Köyhällä ei ole varaa sairastaa. Marko Korvela

Köyhällä ei ole varaa sairastaa. Marko Korvela.

VD arkistokuva

Kun ihmisiltä kysytään elämän tärkeimpiä asioita, on terveys vähintään kolmen kärjessä. Moni on tänä päivänä myös valmis maksamaan paremmasta terveydestä – jos vain varaa suinkin on.Alkuviikosta julkaistu Into-pamfletti Terveys kaupan luo katsauksen terveydenhuollon globaaleihin trendeihin, jotka vaikuttavat myös kotoisessa Suomessa.

Kirjoittajakaksikosta Outi Hakkarainen työskentelee Kehitysyhteistyön palvelukeskuksessa Kepassa, Meri Koivusalo puolestaan on kansainvälisen terveyspolitiikan asiantuntija. Pamfletin päähuomio kohdistuu siihen, miten kansainväliset rahoituslaitokset ja säätiöt muokkaavat kehittyvien maiden terveydenhuoltojärjestelmiä.

Rahaa riittää yksittäisten tautien tutkimukseen ja teknisiin innovaatioihin, mutta ei kehittyvien maiden perusterveyspalvelujen turvaamiseen, summaavat Hakkarainen ja Koivusalo.

Rahoittajatahot kuten Maailmanpankki ajavat voimakkaasti yksityistä terveyspalvelutuotantoa julkisen kustannuksella. Tämä kasvattaa entisestään terveyden luokkaeroja köyhien ja rikkaiden välillä.

Yksityisellä rahalla omat intressit.

Ohjelmistojätti Microsoftin omistajan Bill Gatesin ja vaimonsa Melindan perustama säätiö on maailman suurin avustuksia jakava yksityinen säätiö. Sen eräs päätoimiala on globaali terveysohjelma, johon säätiö on käyttänyt kaikkiaan 24,5 miljardia dollaria. Ohjelman kautta rahoitetaan stipendejä, tutkimusohjelmia ja muita hankkeita. Hakkaraisen ja Koivusalon mukaan ongelmana on, että YK:n alaisen terveysjärjestö WHO:n kautta kulkee vain murto-osa rahoituksesta.

Gatesin säätiö onkin hyvä esimerkki niin sanotusta hyväntekeväisyyskapitalismista, jossa ryvettynyt yritys voi ostaa itselleen hyvää omatuntoa ja parempaa imagoa rahoittamalla esimerkiksi syöpä- tai aids-lääkkeiden tutkimusta. Harvemmin kukaan kyseenalaistaa yksityisen rahan omia, voitontahkoamisen turvaamiseen tähtääviä motiiveja. Outi Hakkarainen kertoo, että esimerkiksi lääketeollisuuden intressit voivat poiketa suuresti yleisen terveyspolitiikan kannalta järkevästä toiminnasta.Terveysshoppailu tarkoittaa tilannetta, jossa länsimaiden rikkaat käyvät hoidattamassa itseään kehittyvien maiden edullisilla terveyspalvelumarkkinoilla, jotka valtaosalle maan omia asukkaita ovat hinnoiltaan saavuttamattomissa.

– Maiden kannattaisi ennemmin panostaa omaan kansalliseen, julkiseen terveyspalvelujärjestelmään, sanoo Meri Koivusalo.

Oppi tulee OECD:stä.

Suomi ei saa suoraan rahoitusta Maailmanpankilta eikä IMF:ltä, mutta terveyspalvelujen yksityistämisen trendi on ajautunut meillekin erilaisten ajatushautomoiden ja konsulttien kautta.Koivusalon mukaan esimerkiksi SITRA on ollut innokkaasti soveltamassa muun muassa OECD:stä peräisin olevia markkinaperusteisia ratkaisuja, kuten Uutta julkista johtamista (New Public Management) ja tilaaja-tuottaja-malleja.Jostain on syntynyt yleinen käsitys, että julkinen sektori on yksityiseen verrattuna kalliimpi ja tehottomampi. Koivusalo muistuttaa, että näyttö puhuu esimerkiksi terveyspalvelujen osalta aivan toista.

Tiedonantaja / Marko Korvela / 31.5.2011

VD