Kirjoittaja Aihe: Mitä meidän tulee tietää EU:n ja USA:n välisestä vapaakauppasopimuksesta?  (Luettu 2617 kertaa)

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3697
Mitä meidän tulee tietää EU:n ja USA:n välisestä vapaakauppasopimuksesta?

 

YLE:n MOT-ohjelmassa maanantaina 5.5. Alexander Stubb (kok) julisti vapaakauppasopimuksen puolesta ja tunnusti uskonsa EU:n ja USA:n välille neuvotellusta TAFTA-TTIP-vapaakauppasopimuksesta. Vasta-argumentit esitti Antti Pesonen (IPU). Mitä meidän tulee nyt tietää?

Toimittaja: Matti Laitinen
6.5.2014, Verkkomedia.org


 


Mitä meidän tulee tietää EU:n ja USA:n välisestä vapaakauppasopimuksesta?


EU:n 28 jäsenvaltiossa eli ja asui v. 2013 yhteensä 506 miljoonaa kansalaista. Koko alueen työttömyysprosentti oli v. 2014 alussa 10,6 %. Tämän vuoden EU:n budjetin maksumäärärahat ovat noin 135,5 miljardia euroa. 

EU-talousarvio katetaan EU:n omilla varoilla eli EU:n tuloilla. Perinteiset EU:n omat varat koostuvat tullimaksuista, joita peritään EU:n ulkopuolelta tuoduista tuotteista. Suurin osa EU-tuloista tulee nykyisin jäsenvaltioiden bruttokansantulon perusteella maksettavista maksuista. Sen lisäksi varoja kertyy jäsenvaltioiden budjetista rahoitettavista arvonlisäveropohjaan perustuvista maksuista.

Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto päättävät EU:n vuotuisesta talousarviosta komission ehdotuksen pohjalta.

 

TTIP PALVELEE MONIKANSALLISTEN SUURYHTIÖIDEN ETUA


EU ja USA ovat neuvotelleet heinäkuusta 2013 lähtien sopimusta Transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta. Tarkoituksena on luoda maanosien välille yhtenäinen vapaakauppalainsäädäntö, joka palvelisi ensisijassa suurten monikansallisten yhtiöiden etuja. Sopimuksen tärkeimpiä kohtia ovat yhteisistä tuotantostandardeista sopiminen.

Eurooppalaiset laatustandardit ovat tiukempia kuin USA:n vastaavat. Kun niitä höllennetään, niin esim. geenimuunnellut ravintokasvit ja hormonipihviliha kelpaavat myös EU:n markkinoille.

EU:n komissio käy TTIP-neuvotteluja suljettujen ovien takana europarlamentin valvonnan ulottumattomissa. Seattle to Brussels Network (S2B)  "raportin laatijan Kim Bizzarrin mukaan TTIP:n tavoitteena on päästä eroon kuluttajia ja työntekijöitä suojaavista säädöksistä samalla, kun taloudellista ja poliittista valtaa keskitetään yhä pienemmälle ryhmälle.

 

TTIP JA KANSALAISOIKEUDET

TTIP muodostaa Euroopassa todellisen uhkan kansalaisoikeuksille ja kansalaisten yksityisyyden suojalle. Päinvastoin kuin USA:ssa Euroopassa laki suo edelleen kansalaisilleen ainakin jonkinasteisen yksityisyydensuojan. TTIP saattaa muuttaa tilanteen olennaisesti, mikäli siihen sisällytetään myös immateriaalioikeudet (IPR).

Immateriaalioikeudet ovat omistusoikeuden ja sopimusoikeuden läheinen aineettomiin omistuksiin liittyvä oikeudenala, joka koostuu lukuisista eri osa-alueista. Yleisimmin immateriaalioikeudet jaetaan tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin.

Teollisoikeuksiin kuuluvat: yksinoikeuteen perustuvat teollisoikeudet, patenttioikeus, hyödyllisyysmallioikeus, mallioikeus, tavaramerkkioikeus, toiminimioikeus, integroitujen piirien suoja, kasvinjalostajan oikeus, suoja sopimatonta menettelyä vastaan, immateriaalioikeudet verkko- ja liiketoiminnassa sekä immateriaalioikeudet työsuhteessa ja toimeksiantosuhteessa. Suomessa niistä tehdään kirjallinen sopimus ja ne rekisteröidään viranomaisrekisteriin. Lisäksi oikeudenloukkauksia valvotaan aktiivisesti.

Mikäli IPR-oikeuksia sovelletaan tiukasti, tällä saatetaan mm. vaarantaa eurokansalaisen oikeus kohtuuhintaiseen terveydenhoitoon. Mikäli sopimuksella nostettaisiin lääkkeiden patenttisuojausta, halvempien rinnakkaislääkkeiden tuotanto Euroopassa vaikeutuisi. Lääkkeiden kallistumisen rajoittaisi niiden käyttöä pienituloisen väestönosan parissa. Säädösten harmonisointi rohkaisisi julkisten palvelujen yksityistämiseen amerikkalaisen mallin mukaan.

