My Community

Kahvila => Yleinen keskustelu => Aiheen aloitti: VD.com - Huhtikuu 17, 2007, 12:24:44 ip

Otsikko: NATO TAPEELLINEN VAI TARPEETON?
Kirjoitti: VD.com - Huhtikuu 17, 2007, 12:24:44 ip
"Natolla on konflikti tilanteita tuon tuosta, sehän tiedetään. Maailman poliisina ei helppoa ole olla, niinpä Nato värvääkin mielellään uusia jäsenmaita reservien kartuttamiseksi " nopean toiminnan joukkoihin". Natoon liittyminen on yleensä pysyvä päätös, mikä maksaa nykyistä enemmän joko suoraan rahassa tai ihmishenkinä. Erittäin tärkeätä olisi kuitenkin huomioida se tosiseikka, että Naton yliherra vaihtuu määräajoin vallituloksen perusteella. Uuden, niin sanotun yliherran liipaisin herkkyys vaikuttaa siivottavien maiden määrään ja sotkun suuruus vaikuttaa suoraan sidottavien joukkojen määrään. Irak on yksi hyvä esimerkki siitä miten Nato toimii".

USA: Saddamilla ei ollut kytköstä al-Qaidaan

"Saddamin terroristiyhteydet olivat alkujaan yksi presidentti Bushin hallinnon perustelu Yhdysvaltain lähdölle Irakin-sotaan. Yhdysvaltain puolustusministeriö ei ole löytänyt todisteita Irakin teloitetun presidentin Saddam Husseinin ja al-Qaida -terroristiverkoston yhteyksistä. Husseinin oletetut terroristiyhteydet olivat yksi presidentti George Bushin hallinnon perustelu Yhdysvaltain lähdölle Irakin-sotaan vuonna 2003. Saddamin kuulusteluista ja Irakin hallinnon asiakirjoista ei ole löytynyt todisteita oletetuista terroristiyhteyksistä, kertoo eilen kokonaisuudessaan julkaistu ministeriön selvitys. Pentagonin mukaan maan tiedusteluyhteisö ei pitänyt Saddamin ja al-Qaidan yhteyksiä todennäköisinä ennen sotaakaan. "Ratkaisevaa näyttöä -- suorasta yhteistyöstä ei ollut", raportissa todetaan." (MTV3-STT-AFP)

"Kuin Yhdysvaltojen presidentti tekee mielivaltaisia päätöksiä, niin tarkoittaa se sitä, että Nato- joukot osallistuu Yhdysvaltojen presidentin päähänpistojen toteutukseen. Nato on yhtä kuin Yhdysvallat, eikä mitään muuta. Nato jäsenyys aktivoi myös al-Qaidan tapaiset terroristijärjestöt, jotka käyvät pyhää sotaa Yhdysvaltoja/ Natomaita vastaan, suomessakin on kattava kirjo ulkomaalaisia jo tällä hetkellä "se kannattaa muistaa". Vain Suomen puolueettomuus takaa ulkomaalaisväestön aloillaan olon".

"Olisitko sinä valmis lähettämään lapsesi esimerkiksi Irakiin tai Afganistaniin? Monikohan ministeri tai kansanedusta olisi valmis lähettämään lapsensa sotaan? Nato toimii jo tällä hetkellä läpinäkyvästi, kohteina on vain maat joilla on luonnonvaroja "jotka hienovaraisesti putsataan", eihän se olisi muuten liiketaloudellisesti kannattavaa toimintaa".  

"Nykyinen Nato johtaja touhuaa edelleen Lähi-idässä"

"Irakin putsaaminen öljystä jatkuu edelleen, G. W. Bushin ajattelumaailma elää liiketaloudessa, kuten imperialismissa on tapana elää. Bush ei juurikaan välitä sodan seurauksista, vain tavoiteltava hyöty on tärkeää. Naton Irak retki ajoi Irakin sisällissotaan, jonka kesto voi olla kymmeniä vuosia. Yhdysvaltojen jälkipyykinpesu on ennalta arvattavissa, Nato-joukot poistuu vähin äänin parinvuoden sisällä, "kuten Vietnamistakin". Nato- joukot jättävät jälkeensä miljoonia kodittomia, satojatuhansia kuolleita. Tässä pelissäkö Suomi haluaa olla mukana".

Esimakua täältä:
US MARINES in Iraq Real Footage Warning Graphic
http://www.youtube.com/watch?v=enm9Dhp79Vk&feature=related

*******************************************************************************

(http://varastoduunarit.com/kuvapankki/gal/8ead7516dcdc6f5e4bc0871f6c49bc13.jpg)
(Metro)

"MOSKOVA. Venäjän presidentti Vladimir Putinin mukaan Suomen mahdollinen jäsenyys puolustusliitto Natossa ei olisi hyväksi Venäjän ja Suomen suhteille.2
http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Putin+Suomen+Nato-j%C3%A4senyydest%C3%A4+Sotilasliitot+eiv%C3%A4t+lis%C3%A4%C3%A4+turvallisuutta/1135224754902

"Suomen Nato-jäsenyyttä on valmisteltu salassa jo kymmenen vuotta"
http://komnl.fi/index/nato2.html

"Nato-propaganda jatkuu herkeämättä Suomessa"
http://www.tiedonantaja.fi/arkisto/0219pohjapaak.html

"IRAKGATE"
"mitä medialta jäi kertomatta Irak vuodoista?
http://www.journalistilehti.fi/journalisti/arkisto/132004/lyhy/Muut129040.htm

Asiakirjat.
http://www.nettisanomat.com/2003/07/17/irakvuotoiltalehti20030311.htm

KORKEIMMAN  HALLINTO-OIKEUDEN  PÖ,,Ö,,TÖ-S Irak vuodoista
http://www.mtv3.fi/oikeus/khoirak.doc

"Joko puolustukseen osoitetaan lisää rahaa tai liitytään Naton"
 http://www.eskoseppanen.net/index.php?option=com_content&task=view&id=377&Itemid=27

"Estä Nato-jäsenyys!"
http://www.vapaansuomenliitto.fi/vsuomi/2002-7/vs-003.html

"Nato-jäsenyys - varma tie sotilaallisiin konflikteihin"
http://www.euvkr.com/1-03nato.html

"Aatos Erkko skeptinen Nato-jäsenyyden suhteen2
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Aatos+Erkko+skeptinen+Nato-j%C3%A4senyyden+suhteen/1135226256089?ref=rss

"Miksi Nato-jäsenyys ei kannata"
http://www.vapaasana.com/17-06miksinatoeikannata.htm

Suomen Natosoutamisesta riittäisi jutun juurta Moorelle.
(http://varastoduunarit.com/kuvapankki/gal/1d8608a4d0d396f8ed3d58488633de74.jpg)


Kuva ei liity juttuun
Otsikko: Jatkoa totuuteen
Kirjoitti: VD.com - Huhtikuu 18, 2007, 12:21:39 ip
"MEDIA JA NIIN SANOTTU YLEINEN MIELIPIDE OVAT MUODOSTANEET TIETYNLAISEN MAAILMANKUVAN. SE EI VÖ,,LTTÖ,,MÖ,,TTÖ,, OLE OIKEA.

Iskut World Trade Centeriin ja Pentagoniin ja niiden seuraukset vuonna 2001 muuttivat maailmaa. Se ei enää koskaan palaa entiselleen. Nyt on erityisen tärkeää muodostaa mahdollisimman todenmukainen kuva meneillään olevista poliittisista, taloudellisista ja sotilaallisista prosesseista.

Kolmannen maailman epäoikeudenmukaisen kohtelun lopettaminen olisi ollut ainoa keino laajojen väkivaltaisuuksien estämiseksi.

Tapahtumat maailmankapitalismin keskuksessa liittyvät viime vuosina korostetusti esille tulleeseen umpikujaan ja sovittamattomalta näyttävään ristiriitaan maailman rikkaiden ja köyhien maiden välillä, olipa syyllinen iskuihin kuka tai mikä tahansa.

Maailma on tähän saakka rakentunut pääosin kapitalistiselle vahvemman oikeudelle kaupassa ja politiikassa. Se tie on kuljettu loppuun. Maailmankapitalismi turvautuu nyt järjen käytön sijasta viimeiseen keinoonsa, sotaan.

Kyse ei todellisuudessa ole ensisijaisesti "terrorismin vastaisesta taistelusta", vaikka tällaisella visiolla on ollut helppo perustella väkivaltaisuuksia. Kyse on iskuista, jolla maailman raaka-aine- ja markkina-alueita pyritään asevoimin saattamaan keskitetysti hallitun moniongelmaisen maailmankapitalismin haltuun. Samalla yritetään sotien avulla estää maailmankapitalismin romahtaminen.

Ajatus terrorismin voittamisesta valtioterrorismilla on absurdi. Siihen näyttävät Suomessakin poliittiset päättäjät ja media kuitenkin uskovan. Tavalliset kansalaiset ovat kriittisempiä ja heillä on enemmän käytännön järkeä virheiden välttämiseksi tältä kannalta, mutta sen enempää suomalaisilla kuin muillakaan kansoilla ei enää ole todellista poliittista valtaa.

Kapitalistinen politiikka ja valtamedia pyrkivät tekemään kaikesta kansalaisten ja kansalaisjärjestäjien puolustautumisesta kapitalismin raakuuksia vastaan "terrorismia", jolla oikeutetaan kovat otteet. Tätä kautta edessämme on ennenäkemätön yleismaailmallinen fasismi. Erilaiset etniset ryhmät sekä kommunistit ja sosialistit ovat valtiollisen terrorin ja puolisotilaallisten järjestöjen vapaata riistaa suuressa osassa maailmaa jo nyt, pian varmasti myös mm. Länsi-Euroopassa.

Kapitalismin vastainen poliittinen toiminta pyritään joko leimaamaan terrorismiksi tai muutoin kieltämään ideologiset oppositiot lainsäädännöllisin keinoin.

Kapitalismin kuolinkouristukset ovat tuottaneet ja tulevat tuottamaan suurta kärsimystä ihmiskunnalle. Iskuja Afganistaniin ja Irakiin tulee varmasti seuraamaan muita iskuja ja vastaiskuja eri puolilla maailmaa.

Maailmankapitalismin lakeijat yrittävät tietoisesti vääristää maailmankuvaamme. Rauhanpalkinnon myöntäminen YK:lle ja sen pääsihteerille YK:n hyväksyttyä laajan sodan aloittamisen Aasiassa on surkuhupaisuudessaan omaa luokkaansa.

11.9.2001 merkitsi ihmiskunnalle käännekohtaa, josta todennäköisesti alkoi maailmankapitalismin lopullinen tuhoutuminen. Tapahtuneet imperialismin ja kapitalismin vastaiset väkivaltaiset prosessit ovat kuitenkin olleet luonteeltaan spontaaneja, lähinnä vihan sanelemia. Marxilainen tiede on tämän tilanteen ennakoinut. Kommunististen ja sosialististen puolueiden ja ryhmittymien tieteellisperustainen työ maailman vaarallisten taloudellisten ja poliittisten vastakkainasetteluiden poistamiseksi jatkuu joka tapauksessa monissa eri muodoissa.

Valtamedia ja monien valtioiden virallinen tiedotus ovat yrittäneet luoda mielikuvaa "kansainvälisestä yhteisöstä", joka nykytilanteessa luotsaa maailmaa kohti rauhaa ja tasapainoa. Todellisuudessa maailman sekä luokka- että geopoliittiset ristiriidat ovat juuri nyt kärjistymässä äärimmilleen. Syksyn 2001 tapahtumat ovat aiheuttaneet hämmennystä, joka luo otollisen maaperän virheellisille mielikuville.

Loppuvuonna 2001 ja sen jälkeen on sekä arabivaltioiden medioita että sosialistis-kommunistisia tiedotusvälineitä järjestelmällisesti häiritty. TV- ja radioasemien häirinnän lisäksi sähköpostilistoja ja web-sivuja on sabotoitu ja kommunististen puolueiden sähköpostilaatikoita on tukittu.
 
Todellisuutta pyritään valtamedian taholta hämärtämään myös luomalla mielikuva maailman uskonnollisista vastakkainasetteluista kristittyjen ja islamilaisten välillä. Islamilaisen maailman oma propaganda tukee tätä virheellistä asettamusta. Totuus on brutaalimpi. Todellisessa maailmassa on kyse taloudesta, erityisesti öljystä ja muista luonnonvaroista sekä kapitalismin poliittisista tavoitteista.

Yhdysvaltalais-englantilaisen sotilasliittouman syksyllä 2001 aloittaman Afganistanin sodan imperialistinen luonne kävi selväksi prosessin edetessä. Itsenäisen valtion miehitys ja koko Aasiaa uhkaavan ohjusjärjestelmän rakentaminen Afganistaniin ja lähialueille eivät loogisesti sovellu "terrorismin vastaiseen taisteluun".

Hyökkäyksellä Afganistaniin ei saavutettu edes sille asetettuja näennäisiä tavoitteita. "Terrorismia" ei tällä tavoin kukisteta. Sen sijaan aiheutettiin sisällissota, sekasorto ja mittaamattomia inhimillisiä kärsimyksiä.

Vuosina 2002/2007 Yhdysvallat on esitellyt uusia hyökkäyssuunnitelmia kolmannen maailman valtioihin. Siten syyskuun 11. päivän tapahtumat osoittautuvat aihetodistein entistäkin selkeämmin pelkäksi tekosyyksi laajojen sotien valmistelussa. Kyse on imperialistisesta sotilaallisesta aggressiosta nykyisessä konfliktissa maailman rikkaiden ja köyhien valtioiden välillä, ei "terrorismin vastaisesta taistelusta".
 
Yhdysvaltain presidentti on sanonut, että "sodasta terrorismia vastaan" tulee pitkä. Niin varmasti tulee. USA-johteinen maailmankapitalismi yrittää sotilaallisin keinoin tuhota kapitalismin vastaisen opposition koko maailman mitassa. Ajatus on yhtä älykäs kuin Don Quijoten taistelu tuulimyllyjä vastaan.

George W. Bushin vuonna 2002 julkistama "pahuuden akseli" -ajatusmaailma viittaa täydellisessä nurinkurisuudessaan psykiatriseen sairauteen.

Los Angeles Times kertoi maaliskuussa 2002 Bushin hallituksella olleen vuoden 2002 alusta alkaen valmiina suunnitelma ydinaseiden käyttöön Venäjää, Kiinaa, Korean demokraattista kansantasavaltaa, Irakia, Irania, Libyaa, ja Syyriaa vastaan. Samassa yhteydessä on Bushin hallinnon laadittiin suunnitelma Israelin-Palestiinan ongelman ratkaisemiseksi ydinasein. Kesäkuussa 2002 Yhdysvaltain itselleen oikeuttama mielipuolinen ensi-iskun mahdollisuus koski kuuttakymmentä valtiota. Lokakuussa 2002 pahuuden akseli -valtioiden luetteloa laajennettiin edelleen. Uutta pahuutta edustivat kuulemma Ukraina, Valko-Venäjä, Kenia, Zimbabwe, Gabon, Namibia, Etelä-Afrikka ja Bosnian Serbitasavalta. Imperialismi lisäsi "käsiteltäviin" kohteisiin huhtikuussa 2003, Irakin sodan aikana, myös Pohjois-Irlannin.

Kolmikymmenluvun kapitalismin kasautuneet ongelmat päätyivät toiseen maailmansotaan. Likaisen työn suoritti lähinnä Adolf Hitler. Sotaan tähtäävä vihanlietsonta aloitettiin itse järjestetyllä Berliinin valtiopäivätalon tulipalolla.

Tämä päivän maailmankapitalismin laajenevat ongelmat saattavat johtaa kolmanteen maailmansotaan. Keulahahmo sotilaallisten aggressioiden aloittamisessa on George W. Bush. Sodanlietsonta aloitettiin syyskuun 11. päivän tapahtumien tekosyyllä. Tähän mennessä saatujen tietojen perusteella voidaan varmuudella todeta Yhdysvaltain viranomaisten olleen etukäteen tietoisia tulevasta, kauan suunnitellusta ja taitavasti suoritetusta iskusta. Lisäksi on vähintäänkin mahdollista, että Yhdysvaltojen ja Israelin tiedustelupalvelut ovat osallistuneet Yhdysvaltoihin suunnatun hyökkäyksen suunnitteluun.
 
