Tervetuloa
Toukokuu 23, 2012, 08:37:33 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset:
Sananvapaus ei pelkästään kata sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.
(Näin esimerkiksi tapauksissa Handyside 7.12.1976 A 24 ja Grigoriades v. Kreikka 25.11.1997.lähde?) Lähde:Wikipedia

"Sananvapaus on todellisuutta vain niin kauan, kun siitä ei ole mitään vaaraa."

"Moni on kovilla silloin, kun taloutta laitetaan kuntoon,sanoi Katainen ."

YK-raportti: Hei me (suomalaiset) ollaan onnellisia!
"raha ei tuo onnea"




Takaisin varastoduunarit.com etusivulle.
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Kalenteri Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: [1]   Siirry alas
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Euroopan velkakriisi kärjistyy. Kansan ääni.  (Luettu 32 kertaa)
VD.com
Administrator
*****
Viestejä: 3446


« : Marraskuu 11, 2011, 19:14:57 »

Euroopan velkakriisi kärjistyy. Kansan ääni.





Euroopan velkakriisi kärjistyy. EU:n integraation syventäminen eli pakkotahti liittovaltioon on pääosin aiheuttanut finanssikriisin. Taloustieteen nobelisti Paul Krugman sanoo: "Totuus on, että taloudenpidon kurittomuus ei ole Euroopan, eikä edes Kreikan ongelmien ydin... Eurosotkun todellinen syy on poliittisen eliitin into ottaa käyttöön yhteisvaluutta ennen kuin Eurooppa oli valmis moiseen kokeiluun."


Saksa ja Ranska pääsyylliset euromaiden velkakriisiin.


Suurimmat syylliset velkakriisiin ovat Saksan ja Ranskan hallitukset, jotka eivät noudattaneet Emun säännöksiä. Nämä maat julistivat poliittisella päätöksellä valtionlainat riskittömiksi ja kehottivat pamkkejaan antamaan muille maille velkaa rajattomasti ennen kaikkea Saksan tuotannon nostamiseksi taantumasta. Jos velkaa tuputetaan tolkuttomasti, aina löytyy ottajia. muut maat alkoivat noudattaa isojen esimerkkiä. Eteläisen Euroopan muutaman valtion velat kasvoivat suuriksi ja euromaat alkoivat lähetellä tukipaketteja Kreikkaan, Irlantiin ja Portugaliin.


Finanssikriisejä on sattunut maailmassa ennenkin. Jos on mieletöntä sijoitustoimintaa harrastava pankki, eläkesäätiö tai muu instituutio, joka istuu ison rahamäärän päällä, niin sitten on toisia, jotka ovat houkuteltavissa ottamaan suuria velkoja. Sitten käy niin, että lainansaaja tuleekin maksukyvyttömäksi tai -haluttomaksi, niin pulmatilanne on valmis. Ennen sanottiin pankissa "Jos ei ole tolkkua pyytäjällä, niin sitä pitää olla antajalla."


"Eurooppa pyörittää jättimäistä pyramidihuijausta" .


Argentiinan keskuspankin entinen johtaja Mario Blejer kirjoitti toukokuussa Financial Times -lehdessä: "Unohtakaa aikaisemmat pyramidihuijaukset. Eurooppa pyörittää nyt niistä kaikista suurinta. Euron kriisissä on kyse jättimäisestä veivauksesta, jossa velat siirtyvät yksityiseltä sektorilta veronmaksajille" Lainapaketit rikkovat euron perustamisen yhteydessä sementoitua sääntöä, jonka mukaan tällaisia pelastuspaketteja ei tehdä. Kriisimaille myönnetyt lainat perustuvat kuvitelmaan, että ongelmat ovat vain väliaikaisia likviditeettiongelmia ja lainoilla maiden maksutase saadaan kuntoon.


Pyramidihuijaukselle on tyypillistä, että uhrille luvataan satumaisen onnen osuvan kohdalle tai vaihtoehtoisesti hirvittävän onnettomuuden uhkaavan huijauksesta kieltäytyvää. Suomessa on käytetty molempia tapoja. Ensiksi kerrottiin, että maamme saa hulppeat korkovoitot, kun se saa halpaa ulkomaista lainaa ja antaessaan saman summan Kreikalle, Irlannille tai Portugalille, se saa huomattavasti korkeampaa korkoa sijoituksesta. Kun tätä tarinaa ei enää uskottu, kerrottiin, että seuraa lama ja suurtyöttömyys, jos rahaa ei välitetä kriisimaille.


Miten tästä eteenpäin


Tasan 10 vuotta sitten Argentiina oli samassa tilanteessa, kun Kreikka nyt. Ohjeet olivat samansuuntaiset: pitäkää valuutan kurssi kiinnitettynä US dollariin, leikatkaa, yksityistäkää! IMF tuki kiinteätä valuuttakurssia kymmenien mrd dollarien lainoilla. Maailmanpankki vaati Argentiinaa yksityistämään koko sosiaalisektorin tilanteessa, jossa se johti suunnattomiin tappioihin. Sosiaalisektorin yksityistämisen luoma alijäämä rasitti budjettia vakavasti.


Leikkaukset syvensivät lamaa. Argentiina säästi, avasi markkinansa ja yksityisti enemmän kuin yksikään naapureistaan - ja romahti. Argentiinan hallitus vapautti peson dollarista ja pysäytti velanmaksun joulukuussa 2001, kun romahdus oli väistämätön. Nykyään Argentiina ei tarvitse valuuttarahastoa: toisin kuin useimmat IMF:ltä apua pyytävät valtiot, Argentiinan kauppatase on parhaillaan ylijäämäinen. Sen pankkijärjestelmä toimii nyt pesoilla.


Kieltäytyminen apupaketeista Argentiinan tavoin ja ero eurosta on Kreikan pelastus vaikeasta velkakriisistä. Eurosta irtaantuminen on kipeä mutta välttämätön toimi. jotta Kreikan talous saadaan jaloilleen. Euroopan velkakriisi kärjistyy EU:n integraation syventäminen eli pakkotahti liittovaltioon on pääosin aiheuttanut finanssikriisin. Taloustieteen nobelisti Paul Krugman sanoo: "Totuus on, että taloudenpidon kurittomuus ei ole Euroopan, eikä edes Kreikan ongelmien ydin... Eurosotkun todellinen syy on poliittisen eliitin into ottaa käyttöön yhteisvaluutta ennen kuin Eurooppa oli valmis moiseen kokeiluun."


Saksa ja Ranska pääsyylliset euromaiden velkakriisiin.


Suurimmat syylliset velkakriisiin ovat Saksan ja Ranskan hallitukset, jotka eivät noudattaneet Emun säännöksiä. Nämä maat julistivat poliittisella päätöksellä valtionlainat riskittömiksi ja kehottivat pamkkejaan antamaan muille maille velkaa rajattomasti ennen kaikkea Saksan tuotannon nostamiseksi taantumasta. Jos velkaa tuputetaan tolkuttomasti, aina löytyy ottajia. muut maat alkoivat noudattaa isojen esimerkkiä. Eteläisen Euroopan muutaman valtion velat kasvoivat suuriksi ja euromaat alkoivat lähetellä tukipaketteja Kreikkaan, Irlantiin ja Portugaliin.


Finanssikriisejä on sattunut maailmassa ennenkin. Jos on mieletöntä sijoitustoimintaa harrastava pankki, eläkesäätiö tai muu instituutio, joka istuu ison rahamäärän päällä, niin sitten on toisia, jotka ovat houkuteltavissa ottamaan suuria velkoja. Sitten käy niin, että lainansaaja tuleekin maksukyvyttömäksi tai -haluttomaksi, niin pulmatilanne on valmis. Ennen sanottiin pankissa "Jos ei ole tolkkua pyytäjällä, niin sitä pitää olla antajalla."


"Eurooppa pyörittää jättimäistä pyramidihuijausta" .


Argentiinan keskuspankin entinen johtaja Mario Blejer kirjoitti toukokuussa Financial Times -lehdessä: "Unohtakaa aikaisemmat pyramidihuijaukset. Eurooppa pyörittää nyt niistä kaikista suurinta. Euron kriisissä on kyse jättimäisestä veivauksesta, jossa velat siirtyvät yksityiseltä sektorilta veronmaksajille" Lainapaketit rikkovat euron perustamisen yhteydessä sementoitua sääntöä, jonka mukaan tällaisia pelastuspaketteja ei tehdä. Kriisimaille myönnetyt lainat perustuvat kuvitelmaan, että ongelmat ovat vain väliaikaisia likviditeettiongelmia ja lainoilla maiden maksutase saadaan kuntoon.


Pyramidihuijaukselle on tyypillistä, että uhrille luvataan satumaisen onnen osuvan kohdalle tai vaihtoehtoisesti hirvittävän onnettomuuden uhkaavan huijauksesta kieltäytyvää. Suomessa on käytetty molempia tapoja. Ensiksi kerrottiin, että maamme saa hulppeat korkovoitot, kun se saa halpaa ulkomaista lainaa ja antaessaan saman summan Kreikalle, Irlannille tai Portugalille, se saa huomattavasti korkeampaa korkoa sijoituksesta. Kun tätä tarinaa ei enää uskottu, kerrottiin, että seuraa lama ja suurtyöttömyys, jos rahaa ei välitetä kriisimaille.


Miten tästä eteenpäin?


Tasan 10 vuotta sitten Argentiina oli samassa tilanteessa, kun Kreikka nyt. Ohjeet olivat samansuuntaiset: pitäkää valuutan kurssi kiinnitettynä US dollariin, leikatkaa, yksityistäkää! IMF tuki kiinteätä valuuttakurssia kymmenien mrd dollarien lainoilla. Maailmanpankki vaati Argentiinaa yksityistämään koko sosiaalisektorin tilanteessa, jossa se johti suunnattomiin tappioihin. Sosiaalisektorin yksityistämisen luoma alijäämä rasitti budjettia vakavasti.


Leikkaukset syvensivät lamaa. Argentiina säästi, avasi markkinansa ja yksityisti enemmän kuin yksikään naapureistaan - ja romahti. Argentiinan hallitus vapautti peson dollarista ja pysäytti velanmaksun joulukuussa 2001, kun romahdus oli väistämätön. Nykyään Argentiina ei tarvitse valuuttarahastoa: toisin kuin useimmat IMF:ltä apua pyytävät valtiot, Argentiinan kauppatase on parhaillaan ylijäämäinen. Sen pankkijärjestelmä toimii nyt pesoilla.


Kieltäytyminen apupaketeista Argentiinan tavoin ja ero eurosta on Kreikan pelastus vaikeasta velkakriisistä. Eurosta irtaantuminen on kipeä mutta välttämätön toimi. jotta Kreikan talous saadaan jaloilleen.



Kansan ääni 5/11


Toimituksen pääkirjoitus
: Juhani Tanski




KOMINFORM

http://www.kominform.eu

Kuva VD arkisto, sekä muutamien kirjoitusvirheiden korjailua alkuperäisestä kirjoituksesta.
tallennettu
Sivuja: [1]   Siirry ylös
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.16 | SMF © 2011, Simple Machines Validi XHTML 1.0! Validi CSS!