Kirjoittaja Aihe: Supi suomalaista työväen / suomenkansan historiaa. Päivitetty  (Luettu 10665 kertaa)

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3687
Tämä vaatimaton tapahtuma lista johdattaa lukijansa Suomen historian oikeille jäljille.

 Lista päivittyy aika ajoin.

Suurin osa tiedoista on kopioitu vanhoista kirjoista, mutta myös muualta esim. blogeista.

Monet tapahtumatiedot esiintyvät monissa eri kirjoissa / läteissä, joten kaikissa ei ole lähdetietoa, esim. jotka ovat aivan yleisiä tietoja. Jos jää epäselväksi mistä tieto on peräisin, lähetä kysely ylläpidon kautta, niin laitellaan tekijää, kirjaa yms. tietoa.

Huomaa että monetkin kertomukset ovat tapahtuma ajankohtana kirjoitettu, jolloin kansantunnot olivat melko äärimmillään.


Mutta tuskin syyttä, esim. suomalaisia työntekijöjä piestiin ja ammuttiin pitkin maita ja mantuja 1918 jälkeen, jopa pelkästään syyllä ei suostunut alempaan palkkaan.  Olosuhteista johtui,  että vuonna 1918 vuodatettiin miltei enemmän syyttömien kuin syyllisten verta. 


Suomen työntekijöille on tarjottu palkaksi pamppua, laittomia pidätyksiä ja tietenkin luotia.

Voidaan sanoa, että Suomi, sellaisena kuin me sen tunnemme, syntyi keväällä 1918. Loput 1900-luvun Suomen historiaa on ollut pelkkää reaktiota noiden hirvittävien kuukausien tapahtumille. Kansalaissota 1918 ja sen yleisimmät nimitykset ovat olleet vapaussota, kansalaissota, sisällissota, kapina, punakapina ja luokkasota, kaikki edellä mainitut nimitykset kuitenkin historiaa kirjoitettaessa ovat muuttuneet samaa tarkoittavaksi sanaksi, punakapinallinen  voittajahan määrää, mitä kirjoitetaan . Valtaosa murhatuista ja vangituista niin sanotuista punakapinallisista oli kuitenkin opiskeluiässä olevia nuoria, jotka eivät alistuneet porvarien tahtoon. Tilastot puhuvat karua kieltä, tuomittuja ja teloitettuja 1918 nuoria oli.. 19v 4300 kpl , 18v 4198 kpl , 17v 3455 kpl , 16v 2275 kpl , 15v 1100 kpl , kaikkein nuorin teloitusuhri näyttäisi olevan Vilho Kuusjärvi vain 9 vuotias 1909 (terroritilasto).
 

Esimerkiksi kansanvalistus seurojen kalentereista löytyy kaikenlaista vanhaa tarinaa Suomesta.


(Ote edellä mainitusta v. 1887, sivulta kuusi, helmikuun tapahtumia, reunassa olisi vielä päivämäärät mutta jäivät vahingossa sakannaamatta)



Supisuomalaista työväen / suomenkansan historiaa


*********************************************************************************


Siihen aikaan kuin Suomenmaa vielä oli muinaismeren peittämä, oli eteläisimmissä maissa ihmisasutus jo päässyt alkuun ja ihmiset oppineet tuntemaan ja käyttämään tulta, jousta ja kiviaseita. Tätä vanhinta aikakautta sanotaan aseittensa mukaan kivikaudeksi. Kun Suomanmaa kohosi merestä, saapui tännekin kivikauden asukkaita. (5)

500 vaiheilla jKr. suomalaiset siirtyivät Suomenmaahan.

862 jKr. Rurik perusti Venäjän vallan.

1000 vaiheilla ruotsalaiset ja venäläiset kääntyivät kristinuskoon.

1157 Ruotsin kuningas Eerikki Pyhä ja Upsalan arkkipiispa Henrikki tekivät ensimmäisen retken Suomeen.

1249 Birger Jaarli teki toisen ristiretken Suomeen.

1293 Torakeli Kuutinpoika teki kolmannen ristiretken Suomeen. Viipurin linna rakennettiin.

1323 solmittiin Pähkinäsaaren rauha.

1350 riehui Suomessa musta surma.

1362 kuningas Haakonin kruunauksessa suomalaiset saivat oikeuden olla osallisina Ruotsin kuninkaan vaaleissa.

1387 vaiheilla Suomen raja Ruotsia vastaan määrättiin kulkemaan Kaakamanjokea pitkin.

1397 kuningatar Margareeta perusti Kalmarin unionin.

1412 "1450 Maunu Olavinpoika Tavast oli Suomen piispana.

1434 Engelbrekti Engelbrektinpoika tarttui aseisiin Eerikki Pommerilaista vastaan.

1448-1470 Kaarle Knuutinpoika oli kolme erää Ruotsin kuninkaana.

1475 Eerikki Akselinpoika Tott rakennutti Savonlinnan eli Olavin linnan.

1495 Knuutti Possa pani toimeen Viipurin pamauksen.

Suomen teollisuuden alku juontaa juurensa jo 1500 ja 1600-luvulta. Sen ajan teollisuus oli kuitenkin merkitykseltään vähästä. Oli olemassa muutamia salpietarikeittimöitä sekä rautaruukkeja lisäksi joitakin pieniä vesivoimalla käyviä sahoja ja verkakutomoita.(4)

1517 Luther aloitti uskonpuhdistuksen Saksanmaalla joka levisi myös Suomeen.

1520 Kristian II pani toimeen Tukholman verilöylyn.

1523 "1560 oli Kustaa Vaasa Ruotsin kuninkaana.

1523 veljekset Eerikki ja Iivari Fleming valloittivat Suomen. Keskiaika päättyi.

1527 pidettiin valtiopäivät Vasteroosissa.

1528 "Kustaa Vaasa hävitti Kuusiston piispanlinnan lukemattomine vanhoine suomalaisasiakirjoineen. Ruotsi ns. suurvalta-aikanaan pyrki tuhoamaan jokaisen asemaansa heikentäneen asiakirjan tai näkemyksen" (Linna, 1988: 132 ja 1997). (3)

1548 Mikael Agricola julkaisi Uuden Testamentin suomennoksen.

1560 "1568 oli Eerikki XIV Ruotsin kuninkaana.

1568 "1592 oli Juhana III Ruotsin kuninkaana.

1581 Suomi sai suurruhtinaskunnan arvonimen.

1592 "1599 oli Sigismundo Ruotsin kuninkaana.

1593 oli Upsalan kokous.

1595 tehtiin rauha Täyssinässä.

1596 "1597 oli nuija sota. Klaus Fleming

1597 helmikuun 24. päivänä nuijamiehet kärsivät tappion Santavuoren taisteluissa.

1598 taisteltiin String. -joen varrella. Rurikin suku sammui Venäjällä.

1599 Kaarle herttua valloitti lopullisesti Suomen.

1599 "1611 oli Kaarle IX Ruotsin hallitsijana.

1600 "1700-lukujen ruotsalaistuttamisaallossa tuhottiin vielä suuri määrä Suomen varhaishistoriaan liittyvää tietoutta (Lehtinen, 1961). (3)

1601 suuri kato.

1611 "1632 oli Kustaa II Aadolf Ruotsin kuninkaan.

1613 valittiin Mikael Romanow Venäjän hallitsijaksi.

1617 solmittiin rauha Stolbovassa.

1618 alkoi 30-vuotinen sota.

1630 lähti Kustaa II Aadolf Saksaan sotaan.

1632 "1654 oli Kristiina hallitsijana. Akseli Oxenstjerna.

1637 "1640 ja 1648 "1654 oli Pietari Brahe Suomen kenraalikuvernöörinä.

1640 perustettiin Turun yliopisto.

1642 ilmestyi koko raamattu suomeksi.

1654 "1660 oli Kaarle X Kustaa Ruotsin kuninkaana. Sota Puolaa, Venäjää, Tanskaa vastaan.

1656 alkoi Venäjän ja Ruotsin sota. Muihin silloisiin sotiin verrattuna tämä sota oli vähäpätöinen; mitään suurempia taisteluja ei sattunut, ellemme sodan alussa tapahtuneita Taipaleen ja Raudun kahakoita tahdo sellaisena pitää, eikä sotaa seuranneessa rauhanteossa tehty mitään rajanmuutoksia. Mutta Suomen sisällisissä oloissa tämä sota oli mitä järkyttävin tapaus. Venäläiset hävittivät Savon ja Kajaanin seutuja ja Käkisalmen läänin kreikanuskoinen kansa nousi miehissä auttamaan uskolaisiaan ja kostamaan ruotseille. Ruotsin joukot puolestaan tekivät yhtäläisiä hävitysretkiä Aunuksen puolelle ja säälimättä tappoivat luopioita, jopa aseettomia sotavankejakin. "Se oli raudankovaa aikaa, ja historiallinen totuus paikoittaa meidät häveten mainitsemaan, etteivät meidän maamiehemme silloin olleet suinkaan lempeimpiä, vaan päinvastoin usein tahrasivat asekunniaansa turvattomien naisten ja lasten verellä".
                                                         
Jo aikaisemmin oli Käkisalmen läänin kreikanuskoista väestöä suurin joukoin muuttanut Venäjän puolelle sotaväenottoa, veroja ja leterinuskoa pakoon. Nyt, verisen koston riehuessa, levisi pakokauhu kreikanuskoiseen kansaan ja laumoittain se karkasi pois vanhoilta kotiseuduiltaan itäisen rajan taakse. On laskettu, että kahtena vuonna pakeni päälle 4,000 perhettä sillä tavoin pois Käkisalmen läänistä. Ajantietoihin on "karkuvuodeksi" merkitty 1656.(5)

1660 "1697 oli Kaarle XI Ruotsin kuninkaana.

