Kirjoittaja Aihe: Selvitys uuden kes­kus­jär­jes­tön pe­rus­ta­mi­sek­si  (Luettu 2085 kertaa)

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3688
Tiedote - 25.11.2014 klo 11.00

Selvitys uuden kes­kus­jär­jes­tön pe­rus­ta­mi­sek­si

Allekirjoittaneet tuovat julki yhteisen tahtotilansa palkansaajakeskusjärjestöjen ja niiden liittojen yhteistyön tiivistämiseksi.

Me allekirjoittaneet haluamme tuoda julki yhteisen tahtotilamme palkansaajakeskusjärjestöjen ja niiden liittojen yhteistyön tiivistämiseksi. Tavoitteena voisi olla kokonaan uusi palkansaajien keskusjärjestö, jonka tähän halukkaat liitot perustaisivat.

Jatkuvasti muuttuvissa olosuhteissa ammattiliittojen jäsenten edunvalvontaa pitää hoitaa ennakoivasti, tiiviissä yhteistyössä. Uusi, mahdollisimman kattava keskusjärjestö olisi jäsenten edunvalvonnan kannalta nykytilannetta tehokkaampi toimija. Toimialaliukumat ovat arkipäivää, työntekijä–toimihenkilö–ylempi toimihenkilö -käsitteet ovat liudentuneet ja muun muassa nämä muutokset lisäävät tarvetta tarkastella myös palkansaajaliikkeen rakenteita.

Keskusjärjestörakenteen pitää olla sellainen, että työnjako keskusjärjestön ja liittojen kesken on selkeä, liittojen jäsenten hyväksi tehtävää edunvalvontatyötä parhaalla tavalla tukeva.

Yhteiskuntavaikuttaminen laajasti ajateltuna vaatii yhä kasvavaa panostusta ammattiyhdistysliikkeeltä. Lukuisat asiat ovat laajasti palkansaajakenttää koskevia ja siksi niitä olisi tarkoituksenmukaista hoitaa keskusjärjestön, ei niinkään yksittäisten liittojen toimesta.

Palkansaajaliikkeellä on monissa asioissa jo nyt yhteistä tavoitteenasettelua. Erityisesti kansainvälisessä toiminnassa, kuten EU-vaikuttamisessa, työryhmät ja edustukset on jo jaettu keskusjärjestöjen asiantuntijoiden kesken, jotka raportoivat toisilleen. Myös kansallisella tasolla on jonkin verran vastaavaa työnjakoa. Katsomme, että mahdollisuuksia vielä paljon nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön ja sitä kautta synergiaetujen saamiseen on saavutettavissa. Yhteiskunta- ja talouspolitiikka yleensä sekä niitä tukeva ajatuspaja- ja tutkimustyö voisivat niin ikään saada suuremman roolin ja painoarvon sen ollessa yhteistä.

Uusi keskusjärjestö voisi myös mahdollistaa laveamman keskustelun liittorakenteiden kehittämiselle sekä ennaltaehkäistä mahdollisia sopimusrajoihin liittyviä epäselvyyksiä. Työelämä uudistuu ja palkansaajaliikkeen on tärkeää olla tässä muutoksessa aktiivinen kehittäjä.

Me allekirjoittaneet olemme sitoutuneet esittämään omissa liitoissamme ja keskusjärjestöissämme tällaiseen selvitystyöhön ryhtymistä ja kutsumme kaikki muutkin halukkaat järjestöt eri keskusjärjestöistä mukaan.

Tammikuun 16. päivänä pidetään tilaisuus, johon kutsutaan edustaja jokaisesta suomalaisesta ammattiliitosta. Tällöin keskustelua voidaan jatkaa kaikkien halukkaiden järjestöjen kesken.

Riku Aalto, puheenjohtaja, Metallityöväen Liitto ry
Juri Aaltonen, puheenjohtaja, Erityisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry
Martti Alakoski, puheenjohtaja, Sähköliitto ry
Risto Elonen, puheenjohtaja, Veturimiesten liitto ry
Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL ry
Juhani Haapasaari, puheenjohtaja, Ilmailualan Unioni IAU ry
Liisa Halme, puheenjohtaja, Vakuutusväen Liitto VvL ry
Matti Harjuniemi, puheenjohtaja, Rakennusliitto ry
Seppo Juselius, puheenjohtaja, Rautatievirkamiesliitto ry.
Sakari Lepola, puheenjohtaja, Puu- ja erityisalojen liitto ry
Jorma Malinen, puheenjohtaja, Ammattiliitto PRO ry
Heidi Nieminen, puheenjohtaja, Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry
Silja Paavola, puheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
Maija Pihlajamäki, puheenjohtaja, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry
Marko Piirainen, puheenjohtaja, Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ry
Pertti Porokari, puheenjohtaja, Insinööriliitto IL ry
Ann Selin, puheenjohtaja, Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Niko Simola, puheenjohtaja, Palkansaajajärjestö Pardia ry
Timo Vallittu, puheenjohtaja, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry
Petri Vanhala, puheenjohtaja, Paperiliitto ry
Rauno Vesivalo, puheenjohtaja, Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö TEHY ry
Thelma Åkers, puheenjohtaja, Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ry

Allekirjoittaneet edustavat yhdessä yli 1 500 000 palkansaajaa.

