|
VD.com
|
 |
« : Helmikuu 08, 2009, 07:35:21 » |
|
Taantuma, lama vai talouspula “ kas siinä kysymys
Kun Yhdysvalloissa tapahtuu jotain, niin tanner tömisee ja maailmalla tärisee. Syy on yksinkertainen. Koko jenkkilän väestöstä yksi vaivainen prosentti omistaa enemmän kuin kaksi kolmasosaa koko maan rikkaudesta. Se on sellaista rahaa, josta yksi merkittävin osa on kotimaassa, mutta loppuosa on sijoitettu ympäri maailmaa.
Yhdysvalloissa siis pienen tosi ökyrikkaiden valtavista rahamääristä osa pyörii kotimaan ja ulkomaiden teollisuudessa. Suurin osa on kuitenkin rahamarkkinoilla, pankki- ja vakuutuslaitoksissa, pörssissä jne. Kotimainen teollisuustuotanto on pientä, vain 22 prosenttia bkt:stä. Loput 78 prosenttia on mitään tuottamatonta kauppaa, palvelua, rahapeliä pörsseissä ja rahoituslaitoksissa.
Syynä teollisuustuotannon vähäisyyteen on sen heikko kilpailukyky ja kannattavuus, suurta asetuotantoa lukuun ottamatta. Siksi amerikkalaisperäistä tuotantoa on siirretty pois maasta, korkean tekniikan, halvan ja tehokkaan työvoiman maihin. Samaan aikaan jenkki-kapitalistit haalivat määräysvaltaansa kaikkialta maailmasta (mm. Suomesta!) pienillä rahoilla niiden teollisuutta ja “ jo ennen “ sitä suuria maaperän rikkauksia. Niillä harvat amerikkalaiskapitalisti ovat rikastuneet todella huimasti.
o o o
Rikastuminen imemällä voittoja raaka-aineista ja teollisuudesta ei riittänyt. Siksi kapitalistit vaativat kasvavia voittoja raha- ja arvopaperimarkkinoilta. Niinpä kaikkialla maailmassa on vedätetty osakkeiden markkina-arvoja pitkälle, todella pitkälle yli niiden todellisen arvon ja samaan aikaan pankit joutuivat keksimällä keksimään uudenlaisia rahalla rahantekotuotteita. Tuotteita, joilla rikkaat rikastuivat rikastumistaan.
Pörssien vedättämisellä ja uusilla pankkituotteilla synnytettiin 500“600 000 miljardin arvopaperimarkkinat, jotka sisälsivät likaista ilmaa, ilmakuplan. Nyt se vuotaa eikä kukaan tiedä kuinka paljon ja kuinka kauan. Se on järkyttänyt koko maailman sekä reaalituotantoa että pankkeja ja rahamarkkinoita. Maailman talous on pulassa. Yrityksiä kaatuu vauhdilla ja työttömyys lisääntyy.
Kaikkialla maailmassa vuotoa yritetään tukkia valtion, veronmaksajien rahoilla. Erityisen vaikeassa asemassa on Yhdysvallat, joka on pitkään elänyt muun maailman kustannuksella. Sillä on vakava kaksoisvaje. Ensiksi tuonnista syntyy velkaa 500 “ 700 miljardia dollaria vuosittain, kun vienti ei riitä sen maksamiseen. Toiseksi valtion velka on kasvanut vauhdilla ja on jo 11 000 miljardin dollarin luokkaa.
