Suomen koulujärjestelmän ongelmat avoimeen keskusteluun. Heikki Typpö.
Arkistokuva
VD, kuva ei liity juttuun.
Suomen koujärjestelmä perustana ovat yhteiskunnan luokkajako, elinkeinoelämän ja yhteiskunnan rakenne, työnjako, alueellinen jako ja (tosin vähenevä) sukupuolijako. Jokaisen ikäluokan luokajaon, sivistyneistöön ja työväenluokkaan, suorittaa peruskoulu.
Elinkeinoelämän rakenne määrää jatkokoulutusta ja eriytimistä työnjaon mukaisiin ammatteihin. Ensimmäinen jako tapahtuu ns. teoreettisiin linjoihin ja ns. käytännöllisiin linjoihin. Tuo jako erottelee korkeamman koulutuksen ja alemman kolutuksen ja ammattikoulutuksen toisistaan. Tietenkin kaikki tällaiset jaot ovat suhteellisia, tendenssimäisiä eli tilastollisia jakautumisia
Yksityisomisteisessa markkinataloudessa koulutuksen mahdollistamaa työllistymistä säätelee taloudellisten pääomien voiton tavoittelu, jonka seurauksena kapitalistinen talous toimii anarkistisesti. Tämä aiheuttaa koko ajan jatkuvaa, määrällisesti enemmän tai vähemmän laajaa, työttömyyttä. Yhteiskunnan taloudellisen toiminnan lähtökohtana tulisikin olla jokaisen työllistyminen eikä voiton tavoittelu.
Tällä jaottelulla yhteiskunnallisen tasa-arvon näkökulmasta ydinkysymykseksi nousee laajasti ymmärrety peruskoulu. Tällä hetkellä se asiallisesti koostuu kolmesta sektroista: peruskoulusta, lukiosta ja ammatillisesta perusopetuksesta. Mikäli peruskoulu halutaan irrottaa luokkajakoa suorittavasta tehtävästä, nuo kolme sektoria on yhdistettävä yhdeksi perusopetuskouluksi, peruskouluksi.
Tuota jakoa kolmeksi perusopetussektoriksi on pidetty teoreettisesti yllä biologistisella ihmiskäsityksellä ihmis-lasten lahjakkuuseroista. Tätä samaa ihmiskäsitystä noudatti myös Adolf Hitler, eli kysymyksessä on biologistinen ihmiskäsitys. Hänen mukaansa vain arjalainen rotu oli kykeneväinen luomaan inhimillistä kulttuuria. Peruskoulu uusintaa näin yhteiskunnan luokkajakoa.
Feodaalisessa yhteiskunnassa tällainen näkemys oli tietenkin ymmärrettävissä, mutta porvarillinen yhteiskunta edellyttäisi suhtautumaan tasa-arvoisesti kaikkiin lajiyksilöihin sukupuolesta riippumatta. Jokaisella terveellä ihmisellä on näet evoluution luoma yhtäläinen aivokapasiteetti. Tulevaisuutta ajatellen tasa-arvoinen koulujärjestelmä on sosialistisen yhteiskunnan ehdoton edellytys.
Erot ihmisten välillä, sikäli kuin niitä on, johtuvat sosiaalisesta kasvu-ympäristöstä ennen kouluikää. Yksilöiden eroavaisuudet aiheutuvat täten kotien (siis vanhempien) arvokapasiteetin sisällöstä ja koulutustaso. Sen seurauksena jokaisessa perheessä on tiedostettuna tai vaaistonvaraisesti (Pierre Bourdieun mukaan) tietyn tyyppinen perhestaregia, jossa kouluvalmius lapselle muodostuu. Koulussa tämä ero tulee esiin lasten arvojärjestelmissä olevina eroina ja kielellisenä valmiutena.
Suomen koulujärjestelmä on monella tavalla vaikeuksissa, jotka johtuvat tuosta yhteiskunnallisesta perustastaan. Se ilmenee peruskoulutasolla monella tavalla putoamisena opetuksen tahdista, levottomuutena, häiriköintinä ja jopa traagisina kouluampumisina. Näitä ongelmia lisätään hallituksen toimesta vähentämällä koululta taloudellisia ja muita aineellisia resursseja.
Suomen menestyminen kansainvälisissä PISA-tutkimuksissa kertoo, että koulujärjestelmäämme ja opettajien ammattitaitoon sisältyvät kaikki mahdollisuudet erinomaiseen ja tasa-arvoiseen perusopetukseen. Ne on vain ulotettava kaikkiin lapsiin.
Lähettänyt Blogger blogiin Kapitalismin perunkirjoitus -
Heikki Typpö 3/26/2011
KOMINFORMhttp://www.kominform.eu/VD