Yhdysvaltain virallisen tiedotuksen jo aikaisemmin tiedossa olleet 11.9. tapahtumiin liittyvät valheet tulivat päivänvaloon alkuvuonna 2002. Yhdysvaltain hallituspiirien selittely-yritykset veivät lopunkin pohjan Yhdysvaltain ulkopolitiikan uskottavuudelta.

Jugoslavian sodalla, 9.11. tapahtumilla, invaasiolla Afganistaniin ja länsiliittouman hyökkäyksellä Irakiin ja ilmeisillä hyökkäysaikeilla myös Iraniin ja Korean demokraattiseen kansantasavaltaan on keskinäinen historiallinen, imperialismin tarkoitusperiin ja menettelytapoihin liittyvä yhteys.

Vuosina 2002 - 2007 Yhdysvaltain presidentti on uhonnut ennaltaehkäisevillä iskuilla ilman tarkempaa määrittelyä. Kyse lienee mm. siitä, että Yhdysvaltain ja Naton taholla tilanne on sotilaallisessa mielessä luisunut käsistä. Valtioiden väliseen sotaan rakennettu sotakoneisto ei toimi, kun vastapuolella on suurelta osin maailmanlaajuinen kansalaistason anti-imperialistinen rintama. Samassa yhteydessä voidaan puhua vaikkapa maailmanlaajuisesta luokkasodasta. Siinäkään eivät vanhakantaiset sotilaalliset menettelytavat toimi.

Yhdysvaltojen nykyiseen geopoliittiseen doktriiniin kuuluu imperialismia palvelevan militarismin levittäminen joka puolelle maailmaa. Kansallisilla fasistihallituksilla on usein Yhdysvaltain sotilaallinen tuki.

Tapahtuneet ja tulevat terrori-iskut - olipa niistä vastuussa kuka tahansa - johtuvat pohjimmaltaan amerikkalaisjohteisen maailmankapitalismin ristiriidoista, jotka eivät ratkea ainakaan mielivaltaisilla "kostoilla". On lisäksi varsin erikoista, että "kostoiskut" suunnataan erityisesti maailman tärkeillä öljyalueilla ja -reiteillä sijaitseviin valtioihin ja kansoihin.

Vuosina 2003 - 2006 Yhdysvallat on toteuttanut brutaalia sotaa Irakia ja sen siviiliväestöä vastaan. Prosessi ei varmasti pysähdy siihen. Yhdysvaltain presidentillä on aikomus käynnistää maailmanlaajuiset joukkotappajaiset. Suunnitteilla on mm. ballististen ohjusten käyttäminen "terrorismin vastaisessa taistelussa". Miten ballistisilla ohjuksilla osutaan ns. "terroristeihin" muita vahingoittamatta? Myös sekä strategisten että taktisten ydinaseiden käyttöä on väläytelty. Mitenkähän ne erottelevat "hyvät" ja "pahat"?

Vuonna 1939 Adolf Hitler käynnisti toisen maailmansodan käyttäen tekosyynä "Puolan uhkaa".
 
Vuosina 2004 - 2007 George W. Bushin idiotismi on jatkuvasti vaarassa sytyttää koko maailman tuleen. Bushin menettelytapoihin kuuluu pelottelu tekaistuilla uhkakuvilla. Bushin ja republikaanien keinotekoinen vaalivoitto marraskuussa 2004 on verrattavissa Hitlerin ja NSDAP:n voittoon Saksan vaaleissa vuonna 1933.

Yhdysvallat valmistelee ilmeisesti seuraavaksi hyökkäystä Iraniin. Tekosyinä ovat nyt: "Iran suojelee al-Qaedan jäseniä" ja "Iran valmistautuu ydinaseiden tuotantoon". Myös Syyria on välittömän uhan alla. Tekaistut syyt sodalle: "Syyria oli syyllinen libanonilaispoliitikon murhaan", "helmikuun 2005 itsemurhaisku Tel Avivissa suoritettiin Syyriasta käsin". Tätä vaarallista prosessia saattavat hidastaa USA:n kärsimät tappiot Irakissa.

Saattaa olla, että Yhdysvaltain epäonnistuttua yrityksessään käyttää Yhdistyneitä kansakuntia välineenä maailman alistamiseksi se yrittää epävirallisesti samaa nyt G8-valtioiden muodostaman hajanaisen yhteisön kautta.

Irakin sotaan liittyneet valheet paljastuivat laajassa mitassa maailmalle vuosina 2003 - 2007. Olisikohan nyt syytä tarkastella lähemmin muitakin imperialismin tuottamia lähihistorian valheita?

YK:n 58. yleiskokouksessa syyskuussa 2003 Kuuban ulkoministeri sanoi USA:n aikaansaaman Irakin ongelman muodostuvan kohtalon kysymykseksi maailmanjärjestön olemassaololle sen nykyisessä muodossa. 59. yleiskokouksessa syyskuussa 2004 hän sanoi lisäksi, että YK:n elinehto on osoittaa kykynsä maailman varallisuuserojen ratkaisevaksi kaventamiseksi. Tässä yleiskokouksessa Kuuba ja Kiina esittivät YK:n turvallisuusneuvoston säännöstön muuttamista siten, että kolmannen maailman vaikutusvalta maailmanjärjestössä kasvaisi olennaisesti. USA:n käyttämä veto turvallisuusneuvostossa lokakuussa 2004 Israelin suorittaman Palestiinan kansanmurhan tuomitsemisen estämiseksi oli piste i:n päälle tältä osin. Nykyisellään YK:lla ei ole tositilanteissa mitään merkitystä. YK:n 60. yleiskokouksen epäonnistuminen syyskuussa 2005 vahvisti tätä visiota.

Naton asevoimien viimeaikaisista liikkeistä ja yhteissotaharjoituksista muutamien euraasialaisten valtioiden kanssa voidaan arvailla USA:n pitkän tähtäimen tavoitteena olevan Venäjän ja Kiinan sotilaallinen saartaminen. Kokouksissaan Brysselissä joulukuussa 2003 ja Istanbulissa kesäkuussa 2004 NATO käsitteli kaikkia maanosia koskevia suunnitelmiaan. Yhdysvaltain vuoteen 2007 mennessä kärsimät sotilaalliset ja arvovaltatappiot Irakissa ja Afganistanissa saattavat kuitenkin vähintäänkin viivästyttää mielettömien maailmanvalloitussuunnitelmien toteuttamista.

Israelin Yhdysvaltain tuella toteuttama möykkäys Libanoniin vuonna 2006 saattoi olla alkusoitto tarkoituksellisesti järjestetylle laajemmalle alueelliselle konfliktille Lähi- ja Keski-idässä. Hyökkäys kuitenkin epäonnistui ja suunnitelmat tältä osin ilmeisesti viivästyivät. Sen sijaan Yhdysvallat hyökkäsi Somaliaan tammikuussa 2007.

Pääoman vapaan liikkuvuuden ja keskittymisen olosuhteissa maailma on muotoutunut jatkuvan väkivallan ja sotien kierteeksi juuri siten kuin Karl Marx ja Friedrich Engels 1800-luvulla ennakoivat. Maailmankapitalismi tarvitsee sotia ja pelkää rauhaa.

Läntisten imperialististen voimien tukeman Georgian ja Venäjän tukeman Etelä-Ossetian välinen konflikti saattaa muodostua sotilaalliseksi vastakkainasetteluksi Naton ja Venäjän välillä. EU:n, USA:n ja Naton vastakkainasettelu Venäjän ja eräiden muiden Itä-Euroopan valtioiden kanssa kärjistyy edelleen.

Aasian hyökyaaltokatastrofin uhrien auttamiseen osallistui koko maailma. Monilla tahoilla kuitenkin epäillään, että Yhdysvallat ja Australia pyrkivät avun varjolla lisäämään sotilaallista läsnäoloaan Etelä-Aasiassa.

Tämän hetken maailmassa imperialismin vastainen taistelu on suurelle osalle maailman kansoista suoranainen elinehto. Itsenäisyytensä menettäneet kansat ja valtiot eivät useinkaan kykene kehittymään lainkaan. Yhteiskuntatiede ja yhteisöllinen kehitys ovat erityisesti nyt ihmislajin elämän jatkumisen välttämätön edellytys. Kaikkialla luonnossa yhteisön etu on yksilön etua tärkeämpi. Ihmisyhteisö ei ole poikkeus. Ihminen poikkeaa kuitenkin muista eläimistä sikäli, että hän voi tietoisella toiminnallaan luoda tarkoituksenmukaiset yhteiskunnan kollektiiviset rakenteet.

Vuonna 2005 -2007 maailman geopolitiikassa alkoi tapahtua ratkaisevia muutoksia. Venäjä, Kiina, Intia ja Shanghai Cooperation Organization liittolaisineen ovat faktisesti muodostamassa voimakasta sekä taloudellista että sotilaallista vastapainoa Yhdysvaltain hegemoniapyrkimyksille. Euraasialainen puolustusliitto CSTO, jonka ytimenä on Venäjän ja Valko-Venäjän valtioliitto, terästää valmiuttaan. Helmikuussa 2007 Venäjän presidentti päätti selväsanaisella puheellaan MÖ¼nchenissä loputkin kuvitelmat USA/Naton ja Venäjän "kumppanuudesta".

Naton huippukokous Riikassa marraskuussa 2006 yritti viestittää maailmalle Naton yleismaailmallista merkitystä ja voittamattomuutta. Viesti tuskin meni perille halutulla tavalla.

Pieni valopilkku historian kulussa oli syyskuussa 2006 Havannassa järjestetty maailman sitoutumattomien maiden liikkeen (Non-Aligned Movement, NAM) huippukokous, johon myös YK:n pääsihteeri sekä Kiinan ja Venäjän valtuuskunnat osallistuivat. 118-jäsenisen maailmanjärjestön viesti oli selvä: Loppu Yhdysvaltain - Israelin maailmanhegemoniapyrkimyksille! NAM-kokouksella oli myös vastaava myönteinen vaikutus YK:n 61. yleiskokoukseen syyskuussa 2006.

Taloudellisessa mielessä maailmankapitalismi ja sen nykyiset menettelytavat ajavat maailmaa täydellä höyryllä kohti tuhoa. Erään virolaiskirjailijan vertaus Titaniciin on varsin osuva. On aika hiljentää vauhtia, ajatella ja perehtyä meneillään olevien prosessien todelliseen luonteeseen.

Pelkkä rahallisten arvojen kasvattaminen ei auta maailman ongelmien ratkaisemisessa. Meidän tulee vähintäänkin myöntää se itsestäänselvyys, että politiikan tulee johtaa taloutta eikä päinvastoin, niin kuin asia läntisessä maailmassa yleensä on.

Suunniteltu talous lienee aina parempi kuin suunnittelematon talous, kaikilla tasoilla. Suunnitelmatalouden puitteissa tapahtuvalla luonnonvarojen säästämisellä voitaisiin mitä ilmeisimmin estää tulevat sodat. Nyt meneillään olevien ja tulevien sotien keskeisin syy on epäilemättä maailman öljyvarantojen ja muiden luonnonvarojen tavoittelu."
                                                                                                                      KOMINFORM

Katso myös totuuden mukaiset uutiset maailman tilanteesta, mitä Suomen media ei julkaise.
http://www.vunet.org
Otsikko: Erkki Tuomioja sekä Matti Vanhanen ovat vastaan Natoon liittymistä.
Kirjoitti: VD.com - Tammikuu 07, 2008, 09:52:01 ap
Erkki Tuomioja sekä Matti Vanhanen ovat julkisesti kertoneet Nato kantansa joka on "kielteinen".
Häkämies taas hehkuttaa rapakon takana olevaa puolustus liittoa rintakehä pulleana, viimeaikoina ollut tästäkin hiljaa," liekkö Halonen tukkinut Häkämiehen suun?". "Kuten Halmeelta aikanaan".



(http://varastoduunarit.com/kuvapankki/gal/f808eb8b519cd3c618471dfad8125337.jpg)
Otsikko: Ehdotus Suomen ilmapuolustuksen kytkemisestä NATOon. Kieroutta kierouden päälle.
Kirjoitti: VD.com - Tammikuu 22, 2008, 12:35:53 ip
Tekosyynä tämänkertaiselle ehdotukselle uudeksi Nato-kytkennäksi on se, että väitetysti tarpeellista pohjoismaista ilmapuolustusyhteistyötä ei voida toteuttaa ilman Norjaa, joka on Naton jäsen. Norjalla kun ei ole kansallisia ilmavoimia, niin Nato-kytkentä yhteispohjoismaisessa ilmapuolustuksessa on kuulemma välttämätön.

Höpö höpö. Suomen ilmapuolustus ja ilmavoimat on jo teknisesti kytketty Natoon. Suomen ilmavoimien koneissa on jo vuosia ollut Naton omakonetransponderit, niin että Suomen ilmavoimia tuskin teknisesti voi enää enempää Natoon liittää.

Nyt tehdyssä ehdotuksessa on epäilemättä kyse Suomen Nato-jäsenyyden edistämisestä tällaisella kierolla tavalla.

Tähän saakka on puhuttu lähinnä Suomen ja Ruotsin sotilasyhteistyöstä ja Nato-liittoutumisista. Ruotsi on kuitenkin ottanut vähintäänkin aikalisän Nato-liittoutumisen osalta. Niin että nyt haetaan Nato-kytkentöjen lisäämisessä apua Norjasta.

Toiseksi pohjimmaltaan ei tietenkään ole kyse pelkästään ilmapuolustuksen kytkemisestä Natoon vaan sekä ilmavoimien, muidenkin aselajien että samaa linjaa noudattaen koko Suomen Nato-sidonnaisuuden lisäämisestä tilanteessa, jossa enemmistö kansasta edelleen vastustaa Nato-liittoutumista.

Tällä tavoin menetellen sivuutetaan askel askeleelta näppärästi kansan tahto, Suomen perustuslaki ja Eduskunta kaikkine asiaan liittyvine valiokuntineen.

Suomea viedään Natoon umpikieroin ja epärehellisin menettelytavoin, jolle vetää vertoja vain Suomen "pakollinen" Euroopan rahaliittoon liittyminen. Miksiköhän Suomen Emu-kytkentä oli muka pakollinen osa EU-sopimusta, mutta näin ei asia kuitenkaan ollut Ruotsissa eikä Tanskassa?

Niin suunnaton on tiettyjen piirien hinku ajaa Suomi läntiseen sotaliittoon, ettei mitään keinoja enää kaihdeta. Valhe valheen perään.

Suomea ei idän suunnalta varmuudella uhkaa mikään, minkä takia ilmapuolustusta ylipäätään tarvitsisi kehittää. Ainoa uhka on USA/NATO, joka voi aggressiivisella politiikallaan ja aseistuksen tuomisella Venäjän vastaisen rajan pintaan saada aikaan konfliktin Euroopassa.

KOMINFORM



VD
Otsikko: Tiedonantaja. Viikon pakina. Loppu Nato-jäsenyyspuheille?
Kirjoitti: VD.com - Helmikuu 03, 2008, 08:51:40 ip


"Yhteistyön tiivistyminen Naton jäsenmaan Norjan kanssa heikentää niitä varaumia, joita ruotsalaisilla ja suomalaisilla on kansanvaltaisten teollisuusmaiden puolustusjärjestöä kohtaan", kirjoitti Olli Kivinen Helsingin Sanomissa toissa tiistaina.

Uusimmat tiedot "kansanvaltaisten teollisuusmaiden puolustusjärjestön" puuhista pikemminkin panevat pisteen puheille Suomen Nato-jäsenyydestä.

Ydinaseiden ensi-iskun käytön täytyy säilyä Naton keinovalikoimassa "äärimmäisenä instrumenttina joukkotuhoaseiden käytön estämiseksi", todetaan viiden läntisen sotilasjohtajan laatimassa Naton uudistamissuunnitelmassa (mm. The Guardian 22.1.)