Se voi johtaa myös ay-liikkeen aseman ja työehtosopimusten sitovuuden heikentymiseen. Eurooppalaista teollisuutta ja yrityksiä voidaan tarpeen mukaan siirtää USA:an, jossa työnantajien lakisääteiset velvoitteet työntekijöitään kohtaan ovat löysemmät kuin Euroopassa.

 

ITSENÄISET VALTIOT SUURYHTIÖIDEN ALIHANKKIJOIKSI

TTIP-sopimus on raskaan luokan valtiosopimus, joka voi alistaa jopa itsenäisen valtion määräysvaltaansa, jos se rimpuilee suuryhtiöiden etua ja tahtoa vastaan.

Sopimusta koskevien kiistojen varalta TTIP luo ratkaisumekanismin, joka sallii ulkomaisten sijoittajien nostaa kanteen itsenäistä valtiota vastaan kansainvälisessä tuomioistuimessa, jos yhtiö katsoo valtion heikentävän sen mahdollisuuksia tuottaa voittoa.

Eurooppaan investoivat yritykset sivuuttavat Euroopan tuomioistuimet, ja ne käyttävät ulkopuolisia tuomioistuimia aina havaitessaan kansanterveyttä, ympäristöä tai sosiaalisia oikeuksia suojelevan lainsäädännön niukentavan heidän voittojaan.

Itävaltalainen kehityksen tutkimussäätiö OFSE punnitsee 31.3.2014 julkaisemassaan raportissa TTIP-vapaakauppasopimuksen aiheuttamia mahdollisia hyötyjä ja haittoja Euroopan unionin jäsenmaille.

 

MITKÄ OVAT TTIP:N TALOUDELLISET VAIKUTUKSET?

Julkisessa väittelyssä, muutamissa valituissa enimmäkseen Euroopan komission tilaamissa tutkimuksissa, väitetään vapaakauppasopimuksen vaikutuksen olevan myönteistä molemmin puolin Atlanttia.

Tutkimuksia ovat julkaisseet mm. Ecorys v. 2009, CEPR v. 2013 (Centre for Economic Policy Research) ja v. 2013 CEPII (Centre d (TM)Etudes Prospectives et d (TM)Informations Internationales) ja Bertelsmann/ifo. Ecorys on kansainvälinen v. 1929 perustettu tutkimus- ja konsultointiyhtiö, joka on erikoistunut yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen.

OFSE:n selvityksen mukaan TTIP-sopimuksesta koituu Euroopan unionille vain rajallista taloudellista hyötyä, mutta sen ohessa siitä aiheutuu sille huomattavia taloudellisia riskejä.

 

1. TTIP:STA SAADUT ARVIOIDUT HYÖDYT OVAT HYVIN VÄHÄISIÄ


Jokainen näistä neljän tutkimus/lobbauslaitoksen tutkimuksesta raportoi vähäisistä, mutta positiivisista vaikutuksista bruttokansantuotteeseen, kaupankäyntiin ja reaalipalkkoihin Euroopan unionissa.

BKT ja reaaliansiot nousisivat näiden tutkimusten mukaan 0,3 "1,3 %. Unionin alueen työttömyys pysyisi joko ennallaan tai alentuisi 0,42 %. Karkeasti ottaen tämä merkitsisi 1,3 miljoonan työpaikan lisääntymistä, mikä vaikuttaa epärealistiselta. EU:n vienti kasvaisi 5 "10 %. Kaikki edellä mainittu tapahtuisi pitkän aikavälin siirtymäajalla 10 "20 vuoden aikana.

Tarkastelun kohteena olevat tutkimukset torjuvat TTIP:n johtavan pysyvään työttömyyteen. EU:n työttömyysaste on jo ennätyskorkeuksissa. Työvoiman liikkuvuus sen alueella on vähäistä, vaikkakin se on pienessä nousussa vastauksena eurokriisiin.

Karkean laskelman mukaan 10 vuoden siirtymäajan puitteissa työttömyyskorvauksiin kuluu vuosittain varoja 0,5 "1,4 miljardia euroa. Näin kasautuvien yhteensä 5-14 miljardin euron suuruisten työmarkkinakustannusten rahoitus on kuitenkin välttämätöntä. Tähän summaan eivät sisälly uudelleenkoulutuksesta ja ammattipätevyyden hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi summaan on lisättävä julkisten verotulojen vähentymisestä huolimatta vielä 4-10 miljardin suuruiset sosiaaliturvan kustannukset.

Kolmessa näistä tutkimuksissa arvioidaan TTIP:n alentavan hintoja EU:n jäsenvaltioiden kahdenkeskisessä kaupassa. Syvemmässä kaupan vapautuksen skenaariossa unionin sisäinen kauppa voisi pudota jopa 30 %, jos EU-maiden vienti korvaantuisi halvemmalla EU:n ulkopuolelta tulevalla tuonnilla.

