa ihmisistä siihen täytyy valaa oikea ’sotilaallinen’ ja ’isänmaallinen’ henki. Liebknechtin mukaan militarismi tarvitsee ulkoista vihollistaan vastaan kiihkokansallista tyhmyyttä, pikkumaisuutta ja itsetyytyväisyyttä. Sisäistä vihollista vastaan taas tarvitaan ymmärtämättömyyttä tai suorastaan vihaa kaikkea edistystä kohtaan, samoin jokaista yritystä ja pyrkimystä kohtaan, joka pienimmissäkin määrässä uhkaa hallitsevan luokan valtaa. Militarismin vinkuvana piiskana toimii ennen kaikkea kurinpitoon perustuva sotilaskasvatus nöyryytyksineen, simputuksineen, ankarine sotalakeineen, rangaistuksineen ja vihollisen raa’asta kohtelusta koituvine lievine tuomioineen. Sotatoimissa, ihmismassojen yhteistyössä yksilöllinen itsenäisyys häviää suuressa määrin.

Yhdysvalloissa ja Euroopassa nämä periaatteet näyttävät olevan yhä käytössä. Militarismia ylläpidetään asevelvollisuuden ohella, koulukasvatuksella, veteraaneihin vedoten, vapaaehtoisella maanpuolustuksella, valtiollisella propagandalla sekä väkivaltaviihteellä, joka näyttää sijoittuvan kärkisijoille elokuvien, kirjallisuuden ja tietokonepelien maailmassa. USA:n vapaa aselaki suosii etenkin omaisuuden suojaamista kotioloissa käsiasein.

Naton psykologisen toiminnan harjoittamisen käsikirjassa neuvotaan: ”Ihanteellinen propagoija on sellainen henkilö, joka puhuu totuuden tai totuudesta vain sen osan, joka vastaa hänen tavoitteitaan, ja puhuu asiansa siten, ettei kuuntelijasta tunnu, että hän on joutunut propagandan kohteeksi.”

SOTA ON LIIKETOIMINNAN JATKAMISTA TOISIN KEINOIN

Ruotsalaisen rauhantutkimuskeskuksen Siprin mukaan v. 2018 Yhdysvallat käytti rahaa sotilaisiin ja aseisiin 649 miljardia dollaria, mikä on 4,6 % enemmän kuin edellisvuonna. Sotilasmenojen kasvuun on Siprin Amex-ohjelman johtajan Aude Fleurantin mukaan vaikuttanut asehankintoihin vaikuttavan politiikan muutokset presidentti Donald Trumpin kaudella. USA:n armeijan palveluksessa on yli kolme miljoonaa ihmistä.

Hallitakseen maailman valtameriä USA:lla on 13 valtavaa lentotukialusten yhteyteen perustettua laivaston iskuryhmää. Niiden tulivoima kattaa lähes koko maan asearsenaalin, mannertenvälisiin ydinohjuksiin saakka. Tukikohtien verkosto tuottaa voittoja teollisuudelle ja yrityksille, jotka suunnittelevat ja valmistavat aseita armeijalle tai tekevät huoltosopimuksia tukikohtien rakentamisesta ja niiden ylläpidosta.

Maailman toiseksi suurimman sotilasmahdin - Kiinan - sotilasmenot ovat nykyisellään 250 miljardia dollaria. Euroopassa asevarusteluun käyttivät v. 2018 eniten rahaa Ranska (63,8 miljardia), Venäjä (61,4 miljardia), Britannia (50 miljardia) ja Saksa (49,5 miljardia). Sotilasmenot kasvoivat myös Itä-Euroopassa ja Baltiassa v. 2018. Esimerkiksi Ukrainan sotilasmenot kasvoivat v. 2018 jopa 21 % ollen nyt 11,6 miljardia. Sotilasmenojaan kasvattivat myös Nato-maat Puola, Bulgaria, Romania, Latvia ja Liettua. Mikä tekee Venäjästä Suomelle turvallisuusriskin, vaikka sen sotilasmenot ovat 10 kertaa pienemmät kuin USA:n?