1664 "1690 oli Juhana Gezelius vanhempi Turun piispana.

1680 ja 1682 tehtiin Ruotsista rajaton yksinvalta.

1680 "jälkeen ruotsalaiset keskustelivat suomalaisten joukkotuhonnasta. Sitä ei kuitenkaan pidetty tarpeellisena, koska suomalaisia pidettiin valtakunnan uskollisina alamaisina. Nesseliuksen rikollista ehdotusta siis ei torjuttu suinkaan moraalisin perustein". (3)

1680 pantiin Ruotsissa ja Suomessa toimeen Iso reduktsiooni.

1681 tammikuun 10.päivänä. Aatelisten tilojen pakkoluovutuskomitea alkaa työnsä meillä.

1690 "1718 oli Juhana Gezelius nuorempi Turun piispana.

1695 "1697 nälkävuodet.

1697 "1718 oli Kaarle XII Ruotsin kuninkaana.

1700 alkoi iso pojan sota. Narvan tappelu.

1703 Pietari Suuri perusti Pietarin kaupungin.

1709 oli Pultavan taistelu.

1713 purjehti tsaari Pietari sotajoukkoineen Suomeen.

1714 ruhtinas Galizin voitti Kaarle Armfeltin Napuen tappelussa.

"Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja myöhemmin Turun rauhassa 1743 joutui melkoinen osa Suomea, ns. Vanha Suomi, Venäjän alusmaaksi. 1812 nämä maat yhdistettiin jälleen muun Suomen yhteyteen. oikeastaan olivat Itä- eli Vanhan Suomen talonpojat joutuneet poikkeuksellisen huonoon asemaan jo varhaisempina aikoina. Oli täysin Ruotsin hallituksen politiikan mukaista, että nämä rajaseudut pysyivät mahdollisimman huonossa taloudellisessa asemassa. Vihollisen päällekarkauksien kun katsottiin sen kautta vaikeutuvan. Ja mitä itse lahjoitusmaihin tulee, on niiden edelläkävijänä pidettävä Ruotsin läänityslaitosta. E.G.Palmnin mukaan 1600-luvun lopulla lahjoitettiin "valtakunnan mahtavimmille¦perinnöllisellä oikeudella" kokonaisia Karjalan pitäjiä, joiden talonpojat siten joutuivat rikastuttamaan ja kunnioittamaan "varsinaisina herroinaan¦muukalaisia". Läänityksen omistajille tuli vuotuisten verotusten runsaus "tärkeimmäksi näkökohdaksi; kaikenlaisten käskyläisten huoleksi heitettiin sekä oikeudenhoito että veronkanto". Viskaali Cröel huomauttikin: " Kaikesta rehellisyydestä on tehty loppu."  Tällä kannalla olivat asiat Vanhassa Suomessa jo Ruotsin vallan aikana." Kirj .E .T mi. v.1928
http://www.varastoduunarit.com/forum/index.php/topic,1247.0.html


1708-11 "Professori Nesselius vaati kirjoituksissaan Suomen ruotsalaistamista ja Suomen kansan ja kielen hävittämistä - vain Lappiin olisi Nesseliuksesta voinut jättää joitain suomalaisia alueita suomalaisten (elinkelvottomaksi) jäänteeksi. Kansainvälinen joukkotuhonnan estävä sopimus määrittelee Nesseliuksen ehdotuksen kansan olemassaolon tuhoamiseksi, joukkotuhonnaksi. Kylmäverinen Nesselius ehdotti siis suomalaisten joukkotuhontaa". (3)

1734 julkaistiin Ruosin valtakunnan laki.

1738 Arvi Horn ja myssyt kukistuivat.

1738-1765 kesti Hattujen hallitusaika.

1741 alkoi Hattujen sota Venäjää vastaan.

1742 julkaisi keisarinna Elisabet manifestin Suomen asukkaille.

1742 tapahtui antaumus Helsingissä.

1743 tehtiin Turun rauha.

1749 rakensi Augustiini Ehrensvärd Viaporin.

1753 Gregoriolainen ajanlasku tuli käytäntöön Suomessa.

1765-1769 oli Myssyjen toinen hallituskausi.

1765 Suomen kauppa vapautettiin. Antti Chydenius.

1771 tammikuun 15 päivänä Suomen ensimmäinen sanomalehtinumero ilmestyy.

1772 elokuussa Kustaa III pani toimeen vallankumouksen. Jaakko Maunu Sprengtporten.

1788 alkoi kolmivuotinen sota Venäjän keisarinnaa Katariina II:ta vastaan. Suursaaren tappelu. Anjalan liitto.

1789 julkaistiin Yhdistys- ja vakuuskirja.

1789 taisteltiin Porrassalmen tappelu. Ruotsalaisten tappio Ruotsinsalmella.

1790 Kustaa III voitti Ruotsinsalmella. Värälän rauha.

1792 Kustaa III murhattiin.

1792-1809 oli Kustaa IV Aadolf Ruotsin kuninkaana.


1800- luvulla alettiin perustaa ensimmäisiä kutomotehtaita. V.1817 perustettiin Forssan tehtaat ja v. 1830 Finlaysonin tehdas Tampereelle. Teollisuuden osuus kansantaloudessa pysyi aivan mitättömänä 1800-luvun toselle puoliskolle asti. Valtio tuki voimakkaasti teollisuusyrityksiä. Yritysten perustajina useimmissa tapauksissa oli ulkomailta saapuneet yrittäjät.(4)

1800 toukokuun 1.päivä. Työväen ensimmäinen kansainvälinen juhlapäivä.

1802 syntyi Elias Lönnrot.

1804 syntyi Juhana Ludwig Runeberg, kuili Henrikki Gabriel Porthan.

1806 syntyi Juhana Vilhelmi Snellman.

1808 helmikuussa hyökkäsi venäläinen armeija kreivi Buxhöwdenin johdolla rajan yli Suomeen.

1808 keväällä Suomen armeija perääntyi pohjoista kohden. Kreivi Klingspor. Viapori antautui. Suomen hallinta siirtyi Ruotsin ikeenalta Venäjälle. 

1808 huhtikuun 18 p. oli Siikajoen tappelu. Adlerereutz.

1808 heinäkuun 14 päivänä oli Lapuan tappelu. von Döbeln.

1808 kesällä saapui käsky lähetyskunnan valitsemisesta. Kaarle Mannerheim.

1808 elokuun lopulla v. Fieandt lyötiin Karstulassa.

1808 syyskuun 14 päivänä Kamenski löi Suomen armeijan Oravaisten tappelussa.

1808 marraskuussa tehtiin Olkijoen sopimus.

1808 joulukuussa nimitettiin Yrjö maunu Sprengtporten Suomen kenraalikuvernööriksi ja Mikael Speranski Suomen asian esittelijäksi.

1809-1825 oli keisari Aleksanteri I Suomen suuriruhtinaana. Maamme hallinnon järjestäminen.

1809 helmikuun 15 päivänä "Helmikuun julistuskirja", valtiokaappaus Suomessa.

1809 maaliskuun 27 päivänä Aleksanteri I vahvisti Suomen perustuslait. Maaliskuun 28 päivänä avattiin Porvoon valtiopäivät. Maaliskuun 29 päivänä Suomen säädyt koko kansan puolesta vannoivat uskollisuutta Aleksanteri I:lle.

1809 helmikuun 19. päivänä suuri työväen rauhanaatekokous senaatintorilla Helsingissä.

1809 syyskuun 17 päivänä solmittiin Haminan rauha.

1812 yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskuntaan Vanha Suomi.

1825-1855 oli keisari Nikolai I Suomen suuriruhtinaana.

1827 Turun palo. Jul.Finnberg.1928
http://www.varastoduunarit.com/forum/index.php/topic,1262.0.html

1835 ilmestyi Kalevala painosta.

1837 perustettiin Fiskars.

1840 höyrykone raivasi tiensä maahamme, ja sen käyttöönotto puolestaan sysäsi eteenpäin myös varsinaisten työkoneiden käytötönottoa. Suomessa saatiin vaikutteita teollisesti kehittyneimmistä maista, erityisesti Saksasta, Ruotsista ja Englannista, joista maahamme saapui kapitalistisia yrittäjiä. He alkoivat käyttää hyväkseen maamme miltei koskemattomia luonnonrikkauksia, metsiä ja koskia, sekä halpaa työvoimaa kapitalistisen tuotannon palvelukseen. Teollisuuteen oli maaseudulta saatavissa työvoimaa miten paljon tahansa. Tämä työvoima oli täysin luokkatiedotonta ja vailla kaikkea järjestötottumusta. Sitä eivät suojanneet lait, ja kun suoranainen nälkä pakotti hakeutumaan tehtaiden ja sahojen porteille, saattoivat työnantajat näissä oloissa kehittää työväestön riiston äärimmilleen. Sitä tehtiin työpäivää jatkamalla, työpalkkoja alentamalla ja työoloja kiristämällä. Koneiden käyttö teki mahdolliseksi aikuisten työn korvaamisen lasten työllä.(4)

1842 perustettiin Turun Konepaja, josta myöhemmin kehittyi Crichton- Vulcanin laivanvestämö.