Lisäksi TTIP:n vaikutus maailmankaupan ohjautumiseen voisi olla harmillista kehitysmaille. Yksi tutkimuksista osoittaa 2,8 % negatiivista muutosta Latinalaisen Amerikan bruttokansantuotteelle ja 2,1 % muutosta Saharan alapuoliselle Afrikalle sekä muille alhaisen tulotason maille.

Euroopan unionin alueella elää 120 miljoonaa köyhää ihmistä. On varsin ilmeistä TTIP-sopimus ei tule helpottamaan heidän elämäänsä mitenkään. (ML)

 

2. ARVIOIDUT VOITOT OVAT SIDOKSISSA TULLIALENNUKSIIN

Keskimääräiset tullimaksut pyörivät jo nyt hyvin matalalla tasolla (alle 5 %). Karkeasti 80 % TTIP:n suomasta taloudellisesta hyödystä aiheutuisi tullimaksujen poistamisesta tai niiden kohdentamisesta laeilla, säädöksillä ja standardeilla. Oletukset tullialennusten vaikutuksista ovat kuitenkin ylioptimistisia.

Realistisemman oletuksen pohjalta TTIP:n synnyttämä taloudellinen hyöty jää pienemmäksi. Todentaakseen optimistisia hyvinvointiarvioita tutkimukset olettavat tullimaksujen reiluja alennuksia ja niiden kohdentamista juuri niille sektoreille, joiden kautta julkisten palveluiden turvaaminen on ehkä kaikkein ratkaisevinta.

Poistamalla kaikki tai suurin osa jäljellä olevista tullimaksuista TTIP johtaa väistämättömään tulojen vähentymiseen sekä EU:n omassa että myös sen jäsenvaltioiden budjeteissa. Siirtymäkaudella julkiset tulot supistuvat EU:n budjetissa lähes 2 % (n. 2,6 miljardia euroa vuodessa). Näin EU saa tuloa vähemmän perinteisistä tulolähteistään. Sen on kompensoitava tämä menetys kasvattamalla EU:n nettokansantuloa.

 
3. SOSIAALISTEN KUSTANNUSTEN SÄÄNTELYN MUUTOS SAATTAA OLLA MERKITTÄVÄ


Tullialennukset merkitsevät lyhyellä ajalla mukautumista ja pitkällä tähtäimellä lisääntyviä sosiaalisia kustannuksia, jotka tutkimuksissa ohitetaan täysin. Tärkein seuraus tullimaksujen poistamisesta olisi hyvinvoinnin ohentuminen yhteiskunnassa.

Niiden poistaminen uhkaa sellaisten julkisten palveluiden olemassaoloa kuin kuluttajasuojaa, julkista terveydenhoitoa ja ympäristön hoitoa. Ecoryn tutkimus laistaa näitä ongelmia. Sen oman arvion mukaan 25 "50 % kaikista olemassaolevista tullimaksuista EU:n ja USA:n välillä voidaan joko poistaa tai muuttaa yleisiksi standardeiksi. Näitä voisi kohdistaa sellaisille herkille sektoreille kuin elintarvikkeet ja panimotuotteet, kemikaalit, apteekkituotteet, kosmetiikka ja autot.

On syytä painottaa, että EU on Euroopan kapitalistien yhteistyöjärjestö, jonka kautta kapitalistit toteuttavat pääomien, työvoiman, palveluiden ja tavaroiden vapaata liikkuvuutta eli vapaata markkinataloutta Euroopassa.

EU:n agendassa eivät ole olleet koskaan pääosassa sen jäsenvaltioiden kansalaisten ihmis- ja perusoikeudet. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen yhdistäessä voimansa siitä hyötyvät eniten kapitalistit ja vähiten pienituloiset veronmaksajat.

 
EHDOTON EI TTIP-SOPIMUKSELLE

TTIP-sopimuksen todellisena päämääränä on muodostaa maailman suurin vapaakauppa-alue, suojella suurkapitalistien sijoituksia ja poistaa tarpeettomat valtiollisen sääntelyn muodostamat esteet kapitalistien liiketoiminnalta.

Sopimuksen myötä USA:n johtamasta transatlanttisesta valtioiden liitosta tulee maailman imperialismin virallistettu keskus, jonka sotilaallisen siipenä toimii sotilasliitto Nato. Tämä on maailmanherruuden trio, jossa sen kaikki jäsenet täydentävät entistä tehokkaammin toisiaan.

 


Matti Laitinen

 


Lähteet:

Assessing the Claimed Benefits of the Transatlantic Trade and Investment Partnership, Final Report (Werner Raza, Jan Grumiller, Lance Taylor, Bernhard Tröster ja Rudi von Arnim), Vienna 31.3.2014;

 http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/151065-tafta-ttip-vapaakauppasopimus-suuryritysten-vallankaappausyritys


 http://ttipinfo.wordpress.com/tietoja/


 http://www.eurooppatiedotus.fiFI#.U1_pNRGKB2Y



Psta:VD
 
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 22, 2014, 09:26:14 ap kirjoittanut VD.com »