Pitääkseen taloutensa pyörimässä USA ja sen liittolaiset lietsovat konflikteja, horjuttavat hallituksia, aloittavat sotia ja ylläpitävät niitä maailmassa. Jos tarkastelemme 2000-luvun Euroopan ulkopuolisia sotia kuten Irakin sotaa, hyökkäystä Afganistaniin ja Libyan tuhoamista, ne kaikki täyttävät rikoksen nimeltä – hyökkäyssota – tuntomerkit. Sotien tärkein taistelu käydään tiedotusvälineissä. Amerikkalainen imperiumi ei pysyisi pystyssä ilman sotia, Natoa ja Yhdysvaltojen hallituksen vankkaa tukea sotimiselle. Sota on liiketoiminnan jatkamista toisin keinoin. Sodan tärkein päämäärä ei ole sotilaallinen voitto vaan liikevoitto. Kun aseet vaikenevat Syyriassa, ne suunnataan kohti Irania.

VALTA PALVELEE SUOMESSAKIN MILITARISMIA

Puolustusvoimat on Suomen asevoimat. Sen tärkein tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Tämän lisäksi puolustusvoimien tehtävänä on tukea muita viranomaisia pelastustoiminnassa ja yhteiskunnan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisessä, terrorismirikosten estämisessä sekä osallistua kansainväliseen kriisinhallintaan. Uutena tehtävänä puolustusvoimille säädettiin kesäkuussa 2017 kansainvälisen sotilaallisen avun antaminen. Puolustusvoimien ylipäällikkönä toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Nykyinen sodan ajan joukkojen vahvuus on 280 000 sotilasta. Nämä jakautuvat periaatteellisesti valmiusjoukkoihin ja täydennysjoukkoihin. Hallitus nosti sodan ajan vahvuutta 50 000 sotilaalla nykyiseensä yhdistämällä sodan ajan vahvuuteen sodan ajan perustamisorganisaation ja lisäämällä vahvuuteen riittävän koulutuksen saaneita varusmiehiä. Puolustusvoimat jakautuu kolmeen puolustushaaraan: maavoimiin, ilmavoimiin ja merivoimiin, jotka toimivat pääesikunnan alaisuudessa. Yleinen asevelvollisuus takaa Suomen sotilaallisen turvallisuuden. Asevelvollisuus koskee 18–60-vuotiaita miehiä. Myös naiset voivat hakea vapaaehtoisina asepalvelukseen. Asevelvollisen täytyy suorittaa varusmiespalvelus tai siviilipalvelus.

(Lähde: puolustusvoimat.fi)

Suomen puolustusvoimien kuljetuskalusto ja asekanta ovat hyvin yhteensopivia Naton aseistuksen kanssa ja logistiikan kanssa.

KUN SUOMESTA TULI OSA USA:N SOTILASTUKIKOHTIEN SAARISTOA

Suomi solmi v. 2014 ilman eduskunnan päätöstä Isäntämaasopimuksen Naton kanssa. Siinä maamme lupaa korvauksetta Natolle vapaan kauttakulun, ilmatilan, satamien ja lentokenttien käytön, harjoitusalueet, miehistön majoitukset, muonitukset, sotilaskaluston tarvitsemat polttoaineet. Isäntämaasopimukseen perustuen Suomi voimistaa yhteistä esiintymistään USA:n joukkojen kanssa. Kansalle sopimus perusteltiin mm. sillä, että yhteisten sotaharjoitusten järjestäminen tulee helpommaksi. Oikeasti sopimus merkitsee Suomelle Naton täysjäsenyyden kaltaista tilannetta. Tällä sopimuksella Suomi viestittää muulla maailmalle, että sen ainoa vihollinen on Venäjä.


Keväällä 2016 hyväksytty Suomen uusi kumppanuustavoitepaketti "Partnership Goals 2016"  sisältää yhteensä 60 kumppanuustavoitetta. Kumppanuustavoitteet jakautuvat seuraavasti: yleiset 29, maavoimat 15, merivoimat kahdeksan ja ilmavoimat kahdeksan.