1850 syntyivät ensimmäiset työväen ammatilliset yhdistykset.

1850 huhtikuun 8.päivänä. Sensuurikielto suomalaista kirjallisuutta vastaan.

1850- luvun jälkeen maamme suuntautui ulkomaisille markkinoille, eritoten puutavarateollisuus. Halpa raaka-aine ja puoli-ilmainen työvoima tekivät tämän teollisuuden erittäin kannattavaksi. Nämä seikat vaikuttivat myös siihen, että valtiovalta ryhtyi nousevan kapitalistiluokan tarpeiden ja toivomusten mukaisesti toimenpiteisiin poistaakseen teollisuuden kehityksen tiellä olevia lainsäädännöllisiä ja muita esteitä. Höyrysahojen perustamista koskeva kielto kumottiin v. 1857 ja v. 1861 koko sahaliike vapautettiin sen kehitystä estävistä säännöksistä. Maan tullipolitiikka, jota oli ohjattu maatalouden etujen mukaisesti, muutettiin teollisuuden kehitystä suosivaksi. Niinpä alennettiin tai poistettiin kokonaan raaka-ainetullit; vilja  oeja vientitullit lakkautettiin. Ammattikuntalaitoksen tuottamia haittoja alettiin helpottaa jo v. 1859. Ammattikuntapakko poistettiin v.1868. Elinkeinovapaus toteutettiin viimein v. 1879. Näin helpotettiin työvoiman siirtymistä teollisuuteen. Nousevan teollisuuden etuja silmälläpitäen alettiin 1850-luvun jälkeen kehittää voimakkaasti maan liikenneoloja. Aluksi ryhdyttiin rakentamaan kanavia ja pian myös rautateitä. Saimaan kanava valmistui v. 1856, Helsingin  oeHämeenlinnan rautatie v.1862.(4)

1853 "1856 raivosi suuri itämainen sota.

1855 "1881 keisari Aleksanteri II oli Suomen suuriruhtinaana.

1863 avattiin valtiopäivät Helsingissä.

1863 julkaistiin asetus suomenkielen korottamisesta täyteen tasa-arvoon ruotsinkielen rinnalla.

1865 pantiin toimeen rauhanmuutos.

1866 Helsingin Työväenyhdistyksen keräämän tilaston mukaan oli lyhin työpäivä 11 tuntia, mutta yleensä tehtiin pitempää työpäivää. Suutarien työpäivä oli 14 "16 tuntinen. Eräissä teollisuuslaitoksissa ja leipomoissa tehtiin 18 tunnin työpäiviä. Yötyötä teetettiin työnantajien mielen mukaan minkäänlaisten suojelulakien sitä rajoittamatta. Maataloudessa oli työpäivä yleensä kesällä auringon noususta sen laskuun. Talvella ja muina pimeinä aikoina rajoitti valon puute työpäivää, jota kuitenkin jatkettiin päre- ja öljyvalaistuksessa tehtyjen puhdetöiden muodossa. Vuoteen 1868 asti oli työväen olojen järjestely tapahtunut vuodelta 1770 peräisin olevan hallisäännön pohjalta. Sen mukaan työläiset olivat tehtaan omistajan "laillisen suojelun" alaisia. Heiltä vaadittiin nöyrää alistumista tehtaan omistajan määräyksiin. Vielä hallisäännön kumoamisen jälkeenkin jatkui tehdastyöläisten holhouksenalainen asema. Tehtaissa otettiin käytäntöön ns. järjestyssäännöt, joihin sisältyi työnantajien oikeus kiristää työläisiä milteipä mielin määrin. Sakkojärjestelmä oli eräs työläisiä ankarasti painava vitsaus. Sitä työnantajat käyttivät sekä yksilöllisenä rangaistusmuotona että myöskin kollektiivisena painostuskeinona kokonaisen työosaston työläisiä vastaan. Pieninnästäkin "rikkomuksesta" sakotettiin, ja työosaston työläiset pantiin yhdessä korvaamaan muka aiheutettuja vahinkoja. Tämän järjestelmän avulla koetettiin saada työläiset kiristämään toinen toistaan. Teollisuustyö yksinkertaisti työprosessit niin että tehtaisiin voitiin palkata suuret määrät ammattitaidotonta työvoimaa. Erityisesti alettiin teollisuuteen vetää alaikäisiä ja naisia. Työnantajat ottivat ikään kuin armosta työssä olevien vanhempien lapsetkin työhön laitoksiinsa. Todellisuudessa vanhempien palkat oli poljettu niin alas, ettei niilläâ,,¢ ollut mahdollistakaan ylläpitää perhettä, vaan lapset oli pantava "MAKSAMAAN ITSENSÖ,,".(4)

1866 perustettiin ensimmäiset työväen sivistys-, laulu- ym. seurat Tampereelle, Turkuun ym.

1867 Nälkävuodet. "Joukoittain sortui talollisväestöä vanhoilta perintötiloiltaan. Yksin Suomen hypoteekkiyhdistys oli pakotettu maksamattomien korkojen vuoksi ostamaan itselleen tuhatkunta tilaa. Oulun läänissä oli syksyllä 1867 yhdellä kertaa noin 500 taloa pakkomyynnin alaisena. Kokonaan autioksi jäi parisen sataa taloa. Tiloilleen jääneet velkaantuivat yhäkin enemmän. Kauppapääoma ja metsänarvolla keinottelijat ottivat nyt nälänhädän avulla ensimmäisen suuren kahmauksensa vanhan tallollis luokan omaisuudesta." Kirj.Tohtori E Gylling"julkaistu työväenkalenterissa 1918
http://www.varastoduunarit.com/forum/index.php/topic,582.0.htm

1868-1870 kuin oman maan kansalaisia kaatui kasoissa nälkään, rakennettiin Pietarin ja Riihimäen välinen rata. Tämän radan rakentaminen liittyi Venäjän teolliseen nousuun, joka tapahtui Krimin sodan ja maaorjuuden lakkauttamisen (1861) jälkeen. Venäjän valtion suorittamat suuret rautatierakennukset ja niiden yhteydessä tapahtunut metalliteollisuuden nousu avasivat maamme teollisuudelle markkina-alueita. Nälkävuosina (1867-68) maa vaihtoi liukkaasti omistajaa. Käyttäen hyväkseen talonpoikien hätää ja kokemattomuutta varsinkin nälkävuosina yksityiset keinottelijat ja tukkiyhtiöt saivat haltuunsa suuria maa-alueita, jotka aikaisemmin olivat kuuluneet talonpojille. Vuoden 1901 tilaston mukaan yhtiöille oli jo joutunut 983,952 ha maata. Vuosisadan vaihteeseen mennessä valtavasti suurin osa torppareista keskittyi suurille aatelistoille ja suuryhtiöitten maille. Yli 10 torppaa omistavia suurmaaomistajia oli maassamme 476. Torpparien suurorjuuttajana tunnettiin mm. Ahlström-yhtiö, joka omisti 500 torppaa, Gutzeit-yhtiö ja Jokioisten kartano, jolla molemmilla oli yli 300 torppaa, sekä Köyliön ja Vuojoen kartanot, Fiskarsin ruukki ja Rosenlew-yhtiö, joilla kaikilla oli yli sata torppaa. Torpparien pääriistäjinä olivat täten kapitalistiset yhtymät ja aateliset maanomistajat.(4)

1869 ilmestyi uusi valtiopäiväjärjestys.

1878 tuli yleinen asevelvollisuus Suomeen.

1880 "heräsi naisten järjestöllinen omatoimisuus, jolloin he ryhtyivät perustamaan käsityö- ja ompelukerhoja työväenyhdistysten yhteyteen. Mainittuja kerhoja naiset perustivat Vaasassa v.1882 ,Helsingissä v.1885, Porissa v.1887, Turussa v.1889, sekä monilla muilla paikkakunnilla."

