Tervetuloa
Helmikuu 06, 2012, 05:39:17 *
Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Kirjaudu käyttäjätunnuksen, salasanan ja istunnonpituuden mukaan
Uutiset:
Sananvapaus ei pelkästään kata sellaisia tietoja ja ajatuksia, jotka otetaan myötämielisesti vastaan, joita pidetään vaarattomina tai joihin suhtaudutaan välinpitämättömästi. Sananvapaus kattaa myös sellaiset viestit, jotka loukkaavat, järkyttävät tai häiritsevät valtiota tai jotain sen väestön osaa. Tätä vaativat tuomioistuimen mukaan moniarvoisuus, suvaitsevaisuus ja avarakatseisuus, joita ilman ei ole kansanvaltaista yhteiskuntaa.
(Näin esimerkiksi tapauksissa Handyside 7.12.1976 A 24 ja Grigoriades v. Kreikka 25.11.1997.lähde?) Lähde:Wikipedia

Puhekeräilyllä työskentelevä, tiesitkö että:
”Korvakuulokkeiden käyttäminen kasvattaa korviesi bakteerikannan 700-kertaiseksi.”




Takaisin varastoduunarit.com etusivulle.
 
   Etusivu   Ohjeet Haku Kalenteri Kirjaudu Rekisteröidy  
Sivuja: [1]   Siirry alas
  Tulostusversio  
Kirjoittaja Aihe: Tuplataantuman näköala jakaa euroalueen kahtia.  (Luettu 111 kertaa)
VD.com
Administrator
*****
Viestejä: 3245


« : Elokuu 26, 2010, 16:12:18 »

Tuplataantuman näköala jakaa euroalueen kahtia.



 Kreikan kriisi sai ekonomistit ympäri maailmaa vakuuttuneeksi siitä, kapitalismin pulmien pääpaino on Euroopassa. Kaikki toivo asetettiin Yhdysvaltain taloudelle, joka näytti silloin elpymisen merkkejä. Tuoreempien näyttöjen mukaan työttömyys Yhdysvalloissa nousee huimaan tahtiin, kasvu yskii, ja Fed jatkaa elvyttämistään ostamalla painetulla rahalla joukoittain erääntyneitä velkakirjoja.

  EKP ei saa painaa seteleitä ja näin on alttiimpi deflaatiotendensseihin. Viime aikana euro on vahvistunut suhteessa dollariin. Siitä huolimatta euron aikaisempi heikentyminen kesällä on auttanut euroalueen vientifirmoja, ja antanut Saksan taloudelle vahvaa virettä. Trendi on tilapäinen ja tilanne muuttuu heti kun euro vahvistuu edelleen, vaikka siitä syystä, että dollari heikentyy. Eletään vahvan deflaatiopaineiden alla, kaikki valuutat heikentyvät yksi toista enemmän. Tästä kielivät kullan ja muiden raaka-aineiden hintojen nousu.

  Saksan talous on historiallisessa nousussa, ja kasvaa nopeammin kuin 90-luvun alussa maan yhdentymisen jälkeen. Toisella neljänneksellä kansantuote kasvoi vuodenaikaisemmasta 3,7 prosenttia. Kreikassa, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa ja Irlannissa tilanne on toinen. Näiden luottamus maksukykyyn laskee jatkuvasti. Toisen kastin maat maksavat korkeaa korkoa ottamastaan lainasta, mikä lisää epävarmuutta markkinoilla. Espanjan talous supistui tänä vuonna 0,2 ja Kreikan jopa 3,5 prosenttia. Inflaatio kiihtyy ja vuoden loppuun mennessä Espanjassa, Irlannissa ja Kreikassa työttömyys nousee yli 20 prosenttiin. Maiden kahden kastin kuilusta asiantuntijoiden retoriikassa on lanseerattu uusia termisanoja. Nykyään puhutaan kahden kasvutahdin maista, kontrolloiduista konkursseista ja jopa kahden arvon eurosta.

  Kaikkien takana ovat epätasapainot julkisissa talouksissa sen jälkeen kun nämä pumppasivat yhteensä tuhansittain miljardeja euroja ja dollareita pelastaakseen pankit vararikosta. Lama on nyt palaamassa takaisin ja se menee limittäin aikaisemman laman kanssa muodostaen räjähdysalttiita seoksia. Tuleva lama kohtaa enää surkeassa tilassa olevia valtioita, jotka ovat käyttäneet kaikki mahdolliset elvytyskeinonsa loppuun. Maailmanlaajuisen kapitalismin tämän vaiheen tuhoisin perspektiivi on nimeltään luottolama. Tänä päivänä kaikki taloudet toimivat ainoastaan velan varassa. Jatkuva ja pitkä luottolama voi pakottaa talouden kokonaisuudessaan halvaustilaan, mikä voi ennen pitkää hajottaa koko yhteiskuntaa.

  Kehityksen monet vauhdit.

  Bank of America - Merrill Lynch näkee suurinta kasvua EU:ssa sitten vuoden 2006 jälkeen. Samanaikaisesti pankki näkee "dramaattisia kuiluja" siihen kuuluvien talouksien kesken. Saksa kasvaa 9 prosentin vauhdilla kun Kreikan talous vuositasolla supistuu 5,8 prosenttia.

  Kriisi on kaukana siitä, että olisi loppunut. Jako kahden kastin maihin aiheuttaa uutta entistä syvempää lamaa, mikä omalla vuorolla kärjistää jakoa. Siitä kielii markkinoiden hermostuneisuus. Pienestä kasvusta huolimatta markkinat tietävät, että Yhdysvaltain asuntolainojen kriisi ei ole ohi, vaan päinvastoin vastaavia kuplia on muuallakin maailmalla. Britanniassa asuntojen hinnat olivat heinäkuussa romahtaneet. Puheet ja teot leikkauksista pakottavat ihmisiä kaikkialla keskittymään vain välttämättömiin ostoksiin. Tämä pahentaa lamaa ja auttaa bkt:n laskuun, mikä kasvattaa suhteellisesti velkamäärän. Samalla julkiset taloudet yrittävät lisätä tulojaan nostamalla ALV:a, minkä seurauksena ostokyky ja kulutus laskevat entisestään ja inflaatio nousee. Viimeinen on tällä hetkellä esim. Kreikassa yli kuuden prosentin luokkaa.

  Elpyminen väliaikaista.

  Saksan yllättävä kasvu ei näkynyt työläisten kukkarolla. Siitä huolehtivat demarien toimenpiteet Schröderin aikana, mutta myös Merkelin politiikka. WSJ:n mukaan joka viides työläinen Saksassa työskentelee matalapalkkaisessa työssä, jossa ansaitsee alle yhdeksän euroa tunnilta. Keskipalkka Saksassa on laskenut tasaisesti vuosien 2004 ja 2009 välillä. Matalapalkkaisten määrä kasvoi 2,3 miljoonasta 6,55 miljoonaan ihmiseen. Kahden kastin järjestelmää esiintyy siis myös jokaisessa maassa jopa kasvun aikana.

  Globalisaatio ei hävitä epätasaisuuksia kapitalismin kehityksessä, vaan päinvastoin se korostaa niitä. Kriisin aikana epätasaisuudet käynnistävät keskipakovoimia ja hajottamismekanismeja. Euroopassa ollaan kohtaamassa Japanin tapaista pitkään kestänyttä lamaa ja deflaatiota yhdessä luottolaman ja fiskaalisten ongelmien kanssa. Vakaussopimuksen illuusion saavuttaminen on nopeuttamassa kaksoislaman tuloa. Eniten budjettivajetta esiintyy Irlannissa, joka viime vuonna oli 14,3 prosenttia. Tappavan kurin seurauksena vaje laskee tänä vuonna 11,7 prosenttiin, jos siihen ei lasketa pankkipelastamiseen annettua tukea.

  Valtioiden kontrolloitu vararikko.

  Saksalaisranskalainen allianssi on pohtinut mahdollisuuden ajaa tai antaa kriisivaltion mennä konkurssin. Der Spiegel kertoi, että Ranska tukee saksalaisten ehdotusta Kreikan tapaisten maiden kontrolloidun konkurssin laillistamisesta. Kahden osapuolen neuvotteluissa Saksan talousministeri Wolfgang Schäuble ehdotti kahden vaiheen menettelyä, jonka puitteissa ongelmavaltioilla olisi mahdollisuus tasapainottaa julkisia talouksiaan. Siinä prosessissa velkojien vaatimukset lykättäisiin tai niiden maksut hoitaisi muut EMU:n jäsenvaltiot. Lehden mukaan ranskalaiset olivat eri mieltä siitä, että pitäisi perustaa Berliinin klubi (Berliner Club) takaamaan heikkojen valtioiden kontrolloitua konkurssia. Tällaisia tehtäviä voisi hyvin hoitaa jo olemassa oleva Pariisin klubi (Pariser Club).

  Saksan ennennäkemätön kasvu ei riitä nostamaan kokonaisuudessaan euroalueen taloutta viimeisen kahden ja puolen vuoden taantumasta. Sellainen vaatisi talousihmettä, jota ei ole missään näkyvissä. Kaikki tilastot vertaavat tilannetta vuositakaiseen. Jotta talous olisi toipunut lamanedelliseen kuntoon, tarvittaisiin kymmenen prosentin kasvua jokaisessa euroalueen bkt:ssa. Nyt joissakin maissa on kasvua suhteessa viime vuoden tilanteeseen. Jos kuitenkin vertaisi kolme vuotta sitten vallitsevaan tilanteeseen, joutuisi toteamaan, että lama jatkuu. Tämä on taakka, joka ei näy tilastoissa. Näin ollen, tämän vuoden menetys tarkoittaa, että EU:n bkt:sta puuttuu 800 miljardia euroa.

  Jos talous ei kasva työvoiman ja tuottavuuden kasvun tasolle, niin silloin kasvaa työttömyys. Capital Economics on laskenut, että jokaisessa EU:n maassa on onnistuttava saamaan kahden tai kolmen prosentin kasvu jos tahtoo, että työttömyys pysyy samalla tasolla. Tämä ei työllistäisi ennestään työttömänä olevia kymmentä miljoona eurokansalaista. Saman laitoksen realistinen arvio laski, että tänä vuonna tuskin voidaan ponnistella edes prosentin kasvuun. Analyysiyhtiö Lombard Street Research:n mukaan tähänastinen kasvu on peräisin Saksasta, jonka vienti odotetaan hiipuvan pian sitten kun elvytys ja varastojen täyttäminen loppuvat ja talouden kiristykset alkavat yhtäaikaisesti Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Saksan vientiä verottaa myös ongelmamaiden talouksien tilanne. Kriisimaiden kutistettavissa oleva osuus Saksan viennistä on tähän asti ollut LSR:n mukaan yli kymmenen prosenttia.


 Dimitris Mizaras




KOMINFORMhttp://www.kominform.eu/


VD
tallennettu
Sivuja: [1]   Siirry ylös
  Tulostusversio  
 
Siirry:  

MySQL pohjainen foorumi PHP pohjainen foorumi Powered by SMF 1.1.16 | SMF © 2011, Simple Machines Validi XHTML 1.0! Validi CSS!