Lähde:PAM verkkotiedoite


Lue myös:

PAMin hallitus: Yhteistyön tiivistämiselle on tarve

https://www.pamlehti.fi/uutiset/uutinen-pam-lehti/2014/11/pamin-hallitus-yhteistyon-tiivistamiselle-on-tarve.html
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 26, 2014, 08:39:17 ap kirjoittanut VD.com »

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3688
Ammattiliitoille miljoonien tappiot Talvivaaran riskilainasta
« Vastaus #1 : Marraskuu 26, 2014, 08:46:03 ap »
Ammattiliitoille miljoonien tappiot Talvivaaran riskilainasta


Ammattiliitoille miljoonien tappiot Talvivaaran riskilainasta
 
Sijoitukset kaivosyhtiöön ovat tekemässä melkoisen loven ammattiliittojen kassaan. Esimerkiksi Paperiliitto sijoitti kaksi vuotta sitten Talvivaaran riskipitoiseen joukkovelkakirjaan. Tappiota on tulossa yli miljoonaa euroa.
 
Suomalaisten ammattiliittojen taloustilanteessa ei ole hurraamista, ja nyt Talvivaara kurjistaa liittojen taloustilannetta entisestään.

Talvivaaran vaikeudet ovat tuomassa jättitappiot ammattiliitoille. Konkurssiin mennyt Talvivaara Sotkamo takasi keväällä 2012 emoyhtiönsä liikkeeseen laskeman 110 miljoonan euron joukkolainan, joka erääntyy huhtikuussa 2017.


Konkurssin ja emoyhtiö Talvivaaran Kaivososakeyhtiön saneerauksen myötä sijoitukset lainaan ovat muuttumassa käytännössä arvottomiksi.

Ilta-Sanomien ja Taloussanomien haltuunsa saamasta lainan omistajaluettelosta käy ilmi, että menettäjien joukossa on runsaasti tunnettuja institutionaalisia suursijoittajia, kuten Sampo-konserniin kuuluva henkivakuutusyhtiö Mandatum Life, mutta joukossa on silmiin pistävän paljon myös SAK:n ammattiliittoja ja työttömyyskassoja.

Lisää täältä: http://www.ampparit.com/haku?q=talvivaara&t=news


***
Kommentti: Vauhdittiko Talvivaaran konkurssi ay-järjestöjen suurfuusiota?

"Loppusyksystä 2013 työntekijöiden keskusjärjestöt ja työnantajaliitot solmivat kaksivuotisen, äärimaltillisen palkkaratkaisun.
Sopimusta on kutsuttu myös nollatupoksi. Palkat eivät juuri nousseet. Sopimuksen taustalla vaikutti monen ammattiliiton heikko taloudellinen tilanne.

Nollatupon avulla haluttiin varmistaa, ettei työttömyys enää kasvaisi. Nopeasti lisääntynyt työttömyys oli ajanut monen liiton ja työttömyyskassan talouden ahtaalle. Varmasti vähintään yhtä paljon nollatupon taustalla vaikutti työntekijäpuolen aito huoli suomalaisten työpaikoista.
 
Eilen julkisuuteen tullutta keskusjärjestöfuusiota on perusteltu sillä, että siten liittojen edunvalvonta tehostuu. Leveimmillä harteilla on helpompi neuvotella. Ilta-Sanomien tietojen mukaan Tornin pidoissa puhuttiin paljon myös liittojen taloudesta, joka monen liiton osalta on mennyt koko ajan vain huonompaan suuntaan.

Ja kas, tänään mm. Ilta-Sanomat on kertonut, että kolme SAK-laista suurliittoa, Paperiliitto, Metalli ja PAM kärsivät valtavat tappiot Talvivaara-sijoituksissaan. Joukossa on myös SAK. Kysymys kuuluukin, oliko nolosti päättynyt Talvivaara-seikkailu lopulta se, joka katkaisi kamelin selän, kun samaan aikaan näköpiirissä ei ole talous- ja työllisyystilanteen nopeaa paranemisesta. Menetetyt summat ainakin ovat isoja."
Lisää täältä: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288782009356.html
« Viimeksi muokattu: Marraskuu 26, 2014, 09:00:11 ap kirjoittanut VD.com »

mie vaan

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 285
Vs: Selvitys uuden kes­kus­jär­jes­tön pe­rus­ta­mi­sek­si
« Vastaus #2 : Marraskuu 26, 2014, 09:11:30 ap »
Ei siis ole mikään ihme että PAMin Ann Selin kutsui "työryhmän" koolle uuden keskusjärjestön perustamiseksi, kun "aletiin" pohtia "jäsenten hyväksi tehtävää edunvalvontatyötä "parhaalla tavalla".

Nyt varmaankin tulee "edun" valvontaa edestä ja takaa ja nyt kun on ilmoitettu että takaakin tulee, niin saa nähdä moniko muuttaa ulkomaille asumaan.