1881 Aleksanteri II murhattiin. Keisari Aleksanteri III tuli Suomen suuriruhtinaaksi.

1884 perustettiin ensimmäiset työväenyhdistykset Helsinkiin ja Vaasaan. Ammattiyhdistysliikkeen puuhaisänä oli huonekalutehtailija  V .J . von Wright, jonka mukaan koko työväenyhdistysliikkeen alkuvaihe on saanut nimensä. Perustamispuuhassa ei ollut mukana varsinaisia työläisiä. Työväenkysymyksen ajankohtaisuutta osoitti kuitenkin, että yhdistysten koejäsenmerkinnässä niihin liittyi varsin runsaasti jäseniä. Niinpä Helsingin työväenyhdistyksen jäseniksi ilmoittautui v. 1883 yli 700 eri kansankerroksiin kuuluvaa henkilöä. Senaatti antoi Helsingin työväenyhdistyksen perustamiseen luvan tammikuun 18 päivänä 1884 ja vahvisti sen säännöt. Maaliskuun alussa valittiin yhdistyksen johtokunta. Wrightistä tuli ensimmäinen puheenjohtaja. Yhdistyksen jäseniksi liittyi tehtailijoita, käsityöläismestareita, liikkeenharjoittajia, opettajia, yliopiston professoreja ja virkamiehiä. Jäsenistön enemmistö oli kuitenkin käsityöläisiä ja työmiehiä. Wrightiläisen kauden työväenyhdistystoimintaa ei voi pitää varsinaisena työväenliikkeenä, vaan sivistyneistön ja porvariston toimintana työväestön keskuudessa. Liikkeen tarkoitusperät kävivät ilmi mm. porvariston aloitteesta perustettujen työväenyhdistysten säännöistä. Niinpä Helsingin työväenyhdistyksen tarkoitusperät määrättiin säännöissä siten, että sen tulee olla yhdyssiteenä Helsingin ammattilasten kesken ja edistää heidän parastaan sekä henkisessä ja aneellisessa mielessä. Helsingin työväenyhdistys saavutti alusta alkaen johtavan aseman maan työväenyhdistysten joukossa. Wrightiläisen työväenliikkeen tarkoitusperät ja henki kävivät selvemmin esille Wrightin omista muistelmista. Ne julkaistiin Tampereen työväenyhdistyksen kustantamassa Työväen kalenterissa v. 1894. Tällöin hän selvitti pyrkimyksensä juontaneen juurensa hänen ulkomaanmatkoilla saamistaan vaikutelmista. "Ulkomailla oloni aikana törmäsivät työnantajain ja työntekijän edut jyrkästi vastakkain. Sain täten yleissilmäyksen siitä tilasta, joka syntyy ellei ajoissa ryhdytä toimenpiteisiin työmiesten tilan parantamiseksi".

Erityisen selvästi Wrightin pyrkimykset kuvastuivat hänen puheessaan Helsingin Työväenyhdistyksen ensimmäisessä kuukausikokouksessa huhtikuun 27 pnä 1884, jossa hän selitti, että työväenyhdistyksessä seisovat työväki ja työnteettäjät toinen toistensa rinnalla. "Velvollisuutemme on¦korostaa ja vahvistaa työväenluokkaa kaikin tavoin edistämällä säännöllisyyttä, säästäväisyyttä, sopua ja hyvää oloa, koulunkäyntiä, sanomalehtien lukemista, esitelmien kuuntelemista ja tietojen etsimistä kirjoista ja keskusteluista."


1886 alkoi ilmestyä ensimmäinen työväen sanomalehti Työmies porvarilehtien alakertana.

1886 perustettiin Oulun työväenseura.

1887 perustettiin työväenyhdistykset Turkuun, Tampereelle,Poriin ja Savonlinnaan.

1888 perustettiin työväenyhdistykset Hämeenlinnaan, Jyväskylään, Kotkaan, Joensuuhun, Porvooseen ja Viipuriin.

Jos kiinnostaa tietää miten Suomen sanomalehdistö luovi näissä vuosissa, niin... SUOMALAISET JA SUURPOLITIIKKA Venäjän diplomatia Suomen sanomalehdistön kuvastimessa 1878 "1890. (perustuu tutkimukseen)

"Naisten järjestäytymiselle antoivat voimakkaan sysäyksen Turussa Juseliuksen Paitatehtaalla v.1889 ja Hyvinkään Villatehtaalla  v.1901 puhjenneet lakot, jossa taisteltiin palkkojen alentamisesta. Paitatehtaan lakko kesti 6 viikkoa ja päättyi työläisten täydelliseen voittoon."

1890 toukokuun 1.pnä työväen ensimmäinen kansainvälinen juhlapäivä.

1890- luvun alkuvuosina Suomen työväen luokka eli ankaran pulan kourissa. Varsin raskaana pula tuntui Helsingissä, missä varsinkin rakennustyöläisten elämä oli kovaa. Työnantajat käyttivät hyväkseen pula-ajan tilannetta ja alensivat työläisten palkkoja. Työttömien lukumäärä kohosi ennenkuulumattoman suureksi. Niinpä Helsingin työväenyhdistyksen keräämän tilaston mukaan talvella 1894 oli työttömiä noin 500 rakennustyöläistä. Työttömyys ulottui muillekin työaloille. tammikuun alussa 1894 työttömät alkoivat liikehtiä. Helsingissä toimeenpantiin mm. suuri mielenosoitus Senaatin torilla. Siellä työttömät marssivat raatihuoneelle esittäen kunnallispormestarille valituksiaan ja vaatien työtä. Työttömien aseman lieventämiseksi valtuusto asetti määrärahan työttömyystöiden järjestämistä varten. Mutta sepelinhakkuu, jota järjestettiin, oli niin raskasta, että todellisuudessa työskennelleet eivät siitä suoriutuneet. Työttömien mieliala kärjistyi ja liikehtimiset jatkuivat. Luonnonvoimaisten liikehtimisten esitti mm. Uusi Suometar  oelehti "kiihoituksen". Todellisuudessa liikehtimiset osoittivat, että wrightiläinen työväenliike ei enää kyennyt tyydyttämään työväestöä ja työväestö alkoi siirtyä omatoimisuuteen. Liikehtimien ei kuitenkaan vielä ollut järjestynyttä työväenliikettä, mutta se oli ilmaus sovittamattomista ristiriidoista, jotka astuivat esiin kapitalismin kehityksen mukana. (4)

1891 alkoi Työväenyhdistysten vällillinen yhteistyö, jolloin yritettiin kutsua kokoon työväenyhdistysten edustajakokousta. Mutta sillä kertaa yritys raukesi, kun kenraalikuvernööri kreivi Heiden ei antanut lupaa sen pitämiseen. Vasta v. 1893 syyskuun 12 pnä saatiin pitää ensimmäinen työväenyhdistysten edustajakokous. Kokouksen valmistelu ja itse kokouskin sujui wrightiläisessä hengessä, vaikka työväestö alkoikin jo vallitsevan pulan kourissa lähteä ensimmäisiin joukkoesiintymisiin porvaristoa vastaan. (4)

1894 Aleksanteri III kuoli. Keisari Nikolai II tuli Suomen suuriruhtinaaksi.

1895 wrightiläisen kauden lopulla toimi maassamme 34 työväenyhdistystä, joissa oli yhteensä noin 4500-5000 jäsentä. Työväenyhdistysten toiminnalla wrightiläisellä kaudella ei ollut taistelun luonnetta. Kerättiin tilastoja työväen oloista, palkoista, työpäivän pituudesta jne.  Sen ajan wrightiläinen politiikka ei voinut tyydyttää työväenluokkaa, jonka oman asemansa takia oli pakko nousta luokkataisteluun porvaristoa vastaan. (4)


1893 elokuun 18 "20 päivänä ensimmäinen Suomen työväen edustaja kokous Helsingissä.(21 yhdistystä edustettuna), jossa muodostettiin yhdistyksille keskusjohto, Työväen valtuuskunta ja hyväksyttiin työväenliikkeen perusvaatimukset.

1895 helmikuun 3.päivänä "Työmies" alkoi ilmestyä itsenäisenä.

1895 "1900 alkaa syntyä työlakkoja eri ammattialoilla, tavoitteena 10-tunnin työpäivä ym. Ammattiliittoja perustetaan.

1896 huhtikuun 12.päivänä. 3,000 Helsingin rakennustyöläisten kokous vaatii 10 tunnin työpäivää.

1896 toukokuun 17. päivänä. Ensi kerran toimeenpantu työväen kävelyretkiä kautta Suomen.

1896 pidettiin työväenyhdistysten toinen edustajakokous Tampereella (30 työväen yhdistystä.) Tärkein asia äänioikeuskysymys.

1897 kesäkuun 7. päivänä. Työväen ensimmäiset kesäkuun kävelyretket Suomessa.

1898 toukokuun 1.päivä alkaa Suomessa juomalakko.

1899-1905 oli Suomessa valtiollinen sortokausi, ns. Bobrikovin aika.

1899 tammikuun 1.päivänä "Työmies" tulee 6-päiväiseksi.

1899 kolmas työväenyhdistyksen edustajakokous Turussa. Perustettiin Suomen Työväenpuolue ja laajennettiin aikaisempaa ohjelmaa.

1899 saadaan "Helmikuun manifesti". "Työläiset kokoontuvat esittämään sen johdosta tinkimättämättömän vastalauseensa. Heidän puolestaan puhuvat Senaatin torilla (nykyinen suurtori) Matti Kurikka ja Jean Bolld. Herrat soittavat kirkonkelloja. Musta senaatti, kirkko, yliopisto ja poliisivalta ovat valmiita tukahduttamaan työläisten ilmituoman ajatuksen heti alkuunsa. Keisari, sekarotuinen aatelisto, papit ja porvarit hapuilevat toistensa kättä peläten työväenluokan heräämistä." "Työväenliikkeen selvä asennoituminen tsarismia vastaan havaittavissa".