Jenkkiarmeija harjoitteli toukokuussa 2016 sotaa Suomessa maassa, merellä ja ilmassa. Niinisalossa oli panssareita kuin korvasieniä. Yhdysvaltain hornetit valtasivat Rissalan ilmatilan Voitonpäivänä 9.5.2016. Naton joukot nousivat maihin Hangon Syndalenissa kesäkuun alussa. USA:n 2. laivasto saapuu kesäkuussa 2019 Itämerelle pullistelemaan Venäjälle ja harjoittelemaan samalla sodankäyntiä Pohjoismaissa. Se seilaa ensi kertaa maapallon toiselta puolelta Eurooppaan johtamaan Naton, Suomen ja Ruotsin yhteistä Baltops 2019-suursotaharjoitusta, joka järjestetään kesäkuussa Etelä-Ruotsin Skånessa. Tämä sotaharjoitus toteutetaan ”yhteisenä mahdollisuutena promotoida rauhaa ja turvallisuutta”.

PITÄISI PYRKIÄ KOHTI KANSAINVÄLISTÄ ASEIDENRIISUNTAA

Karl Liebknecht arvioi jo v. 1907 viisaasti yleisen aseidenriisunnan merkitystä: ”Sotalaitoksen välttämättömyys kapitalismille voisi loogillisesti katsoen, myöskin lakata, jos hävitettäisiin kansainväliset selkkausmahdollisuudet tai pantaisiin toimeen yhtäläinen kansainvälinen aseidenriisunta. Selkkausmahdollisuuksien hävittämiseen kuuluu ensiksi ja ennen kaikkea: Laajennuspolitiikan hävittäminen, joka niin kuin toisessa paikassa sanotaan, mahdollisesti saataisiin aikaan suurvaltojen maan päältä hävittämisellä ja joka lopuksi olisi melkein samaa kuin maailmanliittovaltion muodostaminen.”

Miksi Antti Rinteen hallituksen ohjelmaluonnokseen on tehty seuraavaa militaristinen kirjaus? ”Suomi jatkaa kumppanuuteen perustuvaa laaja-alaista Nato-yhteistyötä. Osallistumme koulutus- ja harjoitustoimintaan omista lähtökohdistamme käsin. EU:n ja Naton toimiva yhteistyö on Suomen etu.

Euroopan unioni on Suomen ulkosuhteiden tärkein viitekehys ja vaikutuskanava sekä turvallisuusyhteisö. Suomen etujen mukaista on vahvistaa EU:n ulkoista toimintakykyä ja yhtenäisyyttä. Myös transatlanttisen suhteen kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä on Euroopalle tärkeää. EU:n jäsenenä Suomi ei voisi olla ulkopuolinen, jos sen lähialueella tai muualla Euroopassa turvallisuus olisi uhattuna.”

Hallituksessa istuva eduskunnan parlamentaarinen vasemmisto ei edistä minun mielestäni tällaisella sotilasliitto Natoa myötäilevällä linjauksellaan yleistä aseidenriisuntaa ja maailmanrauhaa. 64 Hornet -taisteluhävittäjän täysimääräisen korvaaminen uusilla taistelukoneilla tulevan hallituskauden aikana ei ole myöskään mikään rauhanteko.

SOTILASLIITTO NATO EI EDISTÄ MAAILMANRAUHAA

Suomella on olemassa muukin vaihtoehto kuin asevarustelun kiihdyttäminen ja liittyminen aggressiivisen sotilasliitto Naton täysjäseneksi. Toinen vaihtoehto on jatkaa pysyttäytymistä sotilasliittojen ulkopuolella ja olla aktiivinen maailmanrauhaan kohti suuntautuvissa toimissa. Tällaisia toimia ovat mm. yleinen aseidenriisunta ja kaikkien sotilasliittojen lakkauttaminen. Asevarusteluun ja sotimiseen käytetyt valtaisat varat pitäisi käyttää ilmastonmuutoksen torjuntaan ja köyhyyden kitkemiseen maapallolta.

Maamme sisäisen ja ulkoisen militarismin vastustaminen ja rauhan puolustaminen ovat tulleet yhä entistä tärkeämmiksi. Tämän asian edistämiseksi me tarvitsemme Suomeen todellisen ja toimivan Naton vastaisen rauhanliikkeen. Asepalveluksesta ja kertausharjoituksista kieltäytyminen sekä mielenosoitukset ovat aktiivisia sotilasliitto Naton vastaisia toimia. "

Matti Laitinen

3.6.2019

Psta:VD