Yksinkertaisesti, ketään ei kiinnosta se mitä tuleman pitää. Suuri pyörä pyörii koko kansakunnan hyväksi ja joidenkin sen osien on uhrauduttava yhteisen asian eteen,yleensä työntekijät. Yhteishyvää tuottavien yritysten menettelytapoja työntekijöitään kohtaan "hyssytellään", sanktiona tulkinnanvarainen seuraamuskäytäntö, kuten luultavammin jossain vaiheessa puhekeräilystäkin tulee, tätä ennen on tieteen / tutkimusten todistettava esim. puhekeräilyn aiheuttavan aivokasvaimia tai vakavia muistijälkiä. Jos muistamme Asbestin, niin tämänkin poistaminen markkinoilta vei oman aikansa.
Jos ymmärrämme absoluutin kaikkivaltiaan inhimillisellä tavalla, emme ymmärrä sitä lainkaan. Sen sijaan ymmärrämme kaiken sen mitä se ei ole. Orvo Raippamaa
Valtamedia kiinnostuu valikoiden epäkohtiin, tosiseikka kuitenkin on se että mainosrahoilla elävä media on kahlittua totuutta.
Se, joka ei tunne työväestömme taloudellista asemaa, työehtoja ja työväensuojelulainsäädännön puutteellisuuksia viime vuosisadan lopulla, ei voi olla selvillä niistä tekijöistä, jotka vuosisadan käänteessä saivat aikaan ratkaisevan muutoksen työväestömme niin yhteiskunnallisessa kuin valtiollisessakin ajatustavassa, ei myöskään niitä käänteitä työväkemme valtiollisessa toiminnassa, joita tapahtui yhteiskuntaa johtaneiden puolueiden välisen valtataistelun aikana ja joihin vaikutusvallan puute ja toimeentulon vaikeus painoi katkeruuden leiman. Y.K.Laine
Työsuojelupiiri, on varmasti täysin tietoinen puhekeräilyn mahdollisista vaikutuksista.
Mutta¦
Niin puutteellinen kuin v.1889 hyväksytty työväensuojelulaki olikin, olisi sitä ainakin jonkin verran voitu tehostaa huolellisella ammattientarkastuksella. Työehtojen ja lailla turvattujen työväen oikeuksien valvojana sekä kehittäjänä pitivät senaatti ja teollisuushallitus ensi sijassa työnantajien puolta, ja viralliset kaksi ammattientarkastajaa eivät olleet halukkaita polkemaan käskynantajiensa ja tuotantoa harjoittavien kapitalistien varpaille, ei ainakaan silloin, kuin suuri ja mahtava tuotantolaitos oli kysymyksessä. Totta on, että jotkut ammattien tarkastajat tekivät käsiteollisuutta ja kotityötä valvoessaan ahkerastikin huomautuksia työhuoneessa, työajassa ja alaikäisten työssä käytössä havaittavia epäkohtia vastaan, mutta väärinkäytösten paljastaminen jäi sittenkin pääasiallisesti työväenjärjestöjen tehtäväksi, ja vain vastahakoisesti otti hallitus siltä taholta esitettyjä parannussuunnitelmia käsiteltäväkseen. Syynä ammattientarkastuksen tehottomuuteen oli erikoisesti se, ettei työväestöllä ollut kiinteää ja palkattua edustajaa siinä. Työntekijän ei ollut helppo päästä ammattitarkastajan kanssa välittömään kosketukseen, ja työnantajalla oli aina mahdollisuus vapautua tyytymättömästä palkkalaisestaan.
(Suomen poliittisen työväenliikkeen historia)
Ja takaisin nykyaikaan.Työturvallisuuteen ja sen suunnitteluun on käytetty monia miljoonia työtunteja, puhumattakaan niistä valtavista rahasummista joka tämän tärkeän asian varjolla on nostettu.
Tuloksella.Työtapaturmia sattui entistä enemmän.
Työtapaturmat ja ammattitaudit lisääntyivät viime vuonna. Myös vahinkojen taajuus kasvoi.
Työtapaturmien ja ammattitautien määrä kasvoi viime vuonna lähes neljä prosenttia edellisvuodesta. http://www.taloussanomat.fi/tyoelama/2008/02/21/Ty%F6tapaturmia+sattui+entist%E4+enemm%E4n/20085406/111Aika kulkee kulkuaan mutta tietyt asiat pysyvät muuttumattomina, kuten käytännöt.
Katso tämä video niin ymmärrät paremmin työsuojelun mahdottomuutta, vaikka työsuojelutarkastaja tekisi kaikkensa estääkseen työtapaturmia, niin..."Virkamiehen mielipiteestä seurasi suuri EU-sekamelska. Painajaismainen tarina siitä, mitä virkamiehelle voi tapahtua, jos hän kertoo näkemyksensä julkisuudessa. Toimittaja Kati Juurus".
http://areena.yle.fi/toista?id=1112483 (MOT)
Jokainen laki tarkoittaa turvaa suhteessa johonkin, mutta toimiiko se jos laatija valvoo itseään.Nykypäivänä työpaikoilla on työsuojeluvaltuutettu, mutta¦ mitä sitten. TJ