1899 maaliskuun 5. päivänä. Suurta kansalaisadressia allekirjoitetaan.

1899 elokuun 12 päivänä Tampereen työväki päättää ryhtyä valtiolliseen vaalilakkoon.

1899 syyskuun 21. päivänä "Työmies" lakkautetaan kuukaudeksi.

1899 joulukuun 12.p Helsingissä ja 1900 8.1 Tampereella perustettiin ammattijärjestö, josta kummastakaan ei tullut toimivaa.

1899 joulukuun 28-30 päivinä. Ammattiliittojen ammattijärjestökokous Helsingissä.

1900 perustettiin Työläisnaisten liitto, jonka nimi 1906 edustajakokouksessa muutettiin Suomen Sosialidemokraattiseksi Naisliitoksi.

"1900.. Suomen elinkeinorakenne muuttuu koko autonomian loppukauden teollisuuden ja kaupan hyväksi, vaikka maatalousväestön osuus on vuonna 1900 vielä 73 %. Tällöin teollisuudessa ja käsityön alalla toimii 11 %, kaupan, liikenteen, ja palvelujen parissa 8% sekä muissa ja itsenäisissä ammateissa samoin 8% Suomen väestöstä. Teollisuustyöväestön lisääntyminen ei kuitenkaan tuo mukanaan heidän kurjistumistaan, vaan työväestökin vaurastuu teollistumisen edistymisen myötä. Tosin tuloerot eri yhteiskuntaryhmien välillä ovat edelleenkin hyvin suuret. Esimerkiksi Tampereella on tehtaanomistajien keskimääräinen vuositulo vuonna 1900 26,591 markkaa, pappien ja opettajien 5135 markkaa, kauppiaiden 2542 markkaa ja työläisten 546 markkaa". (vuosisatamme kronikka)

1900. heinäkuun toinen päivä. Suomen kansan perustuslaillisia vapauksia rajoitetaan jälleen. Keisarin armollisella asetuksella säädetään: "Julkisia kokouksia, joita yksityiset henkilöt tahi joku yhdistys panee toimeen yhteiskunnallisten, tieteellisten, taloudellisten tahi muiden kysymysten käsittelemistä varten, sekä puheiden pitämistä, tiedonantojen julkilukemista tahi jonkun henkilön tai tapauksen kunnioittamista varten, saatakoon¦pitää ainoastaan maan kenraalikuvernöörin luvalla." Säädös ei koske esim. uskonnollisia tilaisuuksia eikä sellaisia perhejuhlia, kuten hautajaiset tai häät. Säädöksen johdosta valta Suomessa keskittyy entistäänkin enemmän kenraalikuvernööri Bobrikovin käsiin. Samalla hän pystyy aikaisempaa paremmin valvomaan venäläistämistoimien vastustusta Suomessa.

1901 ensimmäinen puoluekokous Viipurissa. Esillä menettelytapa- ja äänioikeuskysymys ym.

1901. Venäläisten sortotoimien johdosta Suomessa puuhataan ampumaharrastusten lisäämistä. Yhdistettyjä urheilu- ja ampumaseuroja pyritään perustamaan.

1901 heinäkuun 11.p. Naiset saavat Suomessa miesten kanssa yhtäläisen oikeuden päästä opiskelemaan yliopistossa. Tätä ennen naisylioppilaat ovat päässeet yliopiston kirjoihin vain erillisanomuksesta.

1901 heinäkuun kahdentenatoista päivänä. Keisari vahvistaa uuden asevelvollisuuslain. Keisari Nikolai II vahvistaa Suomelle uuden asevelvollisuuslain sekä antaa siihen liittyvän erillisen julistuskirjan. Käytännössä tämä merkitsee Suomen oman sotalaitoksen lakkauttamista ja sitä, että suomalaisia sotilaita voidaan käyttää sekä sodan että rauhan aikana missä tahansa Venäjän keisarikunnassa. Sotalaitoksen venäläistämistä lisää edelleen se, että upseeristolta ja alipäällystöltä vaaditaan venäjän kielen taitoa. Senaatti hyväksyy asevelvollisuusjulistuksen ja  oe lain elokuun 1.päivänä.

1901 heinäkuun 30 päivänä. Teollisuudenharjoittajain kokous Porissa päättää perustaa työnantajaliiton.

1901 elokuun 12 päivänä. Suomessa arkkipiispa varoittaa papistoa jättämästä lukematta kutsuntakuulutuksia.

"1901 vastarinta voimistuu Suomessa, venäläistämistoimenpiteiden ja etenkin asevelvollisuuskysymyksen aiheuttama vastustus voimistuu ja tiivistyy suomessa, kun syyskuun puolessa välissä perustetaan salainen passiivista vastarintaa harjoittava järjestö, kagaali." (Vuosisatamme Kronikka 1986)

1901 lokakuun 19:nä. Suomalainen puolue vastustaa vastoin Y.S Yrjö Koskisen mielipidettä, asevelvollisuuskutsuntoja.

1901 4. marraskuuta. Ylioppilas Karl Fischer (1881-1941) perustaa nuorisoliikkeen, joka tunnetaan nimellä muuttolinnut.

1901 marraskuun 20:nä Lenin puolustaa Suomea. Venäjän sosiaalidemokraattinen illegaalissa Iskra- lehdessä V.I. Lenin laajalti Suomen asemasta ja etenkin asevelvollisuuskysymyksen synnyttämästä vastalauseadressista. Hän pitää venäläistämispolitiikkaa valapaton tsaarihallitukseksi nimitetyn ba¡ibozukkiroikan harjoittamana väkivaltana ja jatkaa: "Kahden ja puolen miljoonan suomalaisen ei ole tietenkään ajattelemistaan kapinaa, on ajateltava sitä häpeää, mikä päällemme lankeaa. Me olemme yhä vielä siinä määrin orjia, että meitä käytetään muiden heimojen orjuuttamiseen. Me siedämme yhä maassamme sellaista hallitusta, joka ei ainoastaan tukahduta pyövelin julmuudella jokaista vapauspyrkimystä Venäjällä, vaan sitä paisi käyttää venäläistä sotaväkeä käydäkseen väkivaltaisesti toistenkin vapauden kimppuun!2. (Kronikka 1986)

1902 astui varjosta valoon työväen varhaisnuorisoliike. 1945 kesäkuun kolmantena päivänä perustettiin Suomen demokraattinen Pioneerien Liitto yhdistämään maan eri puolille syntyneitä paikallisia osastoja.

1902 huhtikuun 17:nä. Helsingin kaartin maneesissa aloitetaan kutsunnat kagaalin aktiivisesta toiminnasta huolimatta. Kutsuntalakkomieliala on kuitenkin levinnyt laajalle, sillä 870:stä kutsunnanalaisesta paikalle ilmaantuu vain 57 nuorta miestä. Seuraavan päivän tarkastuksessa kutsuntalaisia on enää 38. jotka joutuvat paikalle kokoontuneen yleisön pilkan kohteeksi. Tilaisuus kehittyy mielenosoitukseksi, kun Senaatintorille kokoontunutta yleisöä hajottamaan komennetaan kasakoita ja venäläistä jalkaväkeä. Tilanne laukeaa vasta kun paikalle määrätään Venäjän armeijan sijaan komppania Suomen kaartilaisia, jolle yleisö osoittaa raikuvaa suosiotaan ennen kuin rauhallisesta hajaantuu". (Kronikka 1986)

1902 huhtikuun 18 päivä pieksevät kasakat kansaa Senaatin torilla (Helsingissä).

(Suomettarelainen puolue = kokoomus)

Samaan aikaan herrat väittelevät keskenään siitä, kuinka syvään on soveliasta kumartaa Venäjän keisarille. Itsenäistä työläisten esiintymistä ei hyväksytty.Mielenosoitukset olivat laittomien kutsuntojen vuoksi suunnattu senaattoreja vastaan. Venäläiset eivät kasakoidenkaan avulla saaneet järjestystä aikaan. Väkijoukko hajaantuu vasta suomalaisen kaartikomppanian saavuttua.

1902 kesäkuun 5:nä Viipurin raastuvanoikeus vapauttaa kokonaan joukon asevelvollisia, jotka ovat jääneet pois kutsunnoista.

1902 kesäk. 21:nä salaisessa kiertokirjeessä kenraalikuvernöörin kanslia kumoaa tiedot, joiden mukaan yksityisiä kutsunnoista kieltäytyjiä vastaan nostetut oikeusjutut keskeytettäisiin.

1902 syyskuun 17. päivänä Savonlinnassa poistetaan ääniasteikko.

1902 lokakuun 23  oe24 p:nä vanhasuomalainen puolue asettuu puoluekokouksessaan myöntyväisyys suunnan kannalle.

1902 marraskuun 22:nä. Kenraalikuvernööri ehdottaa senaatille kutsunnoista poisjääneiden hallinnollista rankaisua, koska tuomioistuinsyytettä on hankala ajaa kaikkia vastaan.

1902 joulukuun 4:nä. Senaatti on kutsunnoista poisjääneiden rankaisusta jokseenkin samaa mieltä kuin kenraalikuvernööri.

1902 joulukuun 14. päivänä. Helsingin työväenkokous kannattaa suurlakkoa äänioikeustaisteluaseena.