Ns. pankkikriisi alkoi Yhdysvalloista. Se on joutunut pulaan, kun kuvitteellinen raha haihtuu maailman tuuliin, eikä reaalirahaa riitä talouden ylläpitämiseen. Tilanne pahenee koko ajan ja työttömyys lisääntyy vauhdilla. Korjausta on vaikea saada, kun uuden velan saaminen on kiven alla. Siksi jo kerrotaan, että asia hoidetaan paperilla “ painamalla uutta paperirahaa entisen lisäksi. Jos ja kun niin käy, siitä syntyy inflaatio. Yhdysvallat on kuralla, konkurssin partaalla.
o o o
Yhdysvalloilla vaihtoehdot ovat vähissä. Sen on saatava teollisuutensa kasvuun, se on ainoa keino todellisen lisäarvon (voiton) tuottamiseen ja työllisyyden parantumiseen. Vapaakaupan oloissa se on jokseenkin mahdoton tehtävä. Silloin on turvauduttava pääomien viennin ja tavaratuonnin rajoittamiseen, protektionismiin. Jos se siihen ryhtyy, koko globaali vapaakauppa joutuu kauppasotaan ja parhaassa tapauksessa loppuu.
Vapaakaupan loppu olisi onneksi kaikille kansallisvaltioille “ myös Suomelle!
o o o
Kapitalistiseen järjestelmään kuuluu aika-ajoin toistuvat kriisit, jotka kautta aikojen ovat syntyneet ihmisten tahdosta riippumatta ja johtaneet eritasoiseen talouspulaan, lamaan. Jokainen kapitalismin kriisi syntyy sodan tai talouden vääristymisen tuloksena. Sillä, mikä kriisin synnyttää, ei ole merkitystä. Vain sillä on merkitystä, että jokaisen taantuman, laman tai talouspulan, jokaisen kriisin, aikana yhtäältä pääomat kasautuvat pienen kapitalismin ytimen käsiin ja toisaalta sillä, että aina palkkatyöläiset ovat häviäjiä.
1990-luvun alun ongelmat eivät täytä kapitalismin laman tunnusmerkkejä. Sillä lama saatiin aikaan EU:n liittymisen ennakkoehtojen täyttämisellä, politiikkojen tietoisilla päätöksillä. Ennakkoehdot edellyttivät vapaakauppaa, jonka seurauksena talouden rakenne muuttui; kotimarkkinat romahtivat ja pääomavirta pois maasta ylitti kaikki inhimillisen käsityksen rajat. Kaiken tämän tuloksena tehtyjen työtuntien määrä väheni rajusti. Vieläkään ei ole saavutettu vuonna 1990 tehtyjen työtuntien määrä. Edelleen työvoiman käytettävissä olevista työtunneista jää käyttämättä lähes 1000 miljoonaa työtuntia, lähes 20 prosenttia, ja niitä vastaava palkka jää saamatta.
Suomalaista pääomaa on ulkomailla (378) ja ulkomaalaista pääomaa (426) Suomessa yli 804 miljardia euroa. Kaikki tämä pääoma on ulkomaisten päättäjien armoilla. Kuinka paljon suomalaisista pääomista on jo haihtunut ja paljonko vielä haihtuu taivaan tuuliin, sitä ei tiedä kukaan. Sitäkään ei kukaan tiedä, paljonko alkaneen laman seurauksena työttömyys lisääntyy, mutta varovaisesti arvioiden kahdessa vuodessa menetetään ainakin 350 miljoona työtuntia eli työttömyys kasvaa noin 200 000 henkilötyövuotta!
o o o
Vapaakauppa on työläisille kohtalon kysymys. Siksi siitä ja EU:sta on päästävä eroon. Se on mahdollista vain palkkatyöläisten, sinun ja minun, yhtenäisellä taistelulla etujensa ja oikeuksiensa puolesta.
Kun Yhdysvalloissa tapahtuu jotain, niin tanner tömisee ja maailma tärisee Suomessa saakka. Presidentti Barack Obama suurine puheineen on paljon vartijana maailman kansojen edessä. Ellei amerikkalaisten työläisten jatkuva konkreettinen toimeliaisuus vaadi Obamaa lunastamaan lupauksensa, maailman Rockefellerit syövät hänet suihinsa eikä mikään muutu.
Kai Kontturi
Kansan Ääni 1/09, lue lisää
Puolesta:VD
|