Raportin tekijät ovat kenraali John Shalikashvili (USA), kenraali Klaus Naumann (Saksa), kenraali Henk van den Breemen (Hollanti), amiraali Jacques Lanxade (Ranska) ja sotamarsalkka Peter Inge (Britannia). Se on esitelty Pentagonille ja Naton pääsihteerille Jaap de Hoop Schefferille ja siitä keskustellaan sotilasliiton huippukokouksessa Bukarestissa huhtikuussa.

Orwellilainen kielenkäyttö on asiakirjassa viety huippuunsa: pahimman joukkotuhoaseen ensi-iskun käyttö joukkotuhoaseiden käytön estämiseksi. Nyrnbergissä ensi-iskun hyökkäystä nimitettiin "suurimmaksi kansainväliseksi rikokseksi".

Ydinaseiden ensi-iskun käyttö on tunnetusti George W. Bushin hallinnon laatimassa USA:n sotilasdoktriinissa, ja USA:n puuhaama Venäjän vastainen ohjuskilpijärjestelmä tähtää siihen, että ensi-isku voidaan tehdä estäen hyökkäyksen kohteen kostoisku.

Mutta Natossahan päätökset tehdään konsensuksella, ja yksikin jäsenmaa, vaikkapa Suomi, voi estää ydinaseiden ensi-iskun käytön.

Ei voi, jos raportti hyväksytään.

Raportissa kehotetaan rukkaamaan Naton päätöksentekomenetelmiä, muodostamaan uusi USA:n, Naton ja EU:n johtajien "direktoraatti" reagoimaan nopeasti uhkiin ja tekemään loppu EU:n "estämisestä" ja "kilpailuasenteesta Naton kanssa".

Konsensus-päätöksenteosta Naton elimissä on siirryttävä enemmistöpäätöksiin ja kansallisesta veto-oikeudesta on luovuttava.

Myös kansallisten vastalauseiden ja varaumien mahdollisuus Nato-operaatioissa on eliminoitava, eikä Nato-operaatioita koskevassa päätöksenteossa saa olla mitään roolia jäsenmailla, jotka eivät osallistu operaatioihin.  

Saksalainen kenraali Naumann arvostelee rankasti oman maansa toimintaa Afganistanissa. "Saksalle on tullut aika päättää, haluaako se olla luotettava kumppani." Vaatimalla "erikoissääntöjä" joukoilleen Afganistanissa Angela Merkelin hallitus edistää "Naton hajoamista". Raportti romuttaa keskeiset Suomen Nato-jäsenyyttä puoltavat sepustukset. Ainoa keino jatkaa valehtelua on vaieta koko asiakirjasta

EERO

Tiedonantaja nro 4/2008
Otsikko: Suomi, EU ja Nato.
Kirjoitti: VD.com - Toukokuu 24, 2008, 08:39:45 ap

SKP ja Tiedonantaja ovat julkaisseet paljon aineistoa ja linjanvetoja Suomen suhteesta Euroopan unioniin ja Natoon. Siksi seuraavassa tarkastellaankin aihetta Suomen historian pidemmän aikajatkumon valossa. Pidemmän historiallisen taustan tarkastelu tuo aiheeseen lisävalaistusta. Suomen vallanpitäjien pyrkimykset viedä maatamme länteen eivät alkaneet vasta 1990-luvulla.

Suomi suurvaltojen pelinappulana.

Ennen itsenäistymistään Suomi oli maantieteellisen asemansa vuoksi pitkiä aikoja suurvaltojen kiistakapulana. Sen rajoja vedettiin suurvaltojen kulloistenkin voimasuhteiden mukaan ja se oli vuoronperään Ruotsin ja Venäjän hallussa. Jo tällöin päti myöhemminkin pätenyt totuus eli se, että suurvallat eivät olleet kiinnostuneet maastamme niinkään sen itsensä vuoksi kuin sen geopoliittisen aseman vuoksi ja sillanpäänä suurvaltapoliittisessa pelissä.

Pääosa Suomen aatelistosta, porvaristosta, virkamiehistöstä ja upseeristosta palveli uskollisesti kulloistakin emäsuurvaltaa ja hyötyi siitä. Emäsuurvalloilta eliitti sai myös apua taistelussa omaa kansaa vastaan. Tämä korostui erityisesti sen jälkeen kun työväenluokka kasvoi ja järjestäytyi ja syntyi itsenäinen työväenliike.

Osittain jo Venäjän helmikuun porvarillis-demokraattien vallankumous, mutta varsinkin lokakuun vallankumous muutti tilanteen. Lokakuun vallankumous avasi Suomelle tien itsenäisyyteen ja myös siihen mitä myöhemmin alettiin kutsua rauhanomaiseksi rinnakkaiseloksi. Mutta vallankumouksen säikäyttämänä Suomen porvaristolle tuli kiire yksipuoliseen itsenäisyyden julistamiseen, työväenliikkeen nujertamiseen väkivalloin ja selkänoja hakemiseen Saksalta.

Mitä sitten seurasi, on tuttua historiaa. Erityisen tärkeä siinä oli valkoisen Suomen hallituksen ja Saksan 7.3.1918 solmima sopimus, joka saksalaisten joukkojen Suomeen hyökkäyksen ohella sisälsi faktisesti Suomen vastasaavutetun itsenäisyyden lopettamisen ja maamme alistamisen Saksan vasalliksi. Kun porvaristo oli voittanut luokkasodan, tämä vasallisuhde aiottiin sinetöidä istuttamalla maamme valtaistuimelle saksalainen kuningas. Saksan tappio ensimmäisessä maailmansodassa kuitenkin romutti hankkeen.

Valkoinen Suomi ja liitto Natsi-Saksan kanssa.

Valkoisen Suomen suhde itärajan taakse syntyneeseen neuvostovaltion oli periaatteessa ja käytännössä vihollissuhde, vaikka maltillisemminkin suhtautuneita porvariston edustajia oli. Tätä ilmensivät muun muassa valtiolliseksi ideologiaksi korotettu "ryssäviha", tuen hakeminen imperialistisilta valloilta Neuvosto-Venäjää ja Neuvostoliittoa vastaan, aseelliset hyökkäykset itäisen naapurin alueelle, reunavaltiopyrkimykset eli pyrkimykset muodostaa saartorengas neuvostovaltion rajoille sekä kansainvälinen käräjöinti rajoja ja Itä-Karjalaa koskevissa kysymyksissä Suomen sekä Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden kannalta kohtalokas oli fasismin valtaannousu Saksassa. Se johti askel askeleelta tiiviimpien, sekä julkisten että kulissien takaisten suhteiden luomiseen Suomen ja Saksan välille. Natsi-Saksan julkisesti ilmaistuna tavoitteena oli bolshevismin ja Neuvostoliiton hävittäminen, ja Suomelle oli varattu siinä astinlaudan ja tärkeän liittolaisen rooli. Ennen talvisotaa käydyissä neuvotteluissa oli Neuvostoliiton kannalta kyse tähän uhkaan valmistautumiselta. Seurannut talvisota oli Saksalle tulevan suurhyökkäyksen esinäytös, vaikka Saksa ei siinä vaiheessa ollutkaan valmis aktiivisiin toimiin itäistä suurvaltaa vastaan.

Se aika koitti vuosina 1940-41, jolloin Suomi sidottiin elimelliseksi osaksi Saksan Barbarossa-suunnitelmaa ja saksalaiset joukot sijoitettiin Pohjois-Suomeen. Seurasi ns. jatkosota, Saksan ja Suomen yhteinen hyökkäys-, valloitus-, miehitys- ja tuhoamissota Neuvostoliittoa vastaan sen hävittämiseksi. Sota päättyi Saksan ja Suomen tappioon. Suomen osalta tappio pelasti maamme olemassaolon itsenäisenä valtiona.

Itsenäistymisen jälkeinen Suomen historia ennen EU:hun liittymistä jakautuu kahteen toisistaan jyrkästi poikkeavaan kauteen. Ensimmäiselle kaudelle, joka kesti vuodesta 1917 syyskuuhun 1944, oli tyypillistä ankara väkivaltakomento sisäpolitiikassa ja aggressiivinen neuvostovastaisuus ulkopolitiikassa. Tällä kaudella Suomen hallitseva porvaristo apureineen toistuvasti vaaransi maamme itsenäisyyden ja kahdesti  oe 1918 ja 1941-44  oe onnistui sen tilapäisesti hävittämäänkin. Toinen kausi alkoi syksyllä 1944.

Itsenäisyyden vahvistumisen syyt.

Toisella kaudella maamme itsenäisyys oli monin verroin lujemmalla pohjalla kuin aikaisemmin. Mutta se ei johtunut siitä, että suurpääoman ja oikeiston epäisänmaallinen olemus olisi muuksi muuttunut ja että linjasta ei olisi tarvinnut taistella. Se johtui:

1) Neuvostoliiton voitosta toisessa maailmansodassa ja Suomen hallitsevia piirejä vastaan käydyssä jatkosodassa;

2) Neuvostoliiton voiton aiheuttamasta voimasuhteiden muutoksesta maailmassa sosialismin ja edistyksen voimien hyväksi;

3) Suomen ja Neuvostoliiton uusista keskinäisistä suhteista ja niitä säätelevistä sopimuksista, välirauhansopimuksesta, Pariisin rauhansopimuksesta ja yya-sopimuksesta, joiden pohjalta Suomi omaksui uuden rauhanomaisen ulkopolitiikan ja demokraattisemman sisäpolitiikan;

4) Työväen- ja demokraattisen liikkeen vapautumisesta ja noususta sekä tämän liikkeen  oe mukaan luettuna ystävyysliike ja rauhanliike  oe käymästä menestyksellisestä taistelusta;

5) Muuttuneiden olosuhteiden voimistamasta realiteettien tajusta ja kansallisten etujen omaksumisesta myös tietyissä porvarillisissa piireissä sekä erityisesti presidenttien J.K. Paasikiven ja Urho Kekkosen panoksesta;

6) Suomen ja Neuvostoliiton yhteistyön jatkuvasta syventymisestä yya-sopimuksen pohjalta solmittujen uusien sopimusten mukaisesti.

Vuonna 1949 SKP julkaisi O.W. Kuusisen kirjasen Suomen työväenliikkeen opetuksia. Siinä Kuusinen aiemman kokemuksen valossa muistutti Suomen vallanpitäjien ulkopoliittisista seikkailuista ja varoitti niiden toistumisesta:

"Ajatelkaapa vain minkä merkillisen kiertokaavan mukaan Suomen vallanpitäjät ovat ulkopolitiikkaansa ohjanneet vuosikymmenestä toiseen. Kierto on aina alkanut sotapoliittisista vehkeilyistä jonkin ulkovallan kanssa; sen jälkeen on ryhdytty sotimaan ja hyökkäämään yrittäen anastaa itäisen naapurimaan alueita; mutta sitten kun sodassa on käynyt huonosti, on juostu vikkelään anomaan Neuvostoliitolta rauhaa, luvaten elää ikuisessa sovussa ja ystävyydessä. Sen jälkeen on alkanut seuraava â,,¢rondiâ,,¢ uusista sotapoliittisista vehkeilyistä ulkovaltain kanssa, kunnes on päästy sotimaan ja sitten taas anomaan rauhaa, ja niin edespäin. Kolmasti on Suomen ulkopolitiikka jo täydelleen suorittanut tuon kiertokulkunsa¦" ....

ERKKI SUSI

Lue lisää Tiedonantajasta nro 19 / 9.5.2008
Otsikko: Räkäosterijojot vievät Suomea NATO:on
Kirjoitti: VD.com - Lokakuu 01, 2008, 08:56:34 ap
Räkäosterijojot vievät Suomea NATO:on


YK:n peruskirjan mukaan kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta uhkaavien valtioiden välisten riitojen selvittely tulisi perustua rauhanomaisiin menettelytapoihin. Jos turvallisuusneuvosto katsoo, että 41. artiklassa edellytetyt toimenpiteet ovat riittämättömiä, tai jos ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi, se voi ryhtyä ilma-, meri- tai maasotavoimien avulla toimintaan, jota se pitää tarpeellisena kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi.  

On ikävää havaita, että YK:n 24.10.1945 voimaansaattama peruskirja on muuttunut kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden kannalta kokoelmaksi kastuneita paperitiikerin haukotuksia. Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus ja YK:n asema kansainvälisten kriisien ratkaisijana on menettänyt maamme poliittisen eliitin keskuudessa merkityksensä. Ne ovat korvautuneet NATO-yhteistyöllä. Suomi aloitti hivuttautumisensa kohti NATO:n jäsenyyttä liittymällä Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvoston (NACC) tarkkailijaksi v. 1992 ja v. 1994 Naton rauhankumppanuusohjelmaan. NACC:n korvanneeseen Euro-Atlanttiseen yhteistyöneuvostoon (EAPC) maamme änkesi v. 1997. Elämme NATO-yhteyksien syventämisen aikaa.

 
NATO:n MUUTTUNUT ROOLI

Kylmän sodan päättymisen jälkeen Nato on laajentunut itään entisiin Varsovan liiton maihin ja neuvostovaltioihin. Sotilasliiton toiminta on aktivoitunut ja sen toiminnan luonne on muuttunut kauhun tasapainottomuuden kaudella puolustusliitosta hyökkäysliitoksi. Se suhtautuu välinpitämättömästi YK:n päätöslauselmiin. Todistaakseen voimansa NATO suoritti ensimmäisen sotatoimensa helmikuussa 1994 Bosnia-Hertsegovinassa.

On suorastaan naurettavaa, että NATO:n peruskirjan 7. artiklassa väitetään, että NATO-sopimus ei vaikuttaisi millään tavoin niihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin, joita sen YK:hon kuuluvilla jäsenvaltiolla Yhdistyneiden Kansankuntien peruskirjan nojalla on.

 

SIVIILIEN JOUKKOTUHOON ERIKOISTUNUT SOTILASLIITTO

YK:n yleiskokous toi julki 11.12.1946 päätöslauselmassaan joukkotuhonnan olevan rikos kansainvälistä oikeutta vastaan, YK:n hengen ja päämäärien vastaista sekä sen olevan myös sivistyneen maailman tuomitsema teko. Kyseisen päätöslauselman 1. artiklassa sanotaan: "Sopimuspuolet toteavat joukkotuhonnan, tapahtui se sitten rauhan tai sodan aikana, olevan kansainvälisen oikeuden mukaan rikoksen, jonka ehkäisemiseen ja rankaisemiseen ne sitoutuvat. Tällaisiin rikoksiin syyllistyneet henkilöt on rangaistava siitä riippumatta, ovatko he perustuslain mukaisesti hallitusvastuussa olevia henkilöitä, virkamiehiä tai yksityisiä henkilöitä."

USA:n johtaman NATO:n siviileihin kohdistavat täsmätappotoimenpiteet Afganistanissa ja Irakissa täyttävät varsin hyvin joukkotuhonnan tunnusmerkit. USA:n ja NATO-maiden valtiojohtajat olisi asetettava syytteeseen kansanmurhista Haagin kansainväliseen sotarikostuomioistuimeen. Rikostuomioistuimella on valta tuomita henkilöitä sotarikoksista, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhonnasta. Miksi YK:n pakotejärjestelmiä ei sovelleta tähän imperialistiseen sotilasliittoon?

 

NATO:n PERUSKIRJAN JOUSTAVA 5. ARTIKLA

"Sopimuspuolet sopivat siitä, että aseellista hyökkäystä yhtä tai useampaa sopimuspuolta vastaan Euroopassa tai Pohjois-Amerikassa on pidettävä hyökkäyksenä niitä kaikkia vastaan? jos tällainen aseellinen hyökkäys tapahtuu, kukin niistä harjoittamalla erillistä tai yhteistä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklassa tunnustettua puolustautumisoikeutta auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta sopimuspuolta tai hyökkäyksen kohteeksi joutuneita sopimuspuolia".


Afganistan ja Irak eivät ole hyökänneet aseellisesti  "ainoankaan niistä nähden maapallon toisella puolella sijaitsevan" NATO-valtion kimppuun, joten NATO:n peruskirjan 5. artiklan määrittelemään kollektiiviseen puolustautumisoikeuteen vetoaminen 12.9.2001 oli Afganistanin valloitussodan kohdalla täysin kestämätön peruste. Irakin miehitys rikkoi myös kaikkia mahdollisia kansainvälisiä sopimuksia. USA:n johtama liittoutuma aloitti maahyökkäyksen Irakiin 20.3.2003 ilman YK:n turvallisuusneuvoston valtuutusta tai edes julistamatta sotaa. Sodan aloittaminen aiheutti ristiriitoja NATO:n sisällä, koska Ranska, Saksa ja Belgia vastustivat Irakin sotaa, mutta tämäkään ei lopettanut itse sotaa. Irakista ei ole löytynyt joukkotuhoaseita ja yhteyksiä USA:n kouluttamaan Al-Qaidaan, koska se ei ollut edes tarpeen. Espanja on vetänyt joukkonsa pois Irakista.

NATO:n peruskirja on merkillinen laitos. Siinä mainitaan, että 5. artiklan mukaiset aseelliset toimenpiteet on lopetettava, kun YK:n turvallisuusneuvosto on ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin rauhan ja turvallisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

 

SUOMI JA NATO

Suomen oikeistolaiset räkäosterijojot pyrkivät liittämään maamme vaikka väkisin NATO:n täysjäseneksi. Kuinka moni kansalainen tiedostaa ratifioidun NATO-sopimuksen olevan valtiosopimus, jota voi tarkistaa vasta 10 vuotta siihen liittymisen jälkeen, mikäli toiset jäsenmaat suostuvat siihen. Lisäksi maamme voisi irtisanoutua sotilasliitosta aikaisintaan 21 vuotta siihen liittymisen jälkeen. Kaikille lienee selvää, että mitkään Suomen aikaisemmin tai tulevaisuudessa solmimat kansainväliset sitoumukset eivät saa olla ristiriidassa NATO:n määräysten kanssa.

Kuinka syvälle Suomen "NATO-myönteisen poliittisen eliitin" on työnnettävä kätensä paskaan, ennen kuin se huomaa kourivansa paskaa? Suomen kansaa ei voi pakottaa loputtomilla gallupeilla, Martti Ahtisaaren nuoleskelevilla tyhmyyksillä ja Hesarin mielipidemuokkauksella liittymään NATO:n täysjäseneksi.


Olisi parempi suuntautua tulevaisuuteen ja solmia YYA-sopimus Kiinan kanssa kuin haikailla lahoavan jenkki-imperiumin perään.

 

 

IRTI NATOSTA!

 

Matti Laitinen
Otsikko: Hornetien 'uudelleenpäivitys'.
Kirjoitti: VD.com - Lokakuu 04, 2008, 07:44:39 ap
Hornetien 'uudelleenpäivitys'.


Julkisuudessa on kerrottu Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjien "uudelleenpäivittämisestä", mikä maksaa joko miljardin tai puolitoista riippuen kuulemma siitä, miten tuo summa budjettiteknisesti lasketaan.

Ja se riippuu myös siitä, kuka asiasta kertoo. Ennalta voi huoletta lyödä miljardin vetoa siitä, että lopullinen summa tulee olemaan paljon suurempi. Niin se aina ennenkin on vastaavissa tapauksissa ollut.

Rahaa tärkeämpi kysymys Hornetien uudelleenversoimisessa on kuitenkin tämän "uudelleenpäivityksen" sotilaallinen tarkoitus.

Hornetit on aikanaan hankittu niin sanotusti puolustuksellisiin tarkoituksiin. Niiden versioiminen pitkän matkan hävittäjäpommittajiksi merkitsee samalla sitä, että ne muuttuvat puolustuksellisista aseista aseiksi, joilla voidaan erityisesti käydä myös hyökkäyssotaa. Miksi Hornetien käyttötarkoitus on varsin lyhyessä ajassa muuttunut?

Miksi on tärkempää sijoittaa suuri määrä rahaa hyökkäyksellisiin aseisiin kuin esimerkiksi kouluterveydenhuoltoon, vanhustenhuoltoon, yleiseen kunnalliseen terveydenhuoltoon ym. asiallisiin tarkoituksiin, joihin kunnat eivät valtionapua saa siten kuin pitäisi?

Eduskunnassa ja hallituksessa - puoluekannasta riippumatta - puhutaan yleensä vain rahasta. Puolustuspolitiikan todellisista ja sisällöllistä tavoitteista ei ainakaan ääneen puhuta. Kukaan ei näköjään uskalla kyseenalaistaa tai edes arvostella tätä NATOhörhöille niin mieluisaa projektia.

Miksi muuten Suomen ilmavoimien koneissa on NATOn omakonetransponderit?

KOMINFORM
Otsikko: Hornet-hanke jäihin - rahaa peruspalveluihin
Kirjoitti: VD.com - Lokakuu 07, 2008, 07:17:59 ip
Hornet-hanke jäihin - rahaa peruspalveluihin


Suomi aikoo modernisoida Hornet-hävittäjänsä muuttamalla ne torjuntahävittäjistä täysiverisiksi rynnäkkökoneiksi. Koneisiin hankitaan monenlaista uutta tekniikkaa, muun muassa Nato-yhteensopiva tietovuolaitteisto ilmatilannekuvan luomista ja yhteyksien pitoa varten.

Lisäksi on tarkoitus hankkia ilmasta ilmaan- sekä ilmasta maahan-ohjuksia. Jälkimmäisten kantomatka tulisi olemaan jopa yli 300 kilometriä. Hyökkäyksellisyys on suuri muutos Suomen ilmavoimille, jonka hävittäjät ovat toimineet tähän saakka vain torjuntaominaisuudessa.

Modernisointiprosessin ensivaihe, MLU 1, maksaa 325 miljoonaa euroa. Toisen vaiheen, MLU 2:n, kustannuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa, mutta ilmavoimissa on arvioitu sen tulevan maksamaan 1,3 miljardia.

Modernisointihankeen kustannusarvio yllätti jopa puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaojan. Onkin ilmeistä, että kustannusten todellinen taso on pidetty salassa eduskunnalta, koska on haluttu varmistaa hankkeen läpimeno ilman vastalauseita.

PAND-Taiteilijat rauhan puolesta-järjestö tuomitsee suunnitelmat Hornetien muuttamiseksi hyökkäyskoneiksi. Hornet-hanke on kuvastaa hyvin Suomen ulkopolitiikan muutosta perinteisestä  rauhanomaisesta sovittelulinjasta avoimeksi militarismiksi. Hanke tiivistää entisestään Suomen yhteistyötä sotilasliitto Naton ja sen johtavan valtion, maailman suurimman asemahdin, Yhdysvaltojen kanssa.

Suomen kansan selkeä enemmistö vastustaa maamme Nato-jäsenyyttä. Hornetien muuttaminen tekniikaltaan Nato-yhteensopiviksi on taas yksi lisäosoitus maamme johdon pyrkimyksestä integroida Suomea Natoon ulkokautta, kansalta ulottumattomissa ja sen mielipiteestä piittaamatta.

 

Kunnille riittävät määrärahat.

Lukuisat mielipidetiedustelut osoittavat, että sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen ovat kansalaisten enemmistön mielestä tärkeimpiä yhteiskunnallisia tavoitteita.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on väläytellyt julkisten menojen leikkauksia Yhdysvalloista lähtöisin olevan finanssikriisin johdosta. Asevarustelumäärärahoista tinkimistä ei ole julkisuudessa juuri vaadittu. Pelkona on, että leikkaukset kohdistuvat jälleen 1990-luvulta tuttuun tapaan kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin.

PAND vaatii hallitusta asettamaan asiat vihdoinkin kansalaisten enemmistön vaatimaan tärkeysjärjestykseen. Jokelan ?yksittäistapaus? ei saanut hallituksen hälytyskelloja soimaan. Kuinka monta ?yksittäistapausta? tarvitaan, ennen kuin kunnille taataan riittävät määrärahat saattamaan esimerkiksi koulujen oppilashuolto säälliselle tasolle?

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut on saatettava niin ikään välittömästi kuntoon. Terveydenhoidon ja perusopetuksen resurssit on turvattava. Tähän on varaa, sillä Suomi on rikkaampi kuin koskaan aiemmin ? kyse on poliittisista arvovalinnoista.

Jos valtiovarainministeri Katainen haluaa jostain leikata, niin tehtäköön se ensimmäiseksi tolkuttoman kalliista ja turhista Hornet-modernisoinneista. Hallituksen on kuunneltava ihmisten mielipiteitä, ja satsattava ihmisten hyvinvointiin asevarustelun sijasta.

 

PAND - Taiteilijat rauhan puolesta
Otsikko: Ahtisaari aloitti uuden Nato-kampanjan
Kirjoitti: VD.com - Lokakuu 21, 2008, 07:57:15 ap
Ahtisaari aloitti uuden Nato-kampanjan.

Poliittisin perustein Nobelin rauhanpalkinnon saanut presidentti Martti Ahtisaari ei aikaillut aloittaessaan uuden vyörytyksen Suomen liittämiseksi sotilasliitto Natoon. Ahtisaaren Nato-into tuli täysin selväksi viime lauantain Ylen Ykkösaamu-ohjelmassa, jossa hän oli haastateltavana.

Ahtisaaren mukaan rauhanturvaamisessa saadaan Naton kautta parhaat tulokset. Lausunto on todella hämmästyttävä ja piittaamaton. Natohan sotii parhaillaankin USA:n joukoissa Afganistanissa, Irakissa ja aseistaa sotaintoisia hallituksia kaikilla mantereilla.

Ahtisaaren Nato-kanta on toki linjassa hänen aikaisemman USA-mieleisen toimintansa kanssa. Ruotsalainen rauhantutkija Jan Ö-berg pitikin Ahtisaaren Nobel-palkintoa skandaalina. Hänen mukaansa Ahtisaari on länsimaiden edun ajaja, joka on suosinut kansainvälisen lain vastaisia ja sotilaallisia ratkaisuja konflikteissa.

Työkansan Sanomat
Otsikko: Nato-jäsenyys ei ole "hyvä vaihtoehto"
Kirjoitti: VD.com - Lokakuu 31, 2008, 11:08:40 ap
Nato-jäsenyys ei ole "hyvä vaihtoehto".


Suomen Nato-kantaan on ehdolla merkittävä muutos, kertoi Ylen uutiset viime viikon keskiviikkona. Parhaillaan valmisteltavaan turvallisuuspoliittiseen selontekoon ehdotettu muotoilu antaa ymmärtää, ettei Nato-jäsenyys olisi Suomelle enää pelkkä optio vaan "hyvä vaihtoehto".

Ylen uutisten mukaan selontekoluonnosta on valmistellut hyvässä yhteisymmärryksessä korkean tason työryhmä, jossa on ollut mukana myös presidentti Tarja Halosen oma edustaja, kansliapäällikkö Jarmo Viinanen.

Naton arvioinnin myönteisessä valossa katsotaan vauhdittavan keskustelua Nato-jäsenyydestä ensi vaalikaudella, presidentti Halosen kauden jälkeen.

Jos uutinen pitää paikkansa, Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ollaan ottamassa jälleen uusi askel vaaralliseen suuntaan. Jo optiomuotoilun käyttöönotolla annettiin ymmärtää, että Nato-jäsenyys on Suomelle yksi vaihtoehto, ja avattiin ovi maamme liuttamiselle aste asteelta lähemmäs sotilasliittoa. Puhumalla "hyvästä vaihtoehdosta" luovuttaisiin jo abstrakteista sivistyssanoista ja siirryttäisiin selkokielisesti kansalaisten valheelliseen suostutteluun.


Nato-jäsenyys olisi Suomelle pahin mahdollinen vaihtoehto. Yhdysvaltain imperialismin johtama Nato ja sen jäsenmaat käyvät laittomia hyökkäys- ja kansanmurhasotia, jotka ne todennäköisesti tulevat häviämään. Nato ei ole voittanut ainoatakaan käymäänsä sotaa. Nykyinen Nato ei ole perinteinen puolustusliitto, eikä sen keskinäisen puolustuksen artiklalla ole käytännössä merkitystä. Kova kovaa vastaan asetettuna Nato on osoittautunut paperitiikeriksi.

Mutta nämä seikat eivät tee Nato-jäsenyydestä vähemmän vaarallista. Nato huseeraa jäsenmaidensa alueen ulkopuolella maailmalla imperialismin etuja ajaen ja tulehduttaa maailmantilannetta saartaen USA:n käsikassarana Venäjää, Kiinaa ja eräitä muita maita. Nato on ydinasesotilasliitto, jonka doktriiniin kuuluu ydinasein suoritettava ensi-isku. Naton jäsenenä Suomi olisi toinen ydinasemahdin rajamaa toisen ydinasemahdin rajalla. Naton päätöksentekojärjestelmää ollaan muuttamassa siten, että konsensuspäätöksistä siirrytään enemmistöpäätöksiin ja kansallisesta veto-oikeudesta luovutaan.

Naton jäsenmaat eivät myöskään kelpaa tarjoamaan palvelujaan puolueettomina rauhanvälittäjinä ja kansainvälisten konfliktien ratkaisijoina. Ihan sattumalta muuten samaan aikaan selonteon "kehittämistä" koskevan uutisen kanssa kerrottiin Venäjän ja USA:n sotilasjohtajien tavanneen tiistaina Suomessa Venäjän aloitteesta maiden välisten suhteiden parantamiseksi. Ulkomaisissa uutisissa puhuttiin tapaamisesta "puolueettomassa Suomessa".

Vain epäisänmaalliset roistot tai täydelliset idiootit voivat kaavailla Suomelle sellaista onnettomuutta kuin maamme liittäminen Natoon.

Nato-kaavailut ovat hyvä lisäsyy tehdä kuntavaaleista ?esikansanäänestys? Nato-jäsenyyttä ja sitä ajavia puolueita vastaan.

ERKKI SUSI
Otsikko: Vs: NATO TAPEELLINEN VAI TARPEETON?
Kirjoitti: VD.com - Lokakuu 31, 2008, 12:18:22 ip
Olisiko maailman laajuista kriisiä tullutkaan ilman "sotaretkiä"?
Onko biljoona ja triljoona sama asia? Katso tästä linkistä juttua:
http://www.tucsoncitizen.com/ss/fromcomments/100846.php (http://www.tucsoncitizen.com/ss/fromcomments/100846.php)

Nimityseroja: Biljoona (billion) Yhdysvalloissa = miljardi Suomessa; triljoona (trillion) Yhdysvalloissa = biljoona Suomessa.

Uutinen jenkkilässä on 1 triljoona (sekaannusta saattaa tulla helposti)

1 triljoona on miljoona biljoonaa

Urotöiden hintaa täältä:
http://rawstory.com/news/2008/Price_of_Iraq_war_now_outpaces_0318.html (http://rawstory.com/news/2008/Price_of_Iraq_war_now_outpaces_0318.html)

Sodan hintalappu "kannataa lukea":
http://www.latimes.com/news/opinion/la-op-bilmes16mar16,0,389827.story (http://www.latimes.com/news/opinion/la-op-bilmes16mar16,0,389827.story)

Report: Iraq war costs could top $2 trillion
http://www.csmonitor.com/2006/0110/dailyUpdate.html (http://www.csmonitor.com/2006/0110/dailyUpdate.html)

High Prices Caused by Iraq War:
http://www.commondreams.org/views06/0503-34.htm (http://www.commondreams.org/views06/0503-34.htm)


(http://varastoduunarit.com/kuvapankki/gal/4b10380e2747b37205b4b273561548c8.jpg)
Otsikko: Rauhankulkueita YK:n päivänä: Nato-jäsenyys on perin huono vaihtoehto
Kirjoitti: VD.com - Marraskuu 07, 2008, 04:49:56 ip
Rauhankulkueita YK:n päivänä: Nato-jäsenyys on perin huono vaihtoehto.


Viime vuosille on valitettavasti ollut aseriisunnan sijasta leimallista aseiden käyttö, varustelun kiihdyttäminen ja asevaraisen turvallisuuden varaan rakentaminen, totesi Suomen Rauhanpuolustajien entinen puheenjohtaja, OTT Pekka Koskinen puhuessaan YK:n päivänä 24.10. Helsingissä järjestetyn rauhankulkueen päätteeksi Rautatientorilla.

Koskinen viittasi turvallisuuspoliittisen selonteon valmisteluun, jossa joidenkin tietojen mukaan olisi määrä leimata Nato-jäsenyys olemassa olevan option sijasta hyväksi vaihtoehdoksi.

Ö,¬ Väärin. Vaihtoehto on perin huono. Natossa olisimme ydinasesotilasliiton uloin etuvartio toista ydinasesuurvaltaa Venäjää vastaan. Suomeen ei sellaisenaan, irrallaan maailman kokonaistilanteesta, kohdistu sotilaallisia uhkia. Mutta ei ole vaikea kuvitella, mitä Nato-jäsenyys mahdollisessa aseellisen kriisin tilanteessa merkitsisi maallemme. Unohdetaan siis koko juttu. Pelkän optionkin loputon korostaminen synnyttää epävarmuutta Suomen linjasta.

Koskinen muistutti, että Naton viimekätisenä pelotteena ovat ydinaseet. On jo moraalisesti vastenmielistä ajatella, että me antaisimme tukemme politiikalle, jossa vakavasti pelataan ydinaseiden ensikäytön mahdollisuudella. Koskinen sanoi myös Suomen varusteluhankkeiden herättävän huolta.

Mihin Suomen puolustus-, korostan puolustusvoimat tarvitsee Hornetien varustamista hyökkäysohjuksilla? Torjuntahävittäjistähän on alun perin ollut puhe.



Tarvitaan myös arjen turvallisuutta

-Koskinen korosti rauhan käsitteen laaja-alaisuutta. Rauha pitää sisällään myös kotimaisen arjen turvallisuuden. Traagiset kouluampumistapaukset oat vakavasti horjuttaneet turvallisuuden tunnetta tältä osin.

-Hänen mukaansa laajasti ymmärrettyä rauhaa vaarantaa myös joka kodin ampuma-aseiden kansainvälisessä vertailussa käsittämättömän suuri määrä. Tarvitaan määrätietoisia toimia mittavan aseriisunnan toteuttamiseksi tälläkin sektorilla.

-Ei ase tapa, vaan ihminen, sanovat kivääriyhdistysihmiset. Jotain tässä totta kai on. Mutta ampuma-aseiden vaivaton käsilläolo tietysti helpottaa olennaisesti ihmisen toimia. Siksi aseiden saatavuutta tulee radikaalisti karsia. Lopuksi Koskinen muistutti rikosoikeudessa tunnetusta sloganista, jonka mukaan parasta kriminaalipolitiikkaa on hyvä sosiaalipolitiikka.

-Tämä pätee laajemminkin. Näin aseriisuntaviikolla ja YK:n päivänä sopiikin vedota sen puolesta, että yhteiskunnan resursseja kohdennettaisiin asevarustelun sijasta kaikkiin sellaisiin sosiaali-, koulutus- ja terveyspolitiikan toimiin, jotka pitkän päälle rakentavat meille yhteistä arjen turvallisuutta, ja rauhaa.

Tiedonantaja nro 40 / 31.10.2008
Otsikko: Yhdysvaltain ulkopolitiikassa odotettavissa enintään kosmeettisia muutoksia.
Kirjoitti: VD.com - Marraskuu 19, 2008, 02:34:36 ip
Yhdysvaltain ulkopolitiikassa odotettavissa enintään kosmeettisia muutoksia.


Tähän mennessä saadut tiedot Yhdysvaltain tulevasta ulkopolitiikasta uuden presidentin valtakautena ovat kaikkea muuta kuin rohkaisevia.

- Yhdysvaltain tulevalla presidentillä Barack Obamalla ei ole tällä tietämällä aikomustakaan muuttaa Yhdysvaltain suunnitelmia sijoittaa Eurooppaan Venäjää ja sen liittolaisia vastaan suunnattuja asejärjestelmiä.

- Obama aikoo oman ilmoituksensa mukaan jatkaa yhteistyötään Venäjän taholla sotarikolliseksi nimetyn Georgian presidentti Miheil Saakasvilin kanssa. Siten vastakkainasettelu Georgian ja Venäjän välillä jatkunee ilman, että Yhdysvalloilla olisi mahdollisuuksistaan huolimatta tahtoa liennytykseen Kaukasuksella.

- Obaman lupaamalla Guantanamon vankileirin sulkemisella ei ole geopoliittista merkitystä. Tämän lupauksen täyttäminen ei ole vaikeaa, koska koko kysymys ei enää ole erityisen huomion kohteena. Asialla on lähinnä kosmeettista merkitystä Yhdysvaltain toivottoman tuntuisessa kasvojenkohotusyrityksessä.

Osittaisena vastauksena Yhdysvaltain ilmeiseen neuvotteluhaluttomuuteen Euroopan uudesta turvallisuusjärjestelmästä Venäjän ohjusjoukkojen ja tykistön komentaja kenraaliluutnantti Sergei Bogatinov ilmoitti tiistaina, että taktiset Iskander -ohjukset tullaan toimittamaan Venäjän asevoimille sovitun aikataulun mukaisesti. Ohjukset sijoitetaan Kaliningradiin suojaamaan Venäjää Puolaan tällä näkymällä sijoitettavilta yhdysvaltalaisohjuksilta.

Puolaan sijoitettavien ohjusten lentoaika esimerkiksi Moskovaan on vain neljä minuuttia. Siksi vasta-aseistuksen tulee olla mahdollisimman lähellä uhkaavien ohjusten laukaisualustoja, todetaan Venäjän sotilaslähteistä.

Yhdysvallat väittää Puolaan sijoitettavien ohjusten olevan ilmapuolustusohjuksia (S/A, maasta-ilmaan). Tätä on syytä epäillä. Ne ovat todennäköisesti ainakin osittain hyökkäysohjuksia (S/S, maasta-maahan).

On selvää, että Yhdysvallat kieltää näiden aseiden hyökkäyksellisen luonteen. Tokkopa on ihan ensimmäinen kerta, jolloin Yhdysvallat tietoisesti valehtelee. Washington ei ole suostunut Moskovan kompromissiehdotukseen venäläisten sotilastarkkailijoiden läsnäolosta Puolassa. Yhdysvallat on myös hylännyt Venäjän rakentavan ehdotuksen yhteisestä tutka-asemasta Adzerbajzanissa. Tämän jo aikaa
sitten tehdyn sotilasmaantieteen realiteetteihin perustuvan ehdotuksen hylkääminen osoitti, että kyse ei ole missään vaiheessa ole ollut "Iranin uhasta" muutoin kuin kuvitteellisena tekosyynä sijoittaa asejärjestelmiä Venäjän rajojen tuntumaan.

Heikki Sipilä, VTM

Helsinki

KOMINFORM
Otsikko: Kettuja ehdolla kanatarhan vahdeiksi. Obaman nimityspolitiikka koetuksella.
Kirjoitti: VD.com - Marraskuu 21, 2008, 08:11:12 ip
Kettuja ehdolla kanatarhan vahdeiksi. Obaman nimityspolitiikka koetuksella.



Jo muutama päivä Barack Obaman USA:n presidentinvaaleissa saavuttaman voiton jälkeen hänen ensimmäiset toimensa hallintonsa kokoamiseksi osoittivat, etteivät hänen politiikkaansa sanele kansan odotukset vaan USA:n raha- ja yhtiöeliitin sisä- ja ulkopoliittiset edut.

Obaman ensimmäinen tärkeä nimitys ja siirtymäkauden tiimi ovat ilmeisessä ristiriidassa hänen kampanjaretoriikkansa kanssa, jossa puhuttiin "muutoksesta", "uudesta politiikasta" ja "liikkeen rakentamisesta ruohonjuuritasolta ylöspäin". Hänen valitsemansa henkilöt kuuluvat kaikki poliittiseen huippukerrokseen ja heillä on läheiset siteet mahtavien suuryhtiöiden ja pankkien etuihin.

Valkoisen talon kansliapäälliköksi Obama valitsi Rahm Emanuelin Emanuel on kansanedustaja, miljonääri ja sotahaukka, Israelin ja USA:n kaksoiskansalainen, Israelin armeijan veteraani ja Israelin tiedustelupalvelun Mossadin agentti. Pyrkiessään kongressiin vuonna 2002 hän tuki George W. Bushin esitystä Irakin vastaisen sodan valtuuttamiseksi. Entisenä investointipankkiirina hänellä on läheiset suhteet finanssipiireihin.

Obaman siirtymäkauden tiimiä, joka tulee kokoamaan hänen kabinettinsa, johtaa John Podesta, entinen Bill Clintonin kansliapäällikkö ja yksi Washingtonin menestyksekkäimmistä yhtiölobbareista. Podestan ohella siirtymäkauden tiimiä johtavat Valerie Jarrett, Obaman pitkäaikainen neuvonantaja ja Chicagon kiinteistöjohtaja, ja Pete Rouse, Washingtonin sisäpiiriläinen ja Obaman kansliapäällikkö senaatissa.

Ehdolla valtiovarainministeriksi.

Obamaa lähellä olevat lähteet ovat vuodattaneet julkisuuteen listan ehdokkaista valtiovarainministeriksi.  oe epäilemättä keinona rauhoittaa Wall Streetia. Listalla ovat entinen keskuspankki Fedin puheenjohtaja Paul Volcker, entinen Clintonin valtiovarainministeri ja nykyinen Citigroup-rahoitusyhtiön toimitusjohtaja Robert Rubin, toinen entinen Clintonin valtiovarainministeri Lawrence Summers, New Yorkin Fedin presidentti Timothy Geithner sekä New Jerseyn kuvernööri ja entinen Goldman Sachs -pankin toimitusjohtaja Jon Corzine.

Kaikki nämä henkilöt näyttelivät johtavia rooleja pankkien ja sijoitusyhtiöiden sääntelyn purkamisessa, mikä edesauttoi supervoittoja ja massiivisia yritysjohtajien korvauspaketteja 1990-luvulla ja tämän vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla ja edisti finanssiromahdusta, joka on nyt suistamassa USA:ta ja muuta maailmaa syvimpään taantumaan sitten 1930-luvun.

Geithner on näytellyt keskeistä roolia hallituksen antamassa jättilahjoituksessa Wall Streetin pankeille ja muille suurfirmoille, kuten vakuutuskonglomeraatti AIG:lle ja asuntoluottojäteille Fannie Maelle ja Freddie Macille.

Fedin johtajana Jimmy Carterin ja Ronald Reaganin kaudella Volcker oli vastuussa korkean korkotason "sokkiterapiasta", joka hävitti suuren osan USA:n teollisuudesta 1980-luvun alkupuolella ja johti kokonaisten alueiden köyhtymiseen.
Suosikki Summers.

Obaman suosikkina valtionvarainministeriksi pidetään kuitenkin Lawrence Summersia. Summers toimi vuosina 1991 oe1993 Maailmanpankin pääekonomistina. Hän myötävaikutti makrotaloudellisten uudistusten toteuttamiseen lukuisissa velkaantuneissa kehitysmaissa. Näiden Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Maailmanpankin valvoman rakenteellisen sopeutusohjelman puitteissa toteutettujen uudistusten vaikutus oli tuhoisa ja aiheutti massamittaista köyhyyttä.

Summers syötti myös 1990-luvulla entisille neuvostotasavalloille sekä Itä-Euroopan ja Balkanin maille Maailmanpankin ja IMF:n Kansainvälisen valuuttarahaston kuolettavaa "talouslääkettä" sekä laati vuonna 1997 "sokkiterapiapaketit" Etelä-Korealle, Thaimaalle ja Indonesialle.

Summersista tuli valtiovarainministeri heinäkuussa 1999. Hän on David Rockefellerin suojatti. Hän kuului surullisenkuuluisan finanssipalvelujen uudenaikaistamislain pääarkkitehteihin. Laki antoi laillisuuden sisäpiirinkaupoille ja suoranaiselle finanssimanipulaatiolle.

Summers on nyt Goldman Sachsin neuvonantaja ja D.E. Shaw Group -sijoitusrahaston toimitusjohtaja, Sijoitusrahaston pomona hänen kontaktinsa ministeriöön ja Wall Streetiin varustavat hänet arvokkaalla sisäpiirin informaatiolla rahamarkkinoiden liikkeistä. Summersin ollessa peräsimessä ja suorana tuloksena finanssikriisistä D. E. Shaw Group teki ennätysvoittoja.

Summersin valitseminen vastaamaan valtiovarainministeriöstä olisi käytännössä samaa kuin panna kettu vastaamaan kanatarhasta.

ERKKI SUSI

Tiedonantaja nro 42 / 14.11.2008
Otsikko: USA:n terroripommitukset voimistavat vastarintaa Afganistanissa.
Kirjoitti: VD.com - Joulukuu 19, 2008, 03:09:49 ip
USA:n terroripommitukset voimistavat vastarintaa Afganistanissa. Taleban valvoo jo yli 70 prosenttia maasta.

USA:n ja Naton ilmahyökkäykset Afganistanissa ovat lisääntyneet 31  prosentilla tänä vuonna. Se merkitsee, että miehityksen vastainen taistelu on voimistumassa ja laajenemassa. ICOS-laitoksen tutkijoiden mukaan Taleban-liike on voimistunut ja toimii jo säännöllisesti 72 prosentissa maata. Pääkaupungissa Kabulissa Taleban uhkaa jo suurinta osaa sisääntuloteistä.


Ilmaiskujen poliittinen vaikutus tuhoisa.

Miehittäjien lisääntyvä turvautuminen ilmavoimiin kasvattaa siviiliuhrien määrää ja heijastaa miehittäjien maajoukkojen riittämättömyyttä Nato-joukkojen vahvuus ei ole lisääntynyt merkittävästi.

Ilmahyökkäysten aiheuttamien siviiliuhrien poliittinen vaikutus on ollut tuhoisa. Mitä enemmän siviilejä kuolee, sitä enemmän vastarinta voimistuu.

Kuvaava esimerkki tästä poliittisesta vaikutuksesta oli marraskuussa tehty ilmaisku hääjuhlia vastaan lähellä Kandaharia eteläisessä Afganistanissa. Pentagonin ensimmäisessä raportissa kerrottiin 20 siviilin kuolleen ja 26 haavoittuneen. Pentagon väitti Talebanin käyttäneen siviilejä ihmiskilpinä. Mutta Hamid Karzain nukkehallitus väitti siviiliuhrien määräksi 37. Myöhemmissä raporteissa uhrimäärä nousi ensin 90 kuolleeseen ja 30 haavoittuneeseen ja sitten 300 kuolleeseen.

USA kärsi ilmaiskun myötä suuren poliittisen häviön. Tämä ja aiemmat ilmaiskut saivat iskualueen ja koko Kandaharin maakunnan ihmiset raivon valtaan ja tukemaan aseellista vastarintaa

Sodan vastustus kasvaa.

Poliittiset tappiot Afganistanissa yhdessä lisääntyvien sotilastappioiden kanssa tekevät USA:n Nato-liittolaisille vaikeammaksi pitää kiinni sitoumuksistaan, varsinkin kun ne kärsivät samaan aikaan
finanssikriisistä Oxfam Internationalin maaliskuussa 2008 julkistaman raportin mukaan USA:n armeija kulutti tuolloin lähes 100 miljoonaa dollaria päivässä Afganistanissa.

Vaikka Britannialla, Ranskalla, Hollannilla, Kanadalla ja Saksalla on paljon vähemmän joukkoja Afganistanissa, niillä on myös pienemmät taloudet ja niiden kustannukset ovat merkittävät. Esimerkiksi Kanada on jo kuluttanut 7,7 oe10,5 miljardia Kanadan dollaria Afganistanin sotaretkeensä.

Nato-liittolaisilla on myös vastassaan kasvava kotimainen oppositio. Syyskuussa esimerkiksi Ranskassa pääosin sosialisteista ja kommunisteista koostunut parlamentin vasemmisto äänesti ranskalaisjoukkojen Afganistanissa olon tukemista vastaan Kanadassa oli lokakuussa valtakunnallinen mielenosoitus maan Afganistanin sotaan osallistumista vastaan. Hollantilaiset ovat ilmoittaneet vetäytyvänsä Afganistanista vuoden 2010 heinäkuussa ja vetäytyminen voi olla aikaisemminkin.USA ei ole pystynyt rakentamaan laajaa eikä kestävää "halukkaiden koalitiota" Irakissa Jos USA:n Afganistanissa rakentama koalitio hajoaa, sen asema alueella muodostuu entistä eristyneemmäksi ja heikommaksi.

Käy tuon koalition kanssa miten tahansa, Suomella ei pitäisi olla mitään syytä tukea USA:n ja Naton veristä miehityssotaa Afganistanissa.

ERKKI SUSI

Tiedonantaja nro 46 / 12.12.2008
Otsikko: NATO. Kun mikään ei riitä.
Kirjoitti: VD.com - Tammikuu 04, 2009, 06:15:36 ip
NATO. Kun mikään ei riitä.

Minulle Uncle-Sam, viralliselta nimeltään NATO ei ole minkään maailmanmahdin symboli vaan kaiken saastan, rivouden ja rosvoamisen, yksinkertaisesti tuhon ja loan haiseva, limainen symboli. NATO on minulle pahimmanlaatuinen pedofiili, joka pyrkii niljakkaine ja luisine sormineen tarttumaan kaikkeen, mikä kiiltää.

Harakan tavoin tämä roisto on mieltynyt kaikkeen kiiltävään ja toisen omaan. Tihutyössään se noudattaa omaa sotilasrosvojärjestelmäänsä, samaa, mitä Suomessa ja muualla Euroopassa NATO-yhteensopivasti noudatetaan, samaa rosvoamisen mahdollistavaa, orjuuden palauttavaa järjestelmää, synkkää sotakapitalismin voittojen haalimista.

Muuan tämän namusetä-NATOn morsmaikuista on Baltian alue kokonaisuudessaan, Puola, Ukraina ja Tshekin tasavalta, mutta lisää ottopoikia löytyy pilvin pimein. Vaikka britit vaihtoivat pääministeriään, jatkuu vanhassa imperialistien emämaassa Britanniassa sama vangitseva riisto kuin ennenkin; Aasian ja Lähi-idän valtiot ovat yhä, kuten ennen, näiden sotaroistojen pääkohteina ja tukevat suoraan ja välillisesti näiden imperialistiblokkien ja pörssiloisien omistamien tehtaiden voimanlähteitä.

Mukaan lukien ne tehtaat, joita Suomestakin ahneuksissaan siirretään pois, Intiaan ja Kiinaan tai yhtä äärikapitalistisiin rosvo- ja sortovaltioihin, Baltian maihin ja saadaan tilalle yhteensopivaa NATO-tietoutta.

Olen lukenut NATOn ja imperialistien blokkien hallussa olevasta mediasta, kuinka Setä Sämpylän valtio NATOn johdolla oli jo vuonna 2003 valmis hyökkäämään maailman neljänneksi suurimpaan öljyntuottajamaahan, Iraniin.

Syy lienee selvä: Ö-ljy. Ö-ljyä pitää luihun ja riistävän sotapääpukarivaltionkin saada, mitä enemmän sitä voi maksutta saada, sen maukkaammalta tämä maistuu tuon rosvovaltion kurkussa, sen panssareiden tankeissa, sen koneiden polttoaineina ja sen tukialusten voiteluaineena.


Herpaantumattomalla, loismaisella tarmolla, samalla tarmolla, jolla maamme veret kuiviin imevät optiovampyyrit, alasajomme ja pahoinvointimme pääsyylliset ovat tarmokkaasti ja myötäjuoksijoiden avulla imeneet työväkemme ja toimihenkilöidemme veret, samalla käärmeenkaltaisella raivolla NATO-imperialismi Palestiinan valtion loismaisen naapurin Israelin avulla ja pyynnöstä muokkaa mediassa maaperää käydäkseen aina uuden öljyntuottajamaan kimppuun. Tätä tapaa käytettiin Irakin joutuessa NATOn tukemien imperialistirosvojen pommien alle vuonna 2003, kun pyrittiin pehmittämään tuekseen se osa kansasta, joka vielä haluaa lukea muutakin kuin viihdeuutisia.

Hyvin on onnistuttu näissä tavoitteissa, sillä maamme NATO-myönteisyys, myönteisyys kohti USAn yksinapaista maailmanherruutta on saavuttanut maassamme melkoista hyväksyntää orjamaisten lakeijoiden sieluissa.

Pedofiilin, setä Samin, NATO-Moolokin kita ei täyty, vaikka kaikki maailman rikkaudet ja aseet upotettaisiin sen pohjattomaan ja löyhkäävään kitaan. Kaikki arvokas omaisuus, mitä riistäjällämme, ryöväri-imperiumilla ei ole, kaikki se pyrkii NATOn avulla saamaan omaksi ja maata hallitsevan pienen klikin hyödyksi.

Tätä on paljaan EU-pörssikapitalismin talous, todellisuus, joka tuhoaa maat ja kansat, tätä on paljon puhuttu NATO-yhteensopivuus, tätä on se, mihin Kokoomus ja muut NATOlta tai USAlta palkkaa saavat puolueet ja järjestöt pyrkivät. NATO sotimisineen ja tuhoamisineen tuhoaa ilmastomme ja me vain olemme hiljaa.USAn ja NATOn renkejä, kätyreitä me olemme jos hyväksymme NATOn jäsenyyden, olemme silloin maailman imperialistien tahdottomia juoksupoikia siinä, missä me olemme nyt vain Euroopan unionin kilttejä ja tahdottomia lähettiläitä, syöttiläitä. Ö,,päröitä, niitähän me olemmekin, myös henkisesti, jos annamme periksi, jos luovutamme itsekunnioituksemme pois.

Juhani Valo
Helsinki
e-mail: leewi03@jippii.fi
Otsikko: USA ja EU palestiinalaisten kansanmurhan tukijoita.
Kirjoitti: VD.com - Tammikuu 11, 2009, 09:02:17 ap
 
USA ja EU palestiinalaisten kansanmurhan tukijoita.


Israelin hyökkäys palestiinalaisalueelle Gazaan 27. joulukuuta 2008 oli pitkään valmisteltu. Ilman USA:n, EU:n ja läntisen maailman pääomapiirien tukea Israel ei olisi hyökkäykseen ryhtynyt.

Perustamisestaan lähtien yli kuusivuosikymmentä on Israel nöyryyttänyt palestiinalaisia ja hyökännyt useita kertoja aseellisella voimalla palestiinalaisia ja Arabivaltioita vastaan. Israelin hallituskokoonpanoista riippumatta maa on toteuttanut Suur-Israelin palestiinalaisista vapaan juutalaisvaltion muodostamisen tavoitetta. Hyökkäyksellä Gazaan Israel aikoo valloittaa loputkin palestiinalaisten hallussa olevat maa-alueet ja ajaa palestiinalaiset maanpakoon. Hyökkäys Gazaan on kansanmurha.

USA on aina tukenut Israelia poliittisesti, taloudellisesti ja sotilaallisesti. Kaksinaamaisuudellaan USA on toisaalta esittänyt rauhanprosesseja, mutta samanaikaisesti tukenut Israelin tavoitteita vallata lisää maa-alueita, joita se on liittänyt osaksi Israelia.

Hamas-liike nousi vuonna 2006 pidetyissä vaaleissa Gazan-alueen poliittiseksi johtajaksi. USA ja EU eivät hyväksyneet vaalin tulosta vaan katkaisivat suhteet alueen palestiinalaishallintoon ja ryhtyivät
eristämään ja tuhoamaan Hamas-liikettä. Tämä on ollut Israelille USA:n ja EU:n selvä tuki ja kehotus toimia, samalla kun ne ovat mitätöineet YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 452, joka "kehottaa Israelin
hallitusta ja kansaa lopettamaan välittömästi siirtokuntien perustamisen, rakentamisen ja suunnittelun vuonna 1967 vallatuilla arabialueilla, Jerusalem mukaan luettuna".

USA eikä yksikään EU-maa ei ole tuominnut Israelin hyökkäystä Gazaan. USA:lla ja kaikilla EU-mailla on palestiinalaisten verta käsissään. Vuonna 2006 Suomi oli EU:n puheenjohtajamaa, joka palestiinalaisten
vaalituloksen jälkeen ulkoministeri Erkki Tuomiojan johdolla muodosti EU:n päätöskannanoton eristää Hamas-liike vallasta ja mitätöidä täten palestiinalaisten vaalitulos.

Kommunistinen Työväenpuolue tuomitsee kansanmurhana Israelin hyökkäyksen palestiinalaisten alueelle Gazaan. Israelin on lopetettava miehitys Gazassa ja Länsirannalla. Palestiinalaisille on annettava
välitön itsemääräämisoikeus ja muodostettava rajoiltaan yhtenäinen Palestiina.

Kommunistinen Työväenpuolue vaatii Suomen hallitusta, eduskuntaa ja presidenttiä irrottautumaan sotapolitiikasta ja tuomitsemaan Israelin valtioterroristinen hyökkäys palestiinalaisten alueelle.
Kommunistinen Työväenpuolue ilmaisee solidaarisen tukensa Palestiina kansan oikeutetulle taistelulle, taistelulle miehittäjiä vastaan.

  8.1.2009
  Poliittinen toimikunta
  Kommunistinen Työväenpuolue
 
Otsikko: Suomiko Naton pelastajaksi ?
Kirjoitti: VD.com - Tammikuu 21, 2009, 08:48:47 ap
Suomiko Naton pelastajaksi ?

Yhdysvaltain puolustusministeri Robert Gates on varoittanut Naton eurooppalaisia jäsenmaita, että liiton yhtenäisyys ja uskottavuus ovat vaarassa. Hän pelkää Naton jakautuvan maihin, jotka ovat kyllä valmiita puolustamaan itseään eli Eurooppaa, mutteivät halukkaita osallistumaan USA:n niin kutsuttuihin "terrorisminvastaisiin" sotiin. Varoituksen ydin oli, elleivät Yhdysvaltain eurooppalaiset liittolaiset ole valmiita taistelemaan ja kuolemaan Afganistanissa, Nato saattaa hajota.

Usko Naton kykyihin on nyt myös pohjalukemissa kun sitä vastassa ei ole mitään järjestäytynyttä armeijaa vaan kuten eräs suomalaisasiantuntijakin määritteli vain "fundamentaalisia johtohahmoja, palkkasotureita ja erilaisia rosvojoukkioita".

Myös ulkoministeri Condoleezza Rice on jo aiemmin patistelut lähettämään lisää sotilaita Afganistanin sotaisiin eteläosiin. Suomalaiset Nato - jäsenyyden kannattajat ovat tietysti myös huolissaan sotilasliiton rakoilusta. Kuin sattumalta ulkoministeri Kanerva matkusti nyt Yhdysvaltoihin keskustelemaan muun muassa Afganistanin tilanteesta. Ei kai nyt vain kaikessa hiljaisuudessa suunnitella auttaa Natoa lähettämällä suomalaisia taistelujoukkoja Afganistanin ?

Yrjö Saraste Sotaveteraani
Otsikko: Vladimir Fjodorov: "Suomen armeija on käytännössä luovutettu Naton käyttöön"
Kirjoitti: VD.com - Helmikuu 18, 2009, 06:50:18 ap
Vladimir Fjodorov: "Suomen armeija on käytännössä luovutettu Naton käyttöön"

Vladimir Fjodorov:

Yhdysvaltain romahdus on mahdollinen 

 Suomen armeija on käytännössä luovutettu Naton käyttöön 

 

Vladimir GeorgjevitÅ¡ Fjodorov vastasi Suomen asioista Neuvostoliiton kommunistisen puolueen kansainvälisellä osastolla yli 30 vuoden ajan. Hän on edelleenkin Suomen historian ja politiikan tärkeä asiantuntija Venäjällä. Tapasimme Fjodorovin kotikaupungissaan Moskovassa ja kysyimme häneltä mm. Suomen ja Naton suhteista, Yhdysvaltain tulevaisuudesta ja  kolmannesta maailmansodasta .

 

Vladimir GeorgijevitÅ¡, olkaa hyvä ja kertokaa elämästänne ja urastanne.

         " Riisuttuani sotilasarvomerkit vuonna 1953, ja kun taustani oli tarkistettu pitkän kaavan mukaan, minut otettiin töihin tutkimusinstituuttiin, joka käsitteli kansainvälisten ja yhteiskunnallisten organisaatioiden, poliittisten puolueiden ja demokraattisten liikkeiden kysymyksiä.

        Siirryin NKP:n keskuskomiteaan ns. nimettömään osastoon, jota alettiin kutsua kansainväliseksi osastoksi. Vuodesta 1957 vuoteen 1989 toimin Suomen kysymysten parissa. Kymmenen vuotta olin ainoa henkilö, joka johti Suomen asioita.

        Suomi kokonaisuudessaan oli alue, jolle elämänsä omisti kolme henkilöä. He olivat edesmennyt Stefan Smirnov, Suomi-Venäjä-seuran toiminnanjohtaja Aleksandr Belov ja  " kuten suomeksi sanotaan  " allekirjoittanut.

        Tällaisia erikoisosaajia ei enää ole. Minua kutsutaan viimeiseksi mohikaaniksi. Globalisaatio ja muut olosuhteet ovat johtaneet siihen, että diplomaatin pitää olla erikoistunut kansainväliseen politiikkaan eikä yksittäiseen maahan. Nyt erikoisosaaminen on jäänyt tutkijoiden asiaksi.

        New York Timesissa ja Kanavassa julkaistujen syytösten mukaan Vladimir Fjodorov toimi muka supervakoojana Suomessa. Asiaa kysytään minulta vieläkin. En voi vastata täysin kyllä enkä ei. Jonkin aikaa työskentelin tiedustelupalvelussa. Stalinin hautajaisissa seisoin ensimmäisessä rivissä Mausoleumin edessä tiedustelupalvelun työntekijöiden kanssa. Mutta sillä ei ollut mitään tekemistä Suomen kanssa. Se tapahtui aiemmin.

        Viimeinen erikoisalani Neuvostoliiton armeijassa oli  vastustajan joukkojen ja väestön keskellä toimiva upseeri . Tämäkään ei liittynyt Suomeen, koska vastustajana oli Nato. Erikoisalaani oli yhtäältä Nato, toisaalta Yhdysvaltain armeijan toiminta Lähi- ja Kaukoidässä sekä Tyynen valtameren suunnalla.

        Miten päädyitte Stalinin hautajaisissa eturiviin?

         " Ensimmäinen rivi, joka seisoi Mausoleumia vastapäätä, oli tarkoitettu tiedustelupalvelun työntekijöille. Kansankomissaari Lavrenti Berija määräsi asettamaan luotettavan saartoketjun. Siksi ensimmäinen rivi koostui sisäasiainministeriön työntekijöistä sekä tiedustelupalvelun, vastavakoilun ja muiden suuntausten alaosastoista.

        Mitä teitte sodassa?

         " Menin armeijaan 17-vuotiaana ja kävin kuusikuukautisen upseerikurssin. Suoritin sen loppuun kesällä 1943. Silloin kaikkia ei lähetetty rintamalle, koska Kurskin taistelussa oli tapahtunut läpimurto. Osa jätettiin vuodeksi opiskelemaan. Suoritin jalkaväen opiston loppuun vuonna 1944.

        Pääsääntöisesti palvelin Länsi-Ukrainassa. Puhdistimme vapautettuja alueita Saksan armeijan jäännöksistä ja niitä avustaneista bandiittijoukoista. Sitten kävin loppuun vielä kaksi sotakoulua ja kotiuduin vuonna 1953.

         Kirjoititte eräässä lehdessä olevanne samaa mieltä Gennadi Zjuganovin kanssa siitä, että kolmas maailmansota on jo käynnissä.

         " Kolmas maailmansota on ehdottomasti käynnissä, mutta se alkoi informaatiosotana. Jo Napoleon sanoi, että sanomalehdistö vastaa suurta sotilasliittolaista. Televisio toimii nykyisin voimakkaammin kuin pommitus tai divisioona.

        Suurin painoarvo on taistelulla, joka käydään ihmisten mielissä. Vaikka takertuisimme teknologiaan, niin ihmisten tietoisuuden merkitys on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Nyt on käynnissä sota ihmisten mielistä, ja voittaja on se, joka ennen muita tarttuu psykologiaan ja informaatiotutkimukseen.

        Keiden välillä informaatiosotaa käydään?

         " Lännen ja Venäjän välillä, idän ja lännen välillä. Sitten on informaatiosota islamilaisen ja kristillisen maailman välillä. Maapallon eri alueilla ja eri maissa on eri suuntauksia.

        Maiden sisällä tapahtuu ihan samaa. Venäjällä on valtavia voimia, joilla on joissakin valtamedioissa jopa hallitseva vaikutus omistajien kautta. Ne ovat viides kolonna.

        Irakin sodan esimerkki kertoo vakuuttavasti, että voitto saavutettiin paitsi sotilaallisesti, myös dollarein. Eräs Yhdysvaltain presidentti ennusti jo vuonna 1910, että tulevissa sodissa voittaja on dollari eikä armeija.

        Mitä tapahtui 11. syyskuuta 2001?

         " Luulen, että emme saa sitä koskaan selville. Mitään syyllisiä ei ole onnistuttu löytämään, eikä mitään loppuun asti vietyjä tutkimuksia ole tehty. Tapahtunutta voidaan verrata presidentti Kennedyn kuolemaan. Kenties tapahtunut tulee tietoomme kokonaisuudessaan 10 "50 vuoden kuluttua. 

        On selvää, että tuollaisia operaatioita ei ole voitu toteuttaa ilman Amerikassa olevia vahvoja ja vaikutusvaltaisia oppositioryhmiä, jotka osallistuivat tähän hyökkäykseen. Moni kysyy, miksi Amerikassa ei ole tapahtunut terroritekoja tämän jälkeen. Niitä ilmeni eri puolilla maapalloa, mutta ei Amerikan maaperällä. Tähän sisältyy mysteeri.

        On olemassa arvostettuja mielipiteitä, joiden mukaan nämä hyökkäykset olivat kytköksissä Yhdysvaltain sisäpoliittiseen kehitykseen. Yhdysvallat on vaikeassa poliittisessa ja ennen kaikkea taloudellisessa tilanteessa. Tarvitaan äärimmäisiä tekoja, jotta maa saataisiin pois taloudellisista ja muista vaikeuksista, jotta voitaisiin turvata se elintaso ja demokratian taso, johon amerikkalaiset ovat tottuneet.

        Tällaisten terrori-iskujen toteuttaminen on mahdotonta ilman yhteistyötä vaikutusvaltaisten yhdysvaltalaisten organisaatioiden kanssa. Annan suuren mahdollisuuden sisäpoliittiselle tekijälle, joka oli osallisena tähän hyökkäykseen. Ilmaan jää yhtä paljon kysymyksiä kuin Kennedyn murhan jälkeen.

        Se ei ole mikään salaisuus, että jos Neuvostoliitto olisi säilynyt, Yhdysvallat sinnittelisi enää 5 "10 vuotta, jonka jälkeen tulisi Yhdysvaltain romahdus taloudellisista ja sosiaalisista syistä. Tästä amerikkalaiset ovat itsekin kirjoittaneet. Neuvostoliitossa tätä kysymystä tutkittiin 1980-luvun lopussa. Neuvostoliiton romahdus oli Yhdysvaltain pelastus.

        Yhdysvaltain romahdus on mahdollinen. Sen takia on käynnissä kova taistelu maailman herruudesta. Yhdysvallat ei voi nielaista koko maailmaa. Siksi Yhdysvallat rusentuu ja murenee. Vaikka Amerikka on monikansallisten taloudellisten yritysten ja valtaryhmien keskus, se ei tule yksin toimeen kasvavien paineiden ja maailman sivistyksen kehityksen voiman kanssa. Tämä koskee sivilisaatioiden suhteita: itä vastaan länsi, pohjoinen vastaan etelä, rikkaat vastaan köyhät, sekä ekologiset ongelmat. Kaikki kietoutuu yhteen, ja Amerikan on vaikea hoitaa tätä kaikkea.

        Amerikan romahdus on ensi sijassa taloudellinen, se ei kykene täyttämään taloudellisia velvoitteitaan. Siellä on taloudellinen kriisi. Amerikan romahdus merkitsee kansalaisten elintason jyrkkää putoamista, mihin väestö ei suostu. Se tottunut tiettyyn elintasoon, ja se tulee reagoimaan. Siksi sosiaaliset levottomuudet tai uusien elinkeinojen etsintä voivat nousta päivän aiheiksi. Voi tulla vallankumous, väkivaltainen tai rauhanomainen, kenties perustuslain puitteissa.

        Mitä Suomen sisäpolitiikassa tapahtui 1990-luvulla?

         " Nähtävästi kävi samalla tavalla kuin Itä-Euroopassa. Yhdysvallat kiirehti käyttämään hyväksi Neuvostoliiton nopean romahduksen suomaa tilannetta ja vahvisti asemiaan. Suomessa eräät valtaryhmittymät piristyivät, mikä heijastui sisäpoliittisiin kysymyksiin ja taloudellisiin yhteyksiin.

        Jos vertaillaan suomalaisten poliittisten toimijoiden, sotilasjohtajien ja liikemaailman edustajien lausuntoja ja tekoja, voi huomata, että vallitsi tietty hämmennys  " täysin ymmärrettävä huoli ja murhe Suomen taloudellisesta tilanteesta. Kauppa Neuvostoliiton kanssa kaikkine kuluineen ja vaikeuksineen oli merkittävä tekijä. Venäjän uusi johto ja kehitys olivat ennalta arvaamattomia. Käsitys Suomen huolestuneisuudesta ymmärrettiin ja vakiintui Moskovassa.

        Toisaalta Venäjän johtoon tuli epäpäteviä ihmisiä. Valitettavasti rukoiltiin vain Yhdysvaltoihin päin. Suuntautuessaan vain Yhdysvaltoihin, ja jonkin verran Länsi-Eurooppaan, Venäjän valtionjohto ei kiinnittänyt huomiota Suomen suhteiden kehittämiseen. Suhteet olivat jäässä ja pysähtyneet. Suomessa odotettiin, mitä Venäjällä tapahtuu. Venäjä odotti, mitä se saa aikaan lännessä ja länneltä.

        Tässä nousee esiin historiallinen rinnastus. Suomella oli Snellmannin-StÖ¥hlbergin tai StÖ¥hlbergin-Alkion linja. Sen jälkeen oli Svinhufvudin-Mannerheimin linja, sitten Rytin-Tannerin linja. Sen jälkeen tuli Paasikiven-Kekkosen linja. Tämän syrjäytti 1990-luvulla Ahtisaaren-Lipposen linja, joka on edelleen paikallaan.

        Ahtisaaren-Lipposen linja tarkoittaa suuntausta Yhdysvaltoihin  " ei Eurooppaan eikä Euroopan unioniin, vaan Yhdysvaltoihin. Juuri tämän linjan esiinmarssi synnytti Suomeen uuden suuntautumisen, jossa  Suomen piti laskeutua alas puusta ja tuntea itsensä länsimaiseksi valtioksi , Jarmo Virmavirtaa lainatakseni. Timo Vihavainen toi esiin teesin, jossa Suomi oli  rähmällään  Neuvostoliiton suuntaan.

        Nyt meillä on Irakgate-keskustelu, jota viime päivinä on käyty liittyen ns. Irak-vuotoon. Tästä on ollut venäläisissä lehdissä muutama kirjoitus. Täällä lukijat eivät ole ymmärtäneet mitään ja monet ovat kääntyneen minun puoleeni. Mistä on kysymys? Mitä niin merkittävä Suomen sisäpolitiikassa ja Suomen Irak-politiikassa on, josta eivät voi tietää keskustapuolueen tai muiden puolueiden johtajat tai Suomen kansalaiset, mutta josta tietää George W. Bush, Yhdysvaltain presidentti?

        Kysymys on siitä, kuinka paljon Suomen politiikkaan voidaan luottaa, ja kuinka totuudenmukainen Suomen virallinen politiikka Irakin suhteen on.

        Vaatimukset ja julistukset, joiden mukaan Suomen pitäisi luopua liittoutumattomuuspolitiikastaan, herättävät huolta, kiinnostusta ja hämmennystä Venäjän poliittisissa ympyröissä. Mitä liittoutumattomuus tarkoittaa? Se tarkoittaa liittoutumattomuutta sotilasliittoihin. Se on Suomen perinteistä politiikkaa ensimmäisestä maailmansodasta alkaen.

        Nyt voi kuulla väitteitä, että liittoutumattomuus ei ole mahdollista, koska kyse on terrorismin vastaisesta liitosta. Mutta terrorismin vastaisia liittoja ei ole. On terrorismin vastainen liittouma, joka ei ole sidoksissa sopimuksin. Siellä ei ole johtajia eikä komentajia. Se on yleinen, kollektiivinen liittouma, joka on luotu konkreettisten terrorismin vastaisessa taistelussa nousevien kysymysten ratkaisuun.

        Muistuu mieleen Väinö Tannerin lausunto siitä, että Suomen täytyy ottaa huomioon, että se ei voi tehdä kovinkaan paljoa, sillä tulevaisuudessa suurvallat tulevat määrittelemään kaiken. Vuoden 1942 kesän aikoihin alkoi Tannerin ja Sosialidemokraattisen puolueen Yhdysvaltoihin suuntautunut kehitys. Sosialidemokraattisen puoleen oikea siipi valitsi Yhdysvallat suunnakseen, pienellä vilkaisulla Saksaan. Käytännössä Euroopan unioni on Euroopan eri maiden Sosialidemokraattisten puolueiden aloite.

        Mutta 1940-luvulla johtavat saksalaiset teollisuusmiehet loivat konkreettisen suunnitelman Euroopan taloudellisten resurssien yhdistämiseksi Saksan hyötyä ajatellen. Tämä oli taloudellisen Euroopan unionin prototyyppi ja se esiteltiin Hitlerille siten, että Euroopan maiden taloudet alistetaan Saksan intresseille. Tässä oli mukana myös Suomi, jonka piti hankkia raaka-aineita, metsäteollisuuden tuotteita ja jossakin määrin nikkeliä ja muita malmeja.

        Suomessa eräät kenraalit, kansaedustajat, virkamiehet ja muut ovat vaatineet Suomen ja Venäjän rajan siirtämistä Suomen eduksi eli ns. Karjalan palauttamista. Mistä on kysymys?

         " Mitä tulee yksittäisiin piireihin Suomessa ja yksittäisten oikeistolaisten organisaatioiden toimintaan, en pidä niitä kovin merkittävinä, koska nämä organisaatiot ja heidän kannattajansa eivät ole kovin lukuisia. 

        Olen kirjoittanut ns. Karjalan syndroomasta. Tunne Karjalan menetyksestä, joka on monella entisellä Neuvostoliitolle siirtyneiden seutujen asukkaalla ja heidän jälkeläisellään, on täysin ymmärrettävä. Nykyisin näille tunteille ei käytännössä ole paikkaa, sillä sukupolvet ovat vaihtuneet, olosuhteet muuttuneet ja käytännössä raja ei ole enää kiistelty kysymys, joka voisi jakaa maitamme.

        Koko Suomen puolustusvoimien reformi on suunnattu kohtaamaan uhka idästä. Suomen puolueettomuus on mielenkiintoinen. Miksi Suomen läntisellä rajalla ei ole ollut mitään puolustusrakennelmia eikä toimintasuunnitelmia? Länsiraja on edelleenkin täysin avoin. Kaikki on suunnattu idän suuntaan.

        Jos perehdymme diplomatian historiaan ja sotahistoriaan, näemme, että Suomen johtavien poliitikkojen ja diplomaattien keskuudessa oli erimielisyyksiä mielipiteissä, jotka koskivat idänsuhteita, niiden hoitamisen välttämättömyyttä ja niiden normalisointia. Sen lisäksi näemme eroja siviilijohdon ja sotilaspiirien välillä.

        Karjalan kysymystä paisutellaan Suomessa teennäisesti. Se vaikuttaa negatiivisesti yleiseen mielipiteeseen Venäjällä. Nykyisin monissa julkaisussa Venäjällä Suomi luetaan niiden maiden joukkoon, joilla on aluevaatimuksia Venäjälle.

        Tässä huolestuneisuutta herättää toinenkin asia: vahvistunut joukko, joka on viemässä Suomea Naton jäseneksi. Mihin Nato tarvitsee Suomea? Nato tarvitsee Suomea sotilaalliseksi tukikohdaksi. Se tarvitsee Suomen armeijaa tykinruoaksi. Se tarvitsee tukikohtaa Venäjän rajojen välittömässä läheisyydessä. 

        Suomalaiset kenraalit ovat esittäneet, että Naton jäsenyyttä voitaisiin käyttää hyödyksi Venäjän painostamiseen Karjalan palauttamiseksi. Myös jotkut piirit lännessä liittävät ajatuksen Suomen Natoon suuntautumisesta mahdolliseen Karjalan palautukseen. Se on eräs päämääristä tai tehtävistä, joka voidaan ratkaista.

        Siksi kysymys piireistä, jotka ovat viemässä Suomea Natoon, vaatii seurantaa, ennen kaikkea sotilaallista seurantaa. Minkälaisia lentokenttiä, minkälaisia satamia Nato yhtäkkiä vaatii Suomeen? Kauttakulkua varten? Kauttakulkua minne? Mihin suuntaan ne lentävät? Eteläänkö? Taistelemaan terrorismia vastaan?

        Suomen armeijan rakenne ja aseistus, maan infrastruktuuri ja kuljetusvälineet on käytännössä luovutettu täysin Naton käyttöön. Tämä herättää huolestuneisuutta rajan läheisyydessä olevien Venäjän alueiden väestössä Karjalan tasavallassa sekä Murmanskin ja Leningradin alueilla.

        Jälleen kyse on siitä, että Suomen maaperää voidaan käyttää Venäjää vastaan vieraiden, kolmansien valtioiden toimesta. Nato ei tähän mennessä ole luopunut mistään Venäjää koskevista päämääristään. Vuoden 2002 lokakuun alusta koko Venäjän alue on virallisesti Naton Euroopan hallintoalueen osa. Se tarkoittaa, että Venäjän aluetta tarkkaillaan ja kehitetään suunnitelmia mahdollisille toimille, mikäli poikkeuksellisia tilanteita syntyy. Toimista on vaikea sanoa mitään, koska suunnitelmia ei ole esitetty avoimesti.

        1990-luvun puolivälissä puhuttiin mahdollisuudesta siirtää Naton joukkoja tai osastoja Venäjän alueelle ydinasekohteiden, siis ydinvoimaloiden ja ohjussiilojen suojaamiseksi ja puolustamiseksi. Naton suunnitelmissa katsottiin, että poikkeustilanteiden ilmetessä voi syntyä kansallista epäjärjestystä ja tapahtua TÅ¡ernobyl-tyyppisiä teknologisia katastrofeja tai luonnonkatastrofeja, kuten maanjäristyksiä. Katsottiin, että Venäjän armeija ja Venäjän sisäiset joukot ja organisaatiot eivät tulisi toimeen tämän kanssa. Presidentti Jeltisin antoi täyden  ja presidentti Jeltsinin puolelta annettiin täysi siunaus kaikelle mahdolliselle avulle.

        Melkein koko Venäjän alue oli 1990-luvun alussa vaikeassa tilanteessa kulutushyödykkeiden puutteen vuoksi. Yhdysvaltain ilmavoimat ja saksalaiset lentokoneet toivat Venäjälle paljon avustuksia. Jos avustukset tuotiin Suomesta lähialueille autolla tai junalla, niin lännen humanitäärinen apu vietiin Uralin taakse ja Siperiaan lentokoneilla. Yhdysvaltain armeijan ja muiden Nato-maiden edustajat viettivät siellä kuukausia omaksuen paikalliset lentokentät. Sotilasteknologisesti ajatellen lännen armeijalla oli hallussaan valtava verkosto Venäjällä 1990-luvun alussa. Tällä hetkellä on käynnissä Keski-Aasian entisten neuvostotasavaltojen haltuunotto.

        Mutta viime aikoina Venäjän ja Yhdysvaltain suhteet ovat lämmenneet ja lähentyneet, samaten Venäjän ja Naton suhteet.

         " Venäjän ja Yhdysvaltain suhteet ovat täysin normaalit, ne sanellaan objektiivisista lähtökohdista sekä kansainvälisen tilanteen kehityksen, säilyttämisen ja vahvistamisen välttämättömyydestä. 

        Mitä Venäjän Nato-suhteisiin tulee, toistaiseksi se on näennäistä. Venäjä ei pääse osalliseksi Naton sotilaallisista suunnitelmista ja ongelmien ratkaisusta, jotka koskevat Naton toimintaa jollakin alueella, ensisijaisesti Euroopassa. Läheisestä yhteistyöstä puhuminen on mahdotonta. Kysymys on erillisistä asiakohtaisista kontakteista sodassa terrorismia vastaan, yhteistyöstä meripelastusoperaatioissa ja kenties yhteisten asetyyppien hankinnoista. 

        Mitä Suomen lanseeraama  pohjoinen ulottuvuus  on?

         " Venäjän ja Suomen osalta kyse on Euroopan unionin resurssien ja mahdollisuuksien hyväksikäytöstä Venäjä-yhteistyön kehittämisessä eri alueilla. Toisaalta kyse on tietenkin Suomen hallitsevien piirien selvästä pyrkimyksestä oman arvovaltansa kohottamiseen. Lähtökohtana oli, että Suomella tulee olemaan näkyvä paikka  pohjoisen ulottuvuuden  suunnitelman toteuttamisessa.

        Mitä Venäjällä tapahtuu tänään?

         " Venäjä on virallisesti lomalla, mutta kulissien takana on käynnissä raaistunut taistelu omaisuuden uudelleen jaosta eri omistajien kesken, taistelu tulevan duuman kokoonpanosta ja kysymys Venäjän tulevasta presidentistä, tarkoitan vuotta 2008. Venäjä on puolirikollinen maa. Taloudellisesti ja poliittisesti voidaan odottaa merkittäviä, vakavia konflikteja.   

        Olette kirjoittanut, että sotilasliitot kuten Nato laajenevat vain hyökätäkseen tai puolustautuakseen. Mitä tarkoitatte?

         " Sotilasliitto luodaan joko laajenemistarkoituksessa, aluevaltauksia silmällä pitäen  " uusien maiden yhteistä valtaamista ja jakamista varten  " tai sitten luonne on puolustuksellinen.

        Natolla on poliisin rooli. Naton joukot puhdistavat Yhdysvaltain joukkojen toimintakohteina olleita alueita. Nyt tämä tapahtuu Afganistanissa: puhdistus ja roskien vieminen pois. Sama tulee tapahtumaan Irakissa. Se on amerikkalaisten joukkojen periaate: me taistelemme, muut saavat maksaa ja jälleenrakentaa. Myös Kosovo ja Jugoslavia olivat esimerkkejä. Nyt tähän voidaan liittää Irak.

        Nato on sotilasliitto, ja sillä on omat potentiaaliset vihollisensa. Kun Venäjällä puhutaan ihmisten kanssa, herää kysymys: jos Natolla ei ole minkäänlaisia suunnitelmia laajentua tai toimia Venäjän suuntaan, miksi Venäjää ei oteta siihen mukaan?

        Nato näyttelee voimajoukon roolia, joukon jota maailma ikään kuin tarvitsee esim. Afganistanissa. Se oli ensimmäinen tapaus, jolloin Nato toimi oman kohdealueensa ulkopuolella. Meillehän tässä ei ole mitään yllättävää, ottaen huomioon Yhdysvaltain uuden johdon asiakirjat viime vuosina. Melkein joka kuukausi toistetaan sitä, että Yhdysvallat vastaa koko maailmasta ja toimii jokaisella alueella, missä Yhdysvaltain intressien puolustaminen sitä vaatii.

        Nyt on käynnissä joukkojen siirto, jolloin amerikkalaisia joukkoja ja joitakin Naton osastoja siirretään Venäjän rajan välittömään läheisyyteen.

        Millä tavoin Naton laajeneminen Viroon, Latviaan ja Liettuaan uhkaa Venäjää ja mitä seuraamuksia sillä on?

         " Pelkkä Naton laajeneminen sinänsä ei ole uhka Venäjälle tällä hetkellä. Mutta entä myöhemmin? Naton laajeneminenhan merkitsee tukikohtien saamista ilmavoimille ja ilmatorjunnalle.

        Baltian maihin on asennettu uusia tutkia, jotka voivat tutkia koko ilmatilan ja tarkkailla alueita noin 400 "500 kilometriä Venäjän rajojen sisäpuolelle.

        Georgia käy tällä hetkellä neuvotteluja tiedustelukoneiden päästämisestä Georgiaan. Ne voivat seurata koko maanpäällistä liikehdintää ja ilmatilaa Venäjällä ja Ukrainassa Harkoviin eli Venäjän keskiosien suuriin kaupunkeihin saakka.

        Päämääränä on kattaa koko Venäjän alue  " kaikki mitä siellä tapahtuu, myös maakohteiden tiedustelu  " lähellä Venäjää sijaitsevista tukikohdista. Tämä on luonnollista, koska heitä huolettavat ydinaseet, jotka Venäjällä on kätevästi sijoitettu siirrettäville alustoille, joita liikutellaan koko ajan.

        Jos Venäjällä syntyy kriisitilanne, eräiden amerikkalaisten ja norjalaisten organisaatioiden asiakirjojen mukaan on välttämätöntä siirtää Venäjän alueelle joko Yhdysvaltain tai Naton joukkoja tämän kriisin vastaiseen taisteluun. Tällaisia tilanteita luetellaan yli kymmenen sellaiseen kuvioon saakka, jossa perusteluna voi olla jonkin valtion, tasavallan, alueen tai jopa kaupungin pyyntö tulla apuun, koska he eivät itse selviä tilanteesta. Syy voi olla poliittinen, taloudellinen, ekologinen tai muu. Jotta kriisitilanteista selvittäisiin ja niihin reagoitaisiin, Yhdysvaltain ja Naton joukoilla täytyy olla tukikohta ns. etulinjassa, Venäjän naapurimaissa, jotta voitaisiin toimia koko Venäjällä.

        Suomessa on ollut monta kertaa ulkomaalaisia joukkoja, jotka tulivat jatkaakseen itään. Vuosi 1941 on siitä viimeinen esimerkki. Tällä hetkellä Suomi on valkoinen läiskä Venäjän rajalla. Siellä ei ole ulkomaisia joukkoja ja kaikki on rauhallista.

        Suomessa keskustapuolue nousi oppositiosta valtaan. Miten näette Suomen tulevaisuuden?

         " Keskustapuolueen tulo Suomen hallitukseen otettiin Moskovassa vastaan positiivisesti sen takia, että Suomen puolueista keskustapuolue on suomalaisin. Se on syntyperältään suomalaisin, se on maaseudun puolue ja sillä on suurin historiallinen kokemus  " maaseutuhan kärsi sodissakin eniten. Sillä ei käytännössä ole kumppaneita muissa maissa.

         Irakgate  huomioitiin venäläisissä lehdissä, mutta lukija ei voinut ymmärtää mistä oli kyse. Jos kerran oli  Irakgate , niin miksi ei ollut tutkintaa? Tapauksessa rikottiin asiakirjojen salausta koskevia säädöksiä, mutta miksi puhuttiin Irakista? Miksi Suomen politiikan Irak-kysymyksiä ei voitu tuoda julki?

        Oliko Suomen Irak-politiikka jotenkin kaksijakoista: yksi linja oli hallituksen linja ja toinen annettiin presidentti Bushin tietoon? Tämän takia keskustapuolueen puheenjohtajan eroaminen pääministerin paikalta herätti hämmästystä.

        Suomessa talvisotaa kutsutaan usein  Erkon sodaksi . Mikä on mielipiteenne ulkoministeri Eljas Erkon toiminnasta talvisodan alla? Onko aiheesta löytynyt uusia tietoja?

         " Erkon arkistot ovat kiinni. Myös monet arkistot Englannissa ja Saksassa ovat suljetut.

        Nostaisin esiin Mannerheimin roolin ja kehityksen. Viime aikoina on ollut käynnissä Mannerheimin puolustus ja ylistys, myös Venäjällä jopa suuremmassa määrin kuin Suomessa.

        Mannerheimin toimintaa 1930-luvulla ei tunneta, vaikka hän oli erittäin aktiivinen, matkusteli Saksaan ja Englantiin, keskusteli sotilashenkilöiden ja poliitikkojen kanssa. Hän ei vain hankkinut sotilasmateriaalia Suomen armeijalle tai toiminut puolustukseen liittyvissä tehtävissä. Hän esiintyi joka puolella henkilönä, joka kukistettuaan Suomen sisällissodan  pelasti  Euroopan kommunismilta. Mutta on kiistaton tosiasia, että kommunismi ei suunnitellut laajenevansa Suomen kautta.

        Mannerheim tuhosi kaikki asiakirjansa. Tiedämme, että siellä oli paljon jyrkkyyttä Neuvostoliiton suuntaan ja paljon pahaa verta niiden länsivaltojen suuntaan, jotka kannattivat normaaleja naapuruussuhteita.

        Saksan rooli vaatii tutkimusta eri suunnista: Suomen armeijan kenraalien sotilaallinen koulutus Saksassa, heidän matkansa Saksaan, heidän läsnäolonsa Saksan sotilasoppilaitoksissa, saksalaisten upseerien tulo Suomeen, saksalaisten tiedustelijoiden tulo Lappiin Neuvostoliiton itärajalle, minne he matkustivat säännöllisesti vuodesta 1935 lähtien; sitten on aseistuksen osto Saksasta, sen jälkeen suunnitelmat yhteisestä ekspansiosta Neuvostoliiton alueelle ja Suomen roolista  uudessa Euroopassa . Tämä oli ratkaiseva tekijä talvisodan syttymisessä.

        Luulen, että Eljas Erkko kaikessa sympatiassaan Englantia kohtaan oli silti Saksan paineiden alla. Kaikkein kuvaavin fakta on ulkoasiainministeri Holstin eroaminen, joka oli viimeinen merkki siitä, että Suomi ainakin sotilaallisessa mielessä oli Saksan vaikutusvallan alaisuudessa.

        Usein kuulee viittauksia siitä, että Akateemisella Karjala-seuralla ei ollut mitään vaikutusvaltaa 1930-luvulla. Mutta kaikkiin valtiollisiin johtaviin asemiin tuli henkilö Akateemisesta Karjala-seurasta. Myös armeijaan tuli tämän seuran kasvatteja.

        Oikeiston ja äärioikeiston roolia on tutkittu vähän. Minkä verran oikeiston vaikutusta oli, kuinka todellista se oli ja mihin se perustui? On tiedossa, että presidentti Kallio ja vaikutusvaltaiset ryhmät eivät olleet kiinnostuneita mistään suhteiden kärjistämisestä Neuvostoliiton suuntaan.

        Kun puhutaan talvisodasta kaikessa dramaattisuudessaan ja kömpelyydessään, sillä oli merkityksensä. Jos Hangossa ei olisi ollut tukikohtaa ja jos rajaa Karjalan kannaksella ei olisi siirretty, saksalaiset joukot eivät olisi nousseet maihin Vaasassa ja suunnanneet Lappiin, vaan ne olisivat Hangosta ja Kotkasta suunnanneet eteläistä rannikkoa pitkin Leningradiin, joka olisi ollut vain 32 kilometrin päässä. Mutta nyt piti murtautua läpi Karjalan kannaksella  " hyökkäys kesti kaksi kuukautta. Hangon tukikohta tukki pääsyn Suomenlahdelle vuoden 1941 joulukuuhun saakka, tällä oli erittäin suuri merkitys. 

        Kalastajasaarennon niemimaalla Murmanskin alueella, missä uusi raja kulki, saksalaiset eivät päässeet edes sotaa edeltäville rajoille. Murmanskin merkitys liittoutuneiden tavarantoimituksille Neuvostoliittoon oli ensisijaisen tärkeä. Vaikka Murmanskin rata olisi katkaistu, mikä siis vältettiin, tavarat olisi voitu toimittaa Arkangelin kautta.

        Kyse on siitä, että Neuvostoliitto vahvisti strategisia asemiaan ja saavutti hyötyä talvisodan ansiosta. Kenties talvisodan tuloksella oli sittenkin ratkaiseva rooli Leningradille, tai kenties koko sodankulun jatkolle, koska tämä rintama joka tapauksessa onnistuttiin pitämään ja lopulta stabilisoimaan.

        Mutta oliko talvisota  Erkon sota ?

        Kysymys on juridinen. Erkko antoi käskyn lopettaa neuvottelut Suomen hallituksen ja presidentin tietämättä. Siksi se oli Erkon sota. Jos Paasikiven delegaatio olisi jäänyt Moskovaan ja neuvottelut olisivat jatkuneet, jotain olisi kenties saavutettukin. Stalinhan oli jyrkästi suuria aluevaatimuksia vastaan  " rajaa olisi siirretty vain 50 "70 kilometriä, ei enempää. Viipurista ei edes puhuttu. On olemassa suomalaisten kenraalien ja tutkijoiden todistuksia siitä, että käytännössä tämä ei uhannut Suomen puolustusta Karjalan kannaksella.

        Kun [Neuvostoliiton salainen neuvottelija] Jartsev eli Rybkin ensi kerran lähetettiin Stalinin toimesta Suomeen, hän sai tehtäväkseen päästä yksimielisyyteen rajojen siirrosta ja saada aikaan sopimus. Enemmästä ei puhuttu. Jälkeenpäin käynnistettiin selvitys siitä, miten Suomen hallitukseen voisi vaikuttaa puolustusmielessä.

        Kyllä talvisodan historiaan tullaan lähiaikoina vielä jotakin lisäämään. Arkistoja on, mutta ne eivät ole käytettävissä. Kun talvisodan alkamispäivästä tulee kuluneeksi 75 vuotta vuonna 2014, FSB:n arkistot voidaan avata. Siellä on paljon tietoa Suomesta.




Tämä haastattelu on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 2004.


Lähde:SAFKA



VD
Otsikko: Yhdysvallat listaa haasteikseen Pohjois-Korean ja Iranin lisäksi myös Venäjän ja
Kirjoitti: VD.com - Syyskuu 16, 2009, 02:28:16 ip
Yhdysvallat listaa haasteikseen Pohjois-Korean ja Iranin lisäksi myös Venäjän ja Kiinan.



"Washington, 15.9. (Agence France-Presse) -- Yhdysvallat on nelisvuotiskausittain julkaistavassa ulkopoliittisessa katsauksessaan lisännyt geopoliittisiksi haasteikseen Korean demokraattisen kansantasavallan ja Iranin lisäksi Venäjän ja Kiinan.


 Venäjä on liittolainen joissakin yksittäisissä asioissa kuten ydinpolttoaineen tuotannon ja jakelun valvonnassa ja ydinterrorismin vastustamisessa, mutta Venäjän geopoliittiset intressit sekä pyrkimys oman vaikutusvaltansa lisäämiseen maailmassa saattavat johtaa ristiriitatilanteeseen Yhdysvaltain tavoitteiden kanssa, todetaan raportissa.


 Kiinaa pidetään raportissa uhkana siksi, että maan diplomatia suuntautuu yhä enemmän maailman vähenevien uusiutumattomien luonnonvarojen hankintaan ja siksi, että Kiinan asevoimia modernisoidaan nopeasti."




Agence France-Presse / KOMINFORM
Otsikko: NATOlla historiansa pahimmat tappiot vuonna 2009.
Kirjoitti: VD.com - Tammikuu 04, 2010, 09:16:42 ip
NATOlla historiansa pahimmat tappiot vuonna 2009.

Kabul, 2.11. (Xinhua News Agency) -- Vuonna 2009 Afganistanissa sai surmansa 512 kansainvälisten joukkojen sotilasta, ilmoittavat paikalliset lähteet.

Brittiläinen päivälehti Outlook Afghanistan kertoo ISAF-joukkojen lehdistösihteeri Jeff  Loftin raportista, jossa kerrotaan 448 NATO-sotilaan saaneen surmansa Afganistanissa varsinaisissa taistelutehtävissä ja 64 kuolleen muuntyyppisissä tapahtumissa vuonna 2009.

Raportissa todetaan  tienvarsipommien uhreiksi joutuneen 280 sotilasta.

Afganistanissa on  ISAF-joukoissa 83 000 sotilasta 44 maasta.


Xinhua News Agency / KOMINFORM



VD