1903 tammikuun 25:nä. Keisari-suuriruhtinas määrää rangaistuksen vuoden 1902 kutsunnoista poisjääneille. Tänään annetun käskykirjeen mukaan heitä kohtaan ei ryhdytä syytetoimiin, mutta heidät erotetaan valtionviroistaan, heitä ei voida vastaisuudessa valita valtion- tai kunnanvirkoihin, heiltä evätään ulkomaanpassi viideksi vuodeksi, he eivät saa yhteiskunnan lainoja tai apurahoja ja heidät kaikki kirjoitetaan nostoväkeen. Rangaistukset kohdistuvat ensi sijassa ylioppilaisiin, jotka toimivat aktiivisemmin kutsuntalakon eri vaiheissa. (1)

1903 huhtikuun 2. päivänä. Diktatuuriasetus laajentaa Suomen kenraalikuvernöörin valtaa.

1903 toinen puoluekokous Forssassa. Pääkysymykset puolueohjelman hyväksymisen ja äänioikeuskysymys. Lopullinen irtautuminen porvarillisesta vaikutuksesta.

1903 heinäkuun 17.pnä antama Tsaarin määräys poistaa Venäjällä vankien ankarat ruumiilliset rangaistukset. (1)

1903 marraskuun ensimmäisenä päivänä avattiin Karjaa- Helsinki rata.

1904 kolmas ylimääräinen puoluekokous Helsingissä. Suhde säätyvaltiopäiviin määriteltiin.

1904 kesäkuun viidentenä päivänä, työläisten mielenosoituksia Suomessa suunnattuina Venäjän tsaarivaltaa vastaan.

1904 marraskuun 1.päivänä alkaa Voikan lakko.

1904 joulukuusta alkavat suuret työväen joukkomielenosoitukset äänioikeuskysymyksessä.

1905 tammikuun 24 päivä Pietarin "veripäivien" johdosta liehuivat kuitenkin Senaatin torilla punaiset liput jälleen ja niissä on tunnukset "Alas sota!" , "Eläköön vallankumous!". Ja pari kuukautta myöhemmin on Suurtorin neliö täynnä työkansaa, yli 35,000 ihmistä. Nyt vaaditaan työtätekevillekin ihmisoikeuksia ja punaiselle vaatteelle on kirjattu sanat: "Pois luokkaedut!", "Kansanvalta on kansanturva!" , "Alas laki, joka riistää naisilta ihmisoikeuden." jne.

1905 helmikuun 19. päivänä Helsingissä äänioikeusmielenosoitus.

1905 huhtikuun 8.päivänä Helsingin työväen poliisimielenosoitus.

1905 huhtikuun 14. päivänä työläisjoukot piirittävät säätyjen istunnon vaatien yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta.

1905 30.10 Syksyllä, "Suurlakon aikana työmiehet kohtaavat ensimmäisen kerran vastustajansa aseistettuna. Kapteeni Theslef ylioppilaskaartin komentajana uhittelee: "Jokainen askel jonka otatte eteenpäin maksaa verta". Suurlakko päättyy marraskuun kuudentena päivänä ja keisarin kuvan edessä Punakaarti aloittaa julistuksensa sanoilla: "Suomen riistäjäluokka". Ja vielä kerran, ennen kuin vuosi 1905 päättyy, kohoaa kansan ääni Senaatin torilla ja Säätytalon ympärillä. Nyt se on viimeinen varoitus säätyvaltiopäiville. Tässä "torikokouksessa" köyhä työtätekevä kansanosa vaatii itselleen samoja oikeuksia kuin on muillakin ihmisillä maassamme." Punakaarti perustettiin.

1905 marraskuun 6. päivä. Suurlakko Suomessa päättyy.

1905 marraskuun 20 päivänä IV ylimääräinen puoluekokous (151 yhdistystä). Suhde eduskuntavaaleihin käsitellään.

1905 joulukuun 30.päivänä. "Viimeinen varoitus" luokkaeduskunnalle, äänioikeusmielenosoitus Helsingissä.

1905 joulukuusta vuoden 1906 toukokuuhun jatkuvat suuret joukkomielenosoitukset, jolla paikoitettiin säädyt (23.5.1906) hyväksymään äänioikeus ja eduskunta uudistus.

"On nouseva myrsky". Etuoikeutettuja luokkia valtaa pelko.

1905 oli puolueen jäsenmäärä kasvanut 45.000:een ja 1906 85.000:een.(1904 se oli 16.000).

1906 Tampereella ensimmäinen maata käsittävä torpparikokous.

1906 perustettiin Tampereella Suomen Sosdem Nuorisoliitto.

1906 toukokuussa saa työkansa vaali- ja äänioikeuden sellaisena kuin on sitä vaatinutkin. Suurlakko ja torikokoukset ovat vaikuttaneet. Keisaripatsaan lakiryhmä jää kuitenkin paikalleen, samoin se taloudellinen mahti, joka merkitsee köyhälistön elämässä suurempaa tekijää kuin poliittinen vapaus: yksityiskapitalistinen, työtäriistävä suurpääoma. Tähän anarkiaan perustuvaan tuotantotapaan on aina kuulunut pulakaudet ja ajoittainen työttömyys, työtätekevien riisto ja kurjuus.

1906 toukokuun 15 pnä suomenkieliset puolueet perustivat Suomalaisuuden Liiton.

1906 toukokuun 29.päivänä säätyeduskunta hyväksyy yksikamarijärjestelmäisen kansaneduskunnan.

1906 kesällä, Viaporin kapina. Viaporin kapinasta kannattaa lukea  Ere Kolun (muistelma), löytyy Demokraattisesta kansan kalenterista v. 1947, alkaen s. 133.

1906 elokuuta VI puoluekokous Oulussa. Vaaliohjelma, menettelytapakysymys. Seuraavat puoluekokoukset 1909,1911.

1906 elokuun 4. päivänä. Senaatin kirjelmä Punaisen kaartin harjoittamisesta.

1907 huhtikuun neljäntenä perustettiin yhtenäinen Suomen Ammattijärjestö Tampereella.

1907 heinäkuun 15-16 päivinä ensimmäiset eduskuntavaalit, jossa työväenpuolue sai 80 paikkaa 200:sta. Kyseiset vaalit olivat Suomen ensimmäiset eduskuntavaalit yleisellä äänioikeudella.

1907 elokuun 20-27. päivinä pidettiin Oulun puoluekokous.
 
1908 huhtikuun 4.pävä Suomen ensimmäinen eduskunta hajotettiin. Vv. 1906-17 eduskunta hajotettiin neljä kertaa.

1913 "eräänä talvipäivänä on Senaatintori jälleen täynnä työläisiä vaatimassa itselleen oikeutta työntekoon. Ratsut ravaavat, pamput heiluvat ja hevosten jalkoihin kaatuu naisia ja lapsia. On ensimmäinen maailmansodan synkin aika(WW I alkoi 1914 elokuussa). Taantumuksen poliisi on nyt mainehikkaan Senaatin torin valtiaana". Ensimmäisen maailmansodan aikana järjestö toimintaa tyrehdyttivät myös sotalait.

1915 Edvard Valpas kirjoitti Työmies-lehden juhlanumerossa maaliskuun 2 päivänä  työväenliikeen  alkuaikoja muistellessaan wrightiläisyydestä seuraavasti: "Jo yli kolmekymmentä vuotta sitten olikin työväen äärimmäisen kuristamisen seurauksia ulkomailla tuntemaan oppineilla Suomen herroilla älyä asettua jonkinlaiselle tarkastelevalle ja tuhojen tuloa ennakolta ehkäisevälle kannalle. Se Wrightien & kumppanien teko oli epäilemättä kiitettävä yhtä hyvin herrasluokan kuin työläisten kannalta. Samoin oli kiitettävää, että he tuossa tarkoituksessa tosiaan tahtoivat toimittaa työläisille pikkaraisen työajan lyhennyksen ja valistusmahdollisuutta, mutta sitten ei enää ollut kiitettävää, että he koettivat uskotella silloin olevat epäkohdat monin kerroin lievemmiksi ja köykäisemmiksi, kuin ne todella olivat, ja varmaankin viivyttelivät niitä pois tahtovan. valistuneen, järjestyneen liikkeen laajentamista."

1916 eduskunta vaaleissa sai työväenpuolue 103 paikkaa 200:sta.

1917 maaliskuun 23.päivänä Pietarin Työläisneuvosto tekee päätöksensä 8-tuntisen työpäivän voimaansaattamisesta.

1917 huhtikuu. "Venäläinen sotaväki täyttää Senaatin torin, se vahvistaa valallaan uskollisuutensa vallankumoukselle ja tulevaisuudelle. Ei ole enään keisaria, ei santarmia eikä poliisi uskalla lyödä työmiestä kadulla, Senaatin torilla vallitsee vapaus. Kirkonkin pölyistä henkeä tuuletetaan. Jean Boldin punainen lippu häilyy temppelin "esikartanolla". Venäjän maaliskuun vallankumous antoi voimakkaan sysäyksen maamme työväenliikkeille."

1917 kesäkuun IX puoluekokous vallankumouksellisen nousun merkeissä. Yhteistyö Venäjän työläisten kanssa, itsenäisyyskysymys, menettelykysymys.

1917 kesäk.-heinäk. eduskunta hyväksyi ns. valtalain, joka oli työväenpuolueen aloite itsenäisyyden julistamiseksi. Venäjän väliaikainen (Karenskin) hallitus porvaristomme avustuksella hajotti eduskunnan.

1917 heinäkuuta hyväksyttiin työläisjoukkojen painostuksella eduskunnassa 8-tunnin työpäivä- ja kunnallislait.

1917 Elokuussa 13.pnä Helsingissä puhkesi yleislakko sen johdosta, että Karenskin hallitus ei tunnustanut Suomen itsenäisyyttä. Elokuun 18.päivänä 1917 oli levottomuutta Helsingissä, samaisesta syystä ettei Karenskin hallitus tunnustanut Suomen itsenäisyyttä.

1917 lokakuun eduskuntavaaleissa puolue sai enää vain 92 edustajaa 200:sta. Porvaristo oli alkanut muodostaa suojeluskuntia ja peruutti 8-tunnin työpäivä- ja kunnallislakiuudistukset.

1917 marraskuun 14 päivänä suurlakko Suomessa, jonka puolue- ja ammattijärjestöt julistivat porvarillisen diktatuurin torjumiseksi ja 8-tunnin työpäivä- sekä kunnallislakien uudelleen vahvistamiseksi.

1917 marraskuussa, suurlakon loputtua porvaristo heitti tunnuksen "lujasta järjestysvallasta" ja tilanne alkoi kärjistyä luokkasotaan.

1917 marraskuun 25.p:nä puolueen ylimääräinen edustajakokous. Menettelykysymys ym. Päätettiin puolustaa kansanvaltaa porvariston taholta uhkaavaa vaaraa vastaan. Kokouksessa läsnä Venäjän bolshevikkien edustajana Stalin, joka ilmoitti Neuvostohallituksen olevan valmiin tunnustamaan Suomen itsenäisyyden.

1918 tammikuussa yhteenottoja punakaartilaisten ja suojeluskuntalaisten välillä. 6 p:nä aloitti Mannerheim valkoisen armeijan toiminnan.

1918 tammikuun 26 p:nä päätti lisätty puoluetoimikunta aloittaa vallankumoustaistelun porvariston aloittaman hyökkäyksen torjumiseksi.

1918 tammikuun 28 p:nä muodostettiin vallankumoushallitus, kansanvaltuuskunta sekä Työväen pääneuvosto.

1918 tammikuun 31:nä Ylipäällikkö Mannerheimin päiväkäsky: "vakuuttaa hän valkoisten taistelevan suomalaista työväkeä vastaan ja pyytää venäläisiä pysymään rauhassa".

1918 kylmänä pakkaspäivänä työläisarmeija valmistautuu rintamalle. Heidän päällikkönsä Haapalainen puhuu enteellisesti: "Kun saadaan selkään, opitaan kyllä lopulta tappelemaan". Punaisten upseerien rintapieliä ei korista helyt; mutta heillä sykkii sydän uutta aikakautta varten. Lipuissa näkyy tunnus: "Ihmisyys voittoon!".

1918 huhtikuun 13. päivänä Saksalaiset joukot valtaavat Helsingin.


  "Oma osuutensa punaisten kaartien tappioon oli Tannerit johtamilla oikeistolaisilla, jotka jo syksyllä olivat toimineet tosiasiasiallisesti valkoisten kanssa käsikädessä työväen taistelutahdon lamaannuttamiseksi ja sen rivien hajoittamiseksi. Nämä henkilöt näyttelivät katalaa osaa silloin, kuin saksalaiset aloittivat hyökkäyksensä Helsinkiin. Punakaartilaiset kykenivät pidättelemään saksalaisten etenemistä ensin Karjaalla ja sitten Helsingin porteilla. Punakaartilaisten tunnukseksi tuli Työmies-lehden lennokas lause: "Pystyy se kuula saksalaiseenkin. Tällöin eräät Helsingissä valkoisten kanssa veljeilleet työväenliikkeen oikeistolaiset, mm. Väinö Tanner, Väinö Hakkila, Väinö Vuolijoki ja Lauri af Heurlin ryhtyivät taivuttamaan punakaartilaisia luopumaan "turhasta" vastarinnasta. Kun saksalaiset eivät vielä olleet päässeet Helsingin lähellekään, nämä herrat koettivat saada puolustajat antautumaan Helsingin suojeluskunnalle, joka oli koko ajan piileskellyt kellareissa. Punakaartilaiset torjuivat suostutteluyritykset, mutta työväen rivien hajoittajat saivat kuitenkin julkaistuksi antautumiskehoituksen mm. Työmiehessä ja siten horjutetuksi punaisten rivien taistelutahtoa. Kun saksalaiset sitten ankaran taistelun jälkeen pääsivät Helsingin herroiksi, menivät Tanner ja Väinö Wuolijoki von der Goltzin päämajaan ja tarjosivat tälle palveluksiaan. He laativat punaisille kaarteille osoitetun antautumiskehoituksen, jota saksalaiset lentokoneet sitten levittivät taistelevien punakaartien keskuuteen. Se oli isku Suomen työväenluokan selkään.

  Suomen työväenluokka sai aseista luovuttuaan nähdä, mitä porvaristo oli tarkoittanut "lujan järjestysvallan" tunnuksellaan. Kahdeksankymmentätuhatta työväenliikkeen miestä ja naista suljettiin vankileireihin, noin viisitoistatuhatta ammuttiin ja yhtä monta kuoli nälkään vankiloissa. Työväen järjestöjen toiminta estettiin väkivalloin, sanomalehdet lakkautettiin. Työväenliike aiottiin murskata ja hukuttaa vereen. Ei se ainakaan viiteenkymmeneen vuoteen enää nouse, ilkkuivat valkoiset. Kansa oli syösty nälkään ja kurjuuteen, maan itsenäisyys myyty Saksan imperialisteille, sillä nyt puuhattiin saksalaista kuningasta. Hurjimmat porvarit esittivät, että punakaartilaisvankeja olisi vietävä orjatyöhön Saksan kalikaivoksiin. Suomen porvariston kosto, valkoinen terrori, sai raivotessaan sellaiset mittasuhteet ja luonteen, että se herätti huomiota ulkomaillakin. Eräs Englannin arvovaltaisimmista sanomalehdistä asetti kyseenalaiseksi, voitaisiinko Suomi, jossa tuollaista julmuutta harjoitettiin, lukea sivistysmaihin kuuluvaksi
." (SUOMEN VANHAN TYÖ-VÖ,,ENPUOLUEEN HISTORIA S.333,334)

1918 "Toukokuussa Länsi-Uudenmaan pataljoona muodosti joukko-osaston, jolla oli keskeinen osuus punaisten ja joidenkin valkoisten teloituksiin ainakin osaston kotikunnassa Inkoossa sekä Vihdissä ja Nurmijärvellä. Joukkomurhaan syyllistynyt ns. Västankvarnin joukko-osasto koostui pelkästään ruotsinkielisistä, joskin osaston komentaja Edward Ward oli Ruotsista. Osasto teloitti noin 200 siviiliä, miehiä ja naisia, lähes kaikki suomenkielisiä. Länsi-Uudenmaan joukkomurha täyttää selvästi sotarikoksen ja etnisen puhdistuksen tuntomerkit."  Lähde: Tauno Tukkinen: Teloittajien edessä - Ihmiskohtaloita Karjalohjalla, Sammatissa, Nummella, Pusulassa, Nurmijärvellä, Vihdissä ja Inkoossa 1918. TT Karjalohja 1999. Painettu Jyväskylässä. (3)


1918 toukokuun 16 p:nä valkoiset saavuttivat voiton saksalaisten turvin ja alkoi valkoinen terrori.

1918 toukokuun heleänä päivänä entinen itsevaltiaan keisarin kenraali ratsastaa Suurtorille. Kirkko, yliopisto, poliisilaitos ja senaatti riemuitsevat. Suurtorin alareunassa Ilmari Rantamala  oe Lassila, yksi Suomen suurimpia kirjailijoita, laahustaa ammuttavaksi yhdessä rakastamiansa punakaartilasten kanssa. (Demokraattinen kansan kalenteri 1949). 1919 helmikuun 9 p:nä. Vanhoillinen englantilainen lehti, Times, kirjoitti: " Valkoisten voittoa seurasivat tietenkin pakkotoimenpiteet, ns. valkoinen terrori. Kapinalliset tuhottiin julmuudella, joka pakostakin panee ajattelemaan, että Suomi kuuluu enemmän itään kuin länteen, jopa suuremmassa määrässä kuin entisen tsaarivaltakunnan useat muut osat"." (Kirj. T. Paajanen. 1928)

"Onkohan maailmassa mitään helpompaa ja samalla arvottomampaa kuin voitettujen häpäiseminen tappioon päättyneen taistelun jälkeen? Tälle tielle oli "kellarijääkäri" Väinö Tanner lähtenyt. Eikä hän malttanut tyytyä solvaamaan vanhaa sosiaalidemokraattista puoluetta vain oman maan rajojen sisällä, vaan riensi jo syyskerällä 1918. valkoisen terrorin parhaillaan riehuessa, ulkomaille leimaamaan puolueen menettelyä rikolliseksi ja typeräksi, kuten hän mm. Ruotsin porvarilehdille antamassaan haastattelussa suvaitsi lausua. Ei ole ihme, että tuollaiset lausunnot herättävät suurta suuttumusta ulkomaiden työläisten keskuudessa."

Ruotsalainen sosiaalidemokraattinen lehti Folkets Dagblad Politiken huomautti silloin, että "Karenski-senaattori Tanner oli tullut Ruotsiin häpäisemään Suomessa tapahtunutta kansannousua hankkiakseen suosiota Suomen pyöveleiden silmissä". (2)


"Varsin raskaaksi kävi tilanne Suomen teollisuudelle sen jälkeen, kun Suomen porvarit 1918 itse sulkivat tien Venäjän markkinoille. Porvaristo käsitti kyllä tämän vaikeuden, mutta oli siitä huolimatta valmis myymään vaikka oman nahkansa luokkasodan aikana Saksalle. Tinkimiseen ei silloin ollut varaa, sillä työläiset oli lyötävä maahan hinnalla millä hyvänsä ja tämän päämäärän hyväksi he olivat valmiit myymään omat erikoisoikeutensakin." Kir,Mauritz Fr. Rosenberg.1928


1918 elokuussa perustettiin Moskovassa Neuvostovenäjälle paenneiden sosdem puolueen jäsenten toimesta luokkasodan kokemusten pohjalta Suomen Kommunistinen Puolue (SKP)

1918 joulukuussa Väinö Tannerin johdolla herätettiin henkiin sosdem puolue kokonaan oikeistolaisille periaatteille ja samalla ryhdyttiin valtaamaan työväentaloja ja kirjapainoja oikeistoryhmän haltuun, vasemmistolaisten ollessa vankileireillä ja maanpaossa.

Pieni kappale Antti Timosen kirjoituksesta¦¦

Työväenliike jalkautui luokkasodan tappion jälkeen kahteen eri leiriin, Ne puoli- ja kokoporvarilliset ainekset, joita vanha työväenliike ei ollut laskenut vaikutusvaltaan puolueessa, tunkeutuivat nyt puolueen johtopaikoille ja lähtivät ohjaamaan puoluetta taantumuksellisille linjoille. Porvariston tuen avulla he valtasivat, erilaista lakijuonittelua käyttäen ryöstivät puolueen omaisuuden, kirjapainot taloineen, monen työväen talot ym. työväen raskain uhrauksin hankkiman omaisuuden, mikä katkeroitti työläisiä äärimmilleen. Osa työväestä jäi kuitenkin oikeistolaistuvaan puolueeseen, toivossa, että myöhemmin ajat muuttuvat ja puolue saadaan oikeille tolille. Vasemmistotyöväki osittain ajettiin pois tuosta herrojen valtaamasta puolueesta

loppu on korjattavana ja ilmaantuu valmistuttuaan
« Viimeksi muokattu: Toukokuu 30, 2015, 10:48:29 ap kirjoittanut VD.com »

mie vaan

  • Sr. Member
  • ****
  • Viestejä: 285
Historia on siitä kummallinen, ettei sitä voi kokonaisuudessaan muuttaa. Nimittäin aina löytyy palasia, jotka tukevat kiistatta toisiaan. Suomen, niin sanotussa valkoiseneliitin historiassa ei kuvata kansan tuntoja lainkaan, vaan annetaan ymmärtää tapahtumien tapahtuneen erilaisten yhtälöiden summana "yhteiseksi eduksi". Mutta kenen eduksi? Kansan? Työtätekevien? Ei todellakaan, vaan ainoastaan valtaapitävien yhteiseksi eduksi. Keitossa on lähes kaikkien vaikuttavien piirien näpit "jollain tavalla", on siis melko ymmärrettävää ettei Suomen historiasta haluta puhua lainkaan, niin kuin se todella on.

Ja tietenkin Suomen historiaa tarkistetaan määräajoin "ettei mitään paljastuisi".

Historian tarkistus tilataan yliopistoista. Sopivalla hinnalla yliopistot pumppaavat "oikeaa" historiaa  suoraan kirjakauppojen hyllyihin, ja tietenkin tilaajan toiveiden mukaisesti.

 Entä kuka sen tekee?

No tietenkin "Hurrit", jotka ovat kohta pitäneet rahallista valtaa Suomessa 850 vuotta, samassa yhteydessä alistaneet suomalaiset järkyttävän velkataakan alle. Suurin osa Suomalaisista maksaa tänäkin päivänä asuntolainojensa korot Ruotsiin (Nordea = Ruotsi 3,3mil suomalaista, Sampo= Tanska 1,1 milj. suomalaista).

Suomalaiset avustajat (hännänheiluttajat) pyörivät rahan ympärillä kuin persekärpäset "kuten ennenkin" ,odottaen jotain mitätöntä palkintovirkaa.

.
90 luvun jäänteet (saamatta jääneet lainat, roskapankki Arsenal) myytiin salaisin asiakirjoin, kuinkas muuten kuin Ruotsiin. Myyjälle Finlandia palkinto myöhemmin "pieni kasvojen kohotus, suomessahan ollaan, hyvä veli toimii"

Kun sitten kansa on kupattu kuiviin (kansankielellä: paskat housuissa), kaivavat suomalaiset silmät pyöreinä peukalolla persettään, kysyen?Mitä tapahtui !

Ennen vanhaan työntekijät ymmärsivät palkkansa päälle ja osasivat vaatia sitä, nykyään työntekijät jotka ymmärtävät oman palkkansa päälle, haukutaan hulluiksi tai kommunisteiksi, "homma toimii kuin junan vessa".

Työtätekevälle on uskoteltu kulutukseen liittyvillä houkuttimilla, että lainan ottaminen on helppoa. Kuin palkka ei riitä ylimääräisen ostamiseen eikä oikein säästämiseenkään, niinpä ainoa ostamisen konsti on "ota hurreilta velkaa".

Tunnetustihan suomalaisiin mainokset puree, joten nykyisellään velkataakkakin on sen mukainen.

"kylläpä suomalaiset tykkäävät ruotsalaisista, kuin antavat heidän omistaa maansakin"
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 29, 2011, 11:17:46 ip kirjoittanut VD.com »

VD.com

  • Administrator
  • Hero Member
  • *****
  • Viestejä: 3687
Ja jos tuottoja ei heru riittävästi, vanhat konstit käyttöön.

Vanha kosti on laskea työstä saatavaa palkkaa, ja oikeastaan se on helpoin tapa saada hetkellistä voittoa yritykselle (kuten piakkoin tulee tapahtumaan). Edellä mainittu saattaa aiheuttaa nykypäivänä pientä pulinaa, mutta ammattiyhdistysliikkeet ja puolueet pitävät omilla "emme voi hyväksyä" uutisilla kansan ja työntekijät mitään ymmärtämättömässä tilassa "niin kuin ennenkin, 1958 jälkeen".  

Hyvä veli järjestelmä toimii, kansalle leipää ja sirkus huveja. Media tukee käytäntöä, kuinkas muutenkaan kaikki olisi mahdollista "ja kukas muuten median omistaakaan".

Ja sitten sepalus levällään kansan omaisuuteen kiinni.

Toinen, ja hyvin yksinkertainen sadonkorjuutyyli on muuttaa lainakorkoja tai luoda työttömyys hetkeksi tietyille paikkakunnille. Asuntojen hinnat romahtaa ja pankit pääsevät maksamattomiin asuntoihin kiinni. Näin on tapahtunut kautta historian, esimerkiksi Hypoteekkipankki pakkolunasti nälkävuosina 1867 järkyttävän määrän talollisten tiloja.

Korkoa muuttamalla alaspäin, saadaan myönnettyä uusia lainoja "eli velkavankeja". Ja taas muuttamalla korkoa ylöspäin, päästään korjaamaan satoa "läjittäin maksukyvyttömiä".

Velkavangit taas suostuvat tekemään työtä hinnalla millä hyvänsä, jotta saisivat säilyttää saavuttamansa. Todellisuudessa kukaan ei ole saavuttanut yhtään mitään. Kaikissa ostetuissa kulutus tuotteissa tapahtuu arvonalennus,  joka usein miten antaa tavaran arvoksi nollan "tarvitaan vain hiukan aikaa". Mitä taas tulee asuntolainoihin, niin ne eivät juuri ensimmäisenä kymmenänävuotena ole lyhentynyt penniäkään.

Lisäys:

"Tästä työntekijä 500 eurolla"

"Kokopäiväinen työntekijä avustaviin tehtäviin 500 eurolla kuussa ilman työllistämisvelvoitetta! Näin mainostetaan työttömien koulutusohjelmaa pääkaupunkiseudulla."
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2009/08/05/tasta-tyontekija-500-eurolla/200917652/139

Mitä liitot tekevät asialle? No "syövät tietenkin pitkiä viinereitä", ja voivottelevat tilannetta, eikä sitten muuta.
« Viimeksi muokattu: Kesäkuu 29, 2011, 11:16:14 ip kirjoittanut